Miksi veroparatiisiyhtiö - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Miksi yritykset perustavat verokeitaaseen yhtiön?

Yrityksen perustaminen veroparatiisiin on laillista toimintaa. Jollei sitä perusteta veronkierron takia, miksi sitten?

Veroparatiisivuodot nostivat keskeiseen rooliin panamalaisen Mossack Fonseca -yhtiön, joka on perustanut Panamaan yli 240 000 yhtiötä. ­

4.4.2016 18:15

Veroparatiisiyhtiöt ovat nousseet tänään julkiseen keskusteluun toimittajien saaman laajan veroparatiiseja koskevan aineiston vuoksi. Ylen mukaan jättimäinen tietovuoto ulottuu myös Pohjoismaihin.

Maita, joissa ei peritä veroa tai joissa on alhainen verotus, voidaan teollisuusmaiden järjestön OECD:n mukaan kutsua veroparatiiseiksi. Näissä maissa on yleensä myös vahva tietosuoja.

Jotta yritykset ja yksityishenkilöt eivät pystyisi kiertämään oman maansa veroja, eri maat ja järjestöt ovat sopineet laeista, joilla voidaan hallita tilannetta.

Tilintarkastusyhteisö KPMG:n partnerin Timo Torkkelin mukaan 1990-luvun puolivälissä voimaan tullut väliyhteisölainsäädäntö toimii tehokkaasti eikä veroparatiisiyhtiöstä ole enää verotuksellisesti hyötyä. Laki tasaa eri maiden veroerot.

– Suomen väliyhteisölaki toimii hyvin, hän sanoo.

Veroparatiisissa olevan yhtiön tulo verotetaan sen mukaan osakkeenomistajan tulona ja Suomessa.

Lakia sovelletaan, jos suomalainen henkilö tai yhtiö omistaa vähintään puolet veroparatiisiyhtiöstä ja yhtiö maksaa veroparatiisissa veroa alle kolme viidesosaa Suomessa maksettavasta verosta.

Missä maassa toiminta sujuu parhaiten?

Veroparatiisit ovat yksi asia, mutta monissa maissa on keveämpi verotus kuin Suomessa. EK huomauttaa muistiossaan, että verokilpailu on tosiasia.

– Joidenkin maiden kilpailukykyinen verojärjestelmä ei ole sama kuin veroparatiisi, siinä todetaan.

Konsultti-, taloushallinto- ja lakipalveluita tarjoavan Novasigman operatiivinen johtaja Rolf Stenberg kertoo, että heidän asiakkaansa valitsevat maan, johon perustavat yrityksiä sen perusteella, mikä maa tarjoaa parhaat edellytykset harjoittaa heidän aikomaansa liiketoimintaa.

Verotus on yksi tärkeä tekijä yhtiön rekisteröintimaata valitessa.

– Muita yhtä tärkeitä tekijöitä ovat valitun maan tarjoama infrastruktuuri, kotimarkkinoiden laajuus, työvoiman saatavuus, työvoima- ja tuotantokustannukset, hän listaa.

Myös Torkkeli pitää liiketoiminnasta johtuvia syitä sekä kohdemaan juristien, tilintarkastajien ja muiden vastaavien osaamista tärkeänä.

Hän lisää, että joillain verokeitailla voi myös olla lakeja, jotka mahdollistavat toimintaa tavalla, jota muiden maiden toiminta ei mahdollista.

Päällekkäinen verotus halutaan välttää

Torkkel kertoo, että kansainväliset sijoitukset ovat yksi syy perustaa veroparatiisiyhtiöt.

Vaikkapa kansainvälisillä rahastoilla voi olla sijoittajia kymmenistä maista ja varoja voidaan sijoittaa kymmeniin maihin, joilla on omat verolakinsa. Esimerkiksi työeläkeyhtiöillä on pieniä osuuksia verokeidasyhtiöissä.

Kun mukana on lukuisia sijoittajia, tarvitaan Torkkelin mukaan työkalu, jonka kautta sijoitukset kanavoidaan. Tällainen rahasto on läpikulkupaikka, jonka avulla kerätään sijoitettavat varat ja jonka kautta tulot tulevat.

– Tällä halutaan varmistaa, että rahoja ei veroteta moneen kertaan, Torkkel kertoo.

Tietoja ei saa pimittää

Verosuunnittelu aggressiivisenakin on laillista, mutta missä menee laillisuuden raja?

– Siinä, että liiketoimintaa harjoitettaessa noudatetaan kyseistä yhtiötä sitovia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia, Stenberg vastaa.

Torkkel arvioi rajaa toisesta suunnasta ja vastaa, että "salaamisessa ja väärän tiedon antamisessa".

– Jos perustaa yrityksen, eikä ilmoita siitä, kyse ei ole enää verotuksesta, vaan ollaan veropetoksen puolella, hän lisää.

Asiantuntijat muistuttavat, että yritysten kirjanpitoa seurataan tarkasti. EK:n mukaan on käytännössä mahdotonta, että kansainvälinen konserni pystyisi salaamaan veroparatiisiyhtiön olemassaolon verottajalta. Yksityisillä ihmisillä on paremmat mahdollisuudet pimittää varojaan.

Veroparatiisiyhtiöitä on aiempaa vähemmän

Torkkel arvioi, että suomalaisten veroparatiisiyhtiöiden määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa muun muassa lakimuutoksen ansiosta. Aiemmin verokeitaista sai verohyötyä, ja lisäksi yhteisöverokannatkin olivat nykyistä korkeampia.

– Jollei yhtiöstä ole hyötyä, vaan kustannuksia, miksi pitää sitä, Torkkel kysyy.

Hän uskoo, että keskustelu vastuullisesta sijoittamisesta on vaikuttanut tilanteeseen. Yritykset ovat tarkkoja maineestaan ja se voi tahriintua, vaikka lakia ei olisi rikottu.

– Keitaisiin liittyy mielikuva huijauksesta ja ajatus, että aina jossain päin maailmaa on valtioita ja ihmisiä, joilla on yhtiö verokeitaassa ja jotka eivät ilmoita siitä, Torkkel pohtii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?