Määräaikaisten työsuhteiden solmiminen helpottumassa: "Työttömyys voi kasvaakin" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Koeajat ja määräaikaisuudet uusiksi – lisääkö se töitä?

Yhteiskuntasopimuksen kohtalo on vaakalaudalla, mutta hallituksen lainsäädäntöputkesta on tulossa kovaa vauhtia muita uudistuksia, joiden tarkoituksena luoda uutta työtä Suomeen.

11.3.2016 6:04 | Päivitetty 10.3.2016 16:03

Yhteiskuntasopimuksen kohtalo on vaakalaudalla, mutta hallituksen lainsäädäntöputkesta on tulossa kovaa vauhtia muita uudistuksia, joiden tarkoituksena luoda uutta työtä Suomeen. Uudistukset voivat hiertää entisestään hallituksen ja palkansaajajärjestöjen tulehtuneita välejä.

Keskeisimpiä uudistuksista on työsopimuslain muuttaminen niin, että määräaikaisten työsopimusten solmiminen helpottuu, koeajat pitenevät ja takaisinottovelvollisuus lyhenee. Hallitus mainostaa työsopimuslain muuttamista yhdeksi sen tärkeimmistä keinoista uusien työpaikkojen luomisessa.

Hallituksella ei ole kuitenkaan esittää arviota siitä, kuinka paljon työpaikkoja lakimuutos tuo.

Hallituksen lausuntokierrokselta palanneessa esitysluonnoksessa todetaan, että työllisyysvaikutusten arviointi on erittäin vaikeaa. Joko tutkimusnäyttöä ei ole riittävästi tai se osoittaa työllisyysvaikutusten olevan pieniä.

Vaikutusarvioiden puute korpeaa palkansaajajärjestöjä

Vaikutusarvioiden puute korpeaa keskeisiä palkansaajajärjestöjä SAK:ta, Akavaa ja STTK:ta.

– Uusien työpaikkojen luominen näillä toimilla perustuu puhtaaseen toiveajatteluun, sanoo STTK:n lakimies Heli Ahokas Taloussanomille.

SAK, Akava ja STTK tyrmäsivät hallituksen esitysluonnoksen helmikuun alussa antamassaan lausunnossa. Jos uudistukset toteutetaan, niiden pitäisi palkansaajajärjestöjen mukaan astua voimaan määräajaksi, jotta työllisyysvaikutuksista saataisiin näyttöä.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin tutkimusohjaajan Tuomas Pekkarisen mielestä olisi parempi, että ehdotettujen uudistusten vaikutuksia testattaisiin ensin jollain ryhmällä.

Suomen taloustilanteen takia uudistusten ei voi juuri odottaa parantavan työllisyyttä lyhyellä aikavälillä, Pekkarinen arvioi.

– Työvoiman kysyntä on tällä hetkellä pientä muistakin syistä. Tässä suhdannetilanteessa ei kannata odottaa, että tällä lakimuutoksella olisi merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Lyhyellä aikavälillä vaikutukset voivat olla negatiivisiakin.

Pekkarinen arvioi, että työsopimuslain uudistaminen voi luoda muutamia tuhansia uusia työpaikkoja.

Hallitus laskee, että lakimuutos toteuttaisi osan sen 110 000 uuden työpaikan tavoitteesta. Yhteiskuntasopimus toisi hallituksen arvion mukaan toteutuessaan 35 000 uutta työpaikkaa.

Tutkija: Uudistuksissa sekä hyvää että huonoa

Hallituksen on tarkoitus antaa esityksensä eduskunnalle kevään aikana. Uudistusten on määrä astua voimaan kesällä tai alkusyksystä.

Tämänhetkisen lakiehdotuksen mukaan määräaikainen työsopimus voitaisiin tehdä vuoden aikana enintään kolmesti ilman perusteltua syytä. Koeajan kesto pitenisi neljästä kuukaudesta kuuteen. Takaisinottovelvollisuuden kestoa lyhennettäisiin neljään kuukauteen, kun se on nyt yhdeksän.

Pekkarisen mielestä uudistuksissa on sekä hyvää että huonoa.

– Vaikutukset ovat kahdensuuntaisia. Jos työsuhdeturvaa heikennetään, työntekijöiden irtisanominen tulee helpommaksi. Ihan mekaanisesti tämä johtaa jollain aikavälillä työttömyyden kasvuun. Toisaalta työsuhdeturvan heikentäminen voi helpottaa työpaikkojen luomista ja sitä kautta lisätä työvoiman kysyntää.

Pekkarisen mukaan on kansainvälistä näyttöä siitä, että kireä työsuhdeturva on yhteydessä matalaan työllisyysasteeseen. Työsuhdeturvan heikentäminen on omiaan lisäämään liikkuvuutta työmarkkinoilla ja vähentämään sitä kautta pitkäaikaista työttömyyttä, Pekkarinen sanoo.

– Jos työsuhdeturva on kireä, uuden työpaikan löytäminen on vaikeaa.

Kaiken kaikkiaan Pekkarinen ei kuitenkaan pidä Suomen työsuhdeturvaa kireänä.

Elinkeinoelämän mukaan sekä määräaikaisuuksien ehtojen helpottaminen että koeaikojen pidentäminen madaltavat yritysten kynnystä palkata uusia työntekijöitä silloin, kun heille on tarvetta.

Vastaavasti nykyinen yhdeksän kuukauden takaisinottovelvollisuus saa yrityksen lykkäämään tarvittavia uusia rekrytointeja.

– Työpaikkoja syntyy näiden uudistusten ansiosta varmasti paljon. Se, kuinka paljon riippuu muustakin talouden tilanteesta, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtaja Ilkka Oksala.

STTK:n Ahokkaan mielestä yritykset liioittelevat rekrytoinnin esteitä.

– Tuotteiden ja palveluiden kysyntä säätelee työntekijöiden määrää. Heikon kysynnän tilanteessa rekrytointeja ei tehdä, vaikka työntekijöitä olisi kuinka helppoa saada ja päästä heistä eroon.

Suuntana eriytyvät työmarkkinat?

Palkansaajajärjestöt ja Pekkarinen pitävät suurena ongelmana sitä, että ehdotetut uudistukset ovat omiaan jyrkentämään jakoa määräaikaisiin ja vakituisiin työsuhteisiin.

– Tämä johtaa helposti kahden tason työmarkkinoihin. Pysyviin työsuhteisiin on vaikea päästä kiinni ja ehdot määräaikaisissa työsopimuksissa ovat heikot. Jos halutaan työvoiman kysyntää lisätä työsuhdeturvaa heikentämällä, heikennysten pitäisi koskea kaikkia työntekijöitä, Pekkarinen sanoo.

SAK:n, Akavan ja STTK.n mukaan hallitus haluaa kasvattaa määräaikaisten työsuhteiden määrää työllisyystavoitteensa edistämiseksi.

– Uudistuksen myötä määräaikaisuudet lisääntyvät sellaisessakin tilanteessa, jossa yritykset olisivat ennen ottaneet työntekijän vakituiseksi, Ahokas arvioi.

Pekkarisen mukaan hallituksen on helpompi lisätä määräaikaisten työsuhteiden määrää kuin saada palkansaajajärjestöt hyväksymään kaikkia työntekijöitä koskevat heikennykset.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?