ANALYYSI: Syövätkö Ranska ja Suomi samat talouslääkkeet? - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Syövätkö Ranska ja Suomi samat talouslääkkeet?

Ranskassa on jälleen kerran vaarana, että hallitus jää ammattiliittojen vangiksi ja uudistukset vesittyvät.

Opiskelijat Ranskan hallituksen työlakiuudistuksia vastustavassa mielenosoituksessa. Ranskassa järjestettiin keskiviikkona noin 140 mielenilmausta, ja valtaosa Pariisin junista pysähtyi lakon vuoksi.

10.3.2016 14:05 | Päivitetty 10.3.2016 13:50

Sama palkka, mutta töitä pitäisi tehdä enemmän ja muutenkin aiempaa huonommin ehdoin. Tällä saataisiin parannettua yritysten kilpailukykyä, jotta ne työllistäisivät nykyistä enemmän ihmisiä.

Kuulostaako tutulta?

Suomi ja euroalueen toiseksi suurin talous Ranska ovat monella tapaa yhtä heikossa kunnossa. Kunnon kohentamiseksi molempien maiden hallitukset yrittävät parhaillaan syöttää kansalaisilleen samantyyppisiä talouslääkkeitä.

Molempia maita vaivaa aneeminen talouskasvu ja korkea työttömyys.

Ranskan oma kilpailukykyhanke on nimetty työministeri Myriam El Khomrin mukaan El Khomrin laiksi.

Työlainsäädännön uudistamisen tavoitteena on joustavoittaa Ranskan poikkeuksellisen kankeita työmarkkinoita. Valtion koura säätelee niillä lähes kaikkea.

Lakimuutokset heikentäisivät työsuhdeturvaa, jotta yritykset voisivat palkata ja irtisanoa ihmisiä nykyistä helpommin. Uudistukset toisivat Ranskaan paikallista sopimista lisäämällä yritysten ja työntekijöiden mahdollisuutta sopia keskenään nykyistä enemmän työajoista ja ylityökorvauksista.

Ranskan kuuluisaan lakiin kirjattuun 35 tunnin työviikkoon ei koskettaisi. Työaikaa olisi kuitenkin mahdollista jaksottaa niin, että joinain viikkoina työntekijöiden olisi mahdollista tehdä nykyistä enemmän tunteja ja joinain vastaavasti vähemmän.

Esimerkiksi uudistusten tarpeesta käy kireä irtisanomissuoja. Tällä hetkellä käytännössä oikeuden tuomari päättää, onko yrityksellä riittävät perusteet irtisanoa ihmisiä taloudellisten syiden takia. Uuteen lakiin kirjattaisiin ne taloudelliset tilanteet, joissa potkut ovat mahdollisia.

Yritysten mukaan raskas oikeusmenettely ei houkuttele palkkaamaan uutta työvoimaa.

Torppaavatko ammattiliitot uudistukset?

Uudistukset ovat tuttuun tapaan törmänneet Ranskassa vaikutusvaltaisten ammattiliittojen vastustukseen. Osa vaatii koko lakipaketin hylkäämistä, osa sen muuttamista, koska se heikentää työntekijän asemaa. Odotettavissa on isoja mielenosoituksia ja lakkoilua, ennen kuin uudistukset etenevät.

– Kyse ei ole siitä, että yhtä, kahta tai kolmea kohtaa pitäisi muuttaa, vaan koko lakiesitys on unohdettava, sanoi FO-ammattiliiton edustaja Pascal Pavageau France 24 -uutiskanavan mukaan.

Lakipaketti repii myös hallitsevaa sosialistipuoluetta. Vastarinta kertoo siitä, kuinka surullisella tavalla osa ranskalaisista edelleen sulkee silmänsä välttämättömiltä uudistuksilta. Uudistusten yksityiskohdista on pystyttävä neuvottelemaan ja tarvittaessa muuttamaan niitä, mutta suunta on oikea.

Vaikka Suomen työmarkkinat eivät ole yhtä jäykät kuin Ranskan, myös täällä uudistusten suunta on oikea. Palkoista ja työajoista pitäisi pystyä sopimaan nykyistä joustavammin. Myös työsuhdeturvaa pitäisi muuttaa niin, että yritysten olisi nykyistä helpompi rekrytoida lisää väkeä tarpeen vaatiessa.

Sen paremmin Ranska kuin Suomikaan eivät ole suojassa yritysten globaalilta kilpailulta.

Ranskassa on jälleen kerran vaarana, että hallitus jää ammattiliittojen vangiksi ja uudistukset vesittyvät. Demokratian paradoksi on, että vain pieni osa ranskalaisista kuului näihin liittoihin, vaikka ne käyttävät suurta valtaa.

Myös Suomessa kevät mittaa korporaatioiden vallan. Nyt ainakin yhteiskuntasopimuksen eteneminen näyttää jumittavan muutaman ammattiliiton vastustuksen takia.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?