EU rakoilee tavallista vakavampaan aikaan

Julkaistu:

Kolumni
EU:n kolmella suurimmalla jäsenmaalla, Saksalla, Britannialla ja Ranskalla, on sisäpoliittisia pulmia. Tilanne on tavanomaista vakavampi, ja edes jollain tavoin toimintakykyisen ja EU:n tarve kasvaa kohti vuoden loppua. Venäjän uhka ei ole vähentynyt, mutta EU ei välttämättä voi enää luottaa USA:n tukeen.
Jäsenmaiden sisäpolitiikka ei ole EU:lle mikään uusi pulma. Jossain jäsenmaassa on käytännössä lähes joka vuosi vaalit, joiden tulosten analysointi työllistää joukon kommentaattoreita ja muita dosentteja. EU on kuitenkin kestänyt niin äärioikeiston nousun Itävallan hallitukseen, vasemmiston voiton Kreikan konkurssipesässä ja Ranskan pääministerin tai presidentin vaihtumisen. Tänä vuonna tilanne on kuitenkin poikkeuksellisen kärjistynyt.

EU:n talous toipuu vähitellen vuoden 2008 finanssikriisistä ja Ukrainan kriisistä, eikä Kreikan tai Suomen rämpiminen tätä kokonaiskuvaa muuta. Unioni nousee kriisistä rakennettuaan ylikansalliset toimielimet valvomaan rahoitusalaa ja torjumaan sen tulevia kriisejä. Syyrian sotatilan aiheuttama pakolaisongelmakin on, Turkin tuella, pikku hiljaa asettumassa. Seuraavan pakolaisaallon saapuessa eivät EU:n rajaviranomaiset joudu enää improvisoimaan hätätoimia kuten nyt.

Pakolaistulva vaikuttaa EU-maiden sisäpolitiikkaan. Se on antanut nostetta heikon taloudellisen tilanteen aiheuttaman epävarmuuden nostamille, itseään kansallismielisiksi kutsuville ääriliikkeille. Ranskan kansallinen rintama asettaa ensi vuoden presidentinvaaleissa jälleen vakavan haasteen maan perinteisille puolueille ja vaikuttaa Ranskan hallituksen toimintaan.

Saksan kansallismielinen Vaihtoehto Saksalle -puolue nousi vakavasti otettavien puolueiden sarjaan saatuaan ensi kertaa edustajia Saksan osavaltioparlamentteihin. Saksa valitsee ensi vuonna uuden liittoparlamentin, ja etenkin itäisemmän Saksan työllisyystilanne vauhdittaa protestipuoluetta. Liittokansleri Angela Merkel ei niin muodoin voi olla huomioimatta kotimaisia pulmia linjatessaan Saksan toimia EU:n tasolla.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Britannia puolestaan etsii itseään ja asemaansa maailmassa ja Euroopassa. Tulevana juhannuksena britit kansanäänestävät EU-jäsenyydestään joten pääministeri David Cameronin on loppuvuoden aikana hankala osallistua EU:n yhteisiin toimiin. Vaikka valtaosa Britannian elinkeinoelämästä haluaa pysyä jäsenenä, EU-vastaiset voimat väittävät yhteistyön siirtävän brittien itsemääräämisoikeutta Brysselin byrokraateille. Rikkana rokassa Skotlanti jo ilmoitti halusta pysyä EU:ssa vaikka Englanti eroaisikin.

EU rämpii, entä sitten?

Jäsenmaiden sisäpolitiikan yhteisön toiminnalle aiheuttamat pulmat ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Maailmantilanne kuitenkin vaatii, että unioni ei tänä vuonna salli yhtenäisyytensä rapautua. Hajanainen, keskenään kinaava EU jää suurempiensa pelinappulaksi.

Ukrainan kriisi ja Venäjän sotilaallinen uhittelu jatkuvat. Venäjä vetää joukkoja Syyriasta, koska pitää tehtäväänsä suoritettuna. Sota kuitenkin jatkuu, ja operaation kustannukset ovat luultavasti ylittäneet Venäjän talouden öljyriippuvaisen kantokyvyn. EU:lle Venäjä on yhä arvaamaton rajanaapuri, joka tekee kaikkensa hajauttaakseen EU:n kykyä toimia yhtenäisenä.

EU:n toinen suuri rajanaapuri Turkki on, Venäjän tapaan, näennäisdemokraattinen yksipuoluemaa, jossa ihmisoikeudet eivät ole korkeassa kurssissa. Syyrian ja kurdialueiden tilanne sekä toistuvat terrori-iskut pitävät hallitusta varpaillaan ja se on jo hankkinut EU:lta rahallista tukea pakolaisongelman hoitoon. Turkinkin suhteiden menestyksekäs hoitaminen vaatii EU:lta yhtenäisyyttä ja suurten jäsenten selkeää johtajuutta.

EU:n suhteellinen hajanaisuus on tähän asti ollut verraten pieni haitta. Tosi paikan tullen EU on tukeutunut Yhdysvaltoihin, joka jakaa EU:n arvot. USA:n johdolla puolustusliitto Nato ja sen eurooppalaiset jäsenet ovat vartioineet EU:n rajaa Välimerellä ja hillinneet Venäjän toimia itäisessä Euroopassa ja Ukrainassa. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeasti.

Trumpin peruskannattajaa ei Eurooppa kiinnosta

USA valitsee marraskuussa uuden presidentin perinteisesti kahden pääpuolueen, republikaanien ja demokraattien, ehdokkaista. Republikaaniehdokkaaksi on nousemassa mediamiljonääri Donald Trump, jonka suosio perustuu paljolti perusamerikkalaisten tyytymättömyyteen.

Globalisaatio on vienyt USA:stakin teollisuuden työpaikkoja, ja rahoituskriisi on heikentänyt amerikkalaisten asumistasoa. Kotimaan pulmista on helppo syyttää muita, etenkin ulkomaalaisia tai vähemmistöjä. Trump on jo ehtinyt luvata Kiinan tuotteille kovat tullit ja aidan Yhdysvaltojen ja Meksikon väliselle rajalle.

Ennakkoarvioissa Trumpin mahdollisuuksiin ei uskottu, ja osa republikaanien äänestäjistäkin on jo kertonut äänestävänsä mieluummin demokraattia kuin Trumpia. Se on laiha lohtu: presidentinvaalien äänestysprosentti on perinteisesti ollut 50:n tuntumassa, ja äänet jakautuneet melko tasan. Vaalien voittajan on toistuvasti naljailtu saaneen noin 25 prosentin kannatuksen.

Jos Trump nyt herättää edes muutaman prosenttiyksiön verran politiikkaan pettyneitä protestiäänestäjiä, saattaa Valkoiseen taloon ensi vuonna muuttaa mies, jonka lausuntojen rinnalla Timo Soinin iskulauseet ovat harkitsevuuden perikuva. Trumpia äänestäneitä perusjenkkejä eivät kiinnosta Euroopan tai Syyrian kaltaiset pikku jutut, kunhan kiinalainen halpatuonti torjutaan ja Yhdysvaltojen teollinen mahtiasema edes kotimarkkinoilla palautetaan.

Pahimmassa tapauksessa Trumpin USA palaa maan 1920- ja 1930-luvuilla noudattamaan eristäytymispolitiikkaan ja antaa ulkomaailman huolehtia itsestään. Silloin EU:n on säilyttävä yhtenäisenä ja vastata Venäjän ja Turkin toimiin omin voimin. Hajanainen EU ei siihen kykene.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    2. 2

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    3. 3

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    6. 6

      Uniperin talousjohtaja: ”Emme halua omistajaa, joka kertoo meille mitä tehdään” – E.ONin ei tarvitsisi myydä koko osakepottia Fortumille

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    9. 9

      Nordea: Kilpailun kiristyminen näkyy teleoperaattorien tuloksissa

    10. 10

      Suosio nousussa: lämpöpumppuja hankitaan taloyhtiöissä – puutteita esisuunnittelussa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää