Anders Borg: Ei Ruotsikaan ole niin hyvä kuin näyttää - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Borg suomii pessimismiä: "Suomi on todennäköisesti parempi kuin näyttää"

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg neuvoo jälleen, kuinka Suomi saadaan nousuun.

8.3.2016 12:43 | Päivitetty 14.3.2016 12:25

Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borg potkii Suomea ajamaan yhteiskuntasopimuksen rinnalla läpi pitemmän aikavälin rakenneuudistukset: eläkeikää ylös, naiset kodeista töihin ja uusia työpaikkoja purkamalla sääntelyä muiden muassa palvelusektorilta.

– Yhteiskuntasopimuksessanne on 15 prosentin tuottavuuden parannus. Ongelma on siinä, että jos teette lyhyen aikavälin työvoimakulujen alennuksia ilman pitkän aikavälin tuottavuuden nostoa, se tuottaa vain tilapäistä helpotusta, Borg sanoi elinkeinoelämän johtajille suunnatussa Ernst & Youngin ja Ilmarisen seminaarissa Helsingissä.

Borg viittaa hallituksen koko tavoitteeseen kuroa umpeen Suomen 15 prosentin kilpailukykyvajetta. Yhteiskuntasopimuksella tavoitellaan viiden prosentin kilpailukykyhyppyä, palkkaratkaisuilla ja yritysten omilla toimilla muuta tuottavuuden kasvua.

Suomen talouspolitiikan hyvin tunteva ja täällä usein luennoinut Borg ei osaa äkkiseltään selittää, mistä paha räpiköinti Suomessa johtuu.

Ruotsissa suurten työmarkkinauudistusten aikaan oli myös isoja lakkojen sarjoja, sekä 1990-luvulla että Borgin ministerikaudella 2000-luvulla. Kun uudistukset astuivat lopulta voimaan, ne nieltiin.

– En tiedä, osataanko Ruotsissa hoitaa vastaavia ongelmia yhtään paremmin. Kyseessä on hyvinkin syviä kysymyksiä työmarkkinajärjestöjen toiminnasta ja hyvinvointivaltiosta, Borg sanoo Taloussanomille.

Ruotsalaispoliitikko toimii nykyään asiantuntijatehtävissä, muun muassa Maailman talousfoorumille. Vuosi sitten Borg teki hallitukselle raportin yhdessä VATT:n silloisen ylijohtajan Juhana Vartiaisen kanssa.

Tänään Borg kertasi raportin teesejä sekä IMF:ltä ja OECD:ltä tuttuja viestejä Suomen pitkän aikavälin tuottavuusongelmista.

Ruotsissa sääntöjä purettu

Borgin mukaan Ruotsissa uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti aloille, joilla sääntelyä on purettu ja joustoja lisätty. Samaa lääkettä hän suosittaa Suomeen.

– Palvelualojen verotusta olisi syytä keventää, samoin sääntelyä esimerkiksi työehtosopimuksissa. Kun katsoo Ruotsissa aloja, joilla sääntelyä on aikoinaan kevennetty, rakentamista, ravintola- ja majoitusalaa ja matkailua, niillä työpaikkoja on syntynyt eniten, hän sanoo.

Borgin mukaan Ruotsissa Ikean ja Hennes & Mauritzin kaltaisia menestystarinoita syntyy, koska ruotsalaisyrittäjien "asenne on lähtökohtaisesti globaali". Heikko kruunu on myös osittain tukenut Ruotsin talouskasvua, mutta keskuspankkien rahapolitiikka ei tuota kuin tilapäistä apua, eikä paikkaa syvempiä rakenneongelmia, hän muistutti.

– Ruotsissa vakavampi ongelma on, että kasvu syntyy osittain kotitalouksien kovasta velkaantumisesta. Suomen vahvuutena on kotitalouksien vähäisempi velka. Ruotsi ei ole niin hyvä kuin miltä näyttää, ja Suomi on todennäköisesti hieman parempi kuin näyttää.

"Liian vähän ja myöhään"

Borgin mukaan pessimismi vaivaa tällä hetkellä suomalaista talouselämää.

– Jos ette tee tarvittavia rakenteellisia uudistuksia, kasvu jää matalaksi ja todellisuus jää ihmisten odotuksista, se nakertaa luottamusta tulevaisuuteen, vähentää investointeja ja lisää konflikteja, Borg sanoi.

– Suurin riski suomalaiselle yhteiskunnalle? Tehdään liian vähän, liian myöhään. Tilanne on jatkunut vuodesta 2008, kyse ei ole tilapäisestä tuottavuuden laskusta eikä häviä ilman rakenneuudistuksia, hän painottaa.

Vaikka Suomessa tunnelmat ovat pitkään olleet synkkiä, ruotsalaisvinkkelistä tilanne ei ole yhtä ankea.

– Ruotsalainen bisnessektori investoi tällä hetkellä voimakkaasti Suomeen. Arvioisin, että ruotsalaiset investoivat Suomeen enemmän kuin koskaan aiemmin. Suomea pidetään hyvin kiinnostavana maana. Mahdollisuuksia nähdään paljon, esimerkiksi teknologiasektorilla.

Oikaisu 14.3 kello 11. Täsmennetty Borgin suoraa ensimmäistä sitaattia lisäämällä sen perään yksi kappale tuottavuustavoitteista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?