Kolmikanta kuoli – tervetuloa markkinatalous

Julkaistu:

Kolumni
Toivo kattavasta yhteiskuntasopimuksesta, jolla kohentaa Suomen kilpailukykyä, on mennyt. Loputtomiin vatuloitu sopimusluonnos, jonka hallitus ja useimmat työmarkkinajärjestöt olivat hyväksyneet, käytännössä upposi kun SAK:n suurin jäsenliitto PAM kieltäytyi siitä. Viimeistään tämä osoittaa, että keskitetty sopimusjärjestelmä ei ole nykymaailmaa eikä sovi kansainväliseen kilpailutalouteen.
Säännöstellyn talouden ja ulkomaankaupan oloissa keskitetty sopiminen toimi jotenkuten. Kun palkankorotuksista oli sovittu, yritykset uskalsivat investoida kotimaiseen teollisuustuotantoon ja sitä tukeviin hankkeisiin. Valtio rakensi teollisuuden infrastruktuuria kuten teitä ja voimalinjoja. Häiriön sattuessa, tai kustannusten muuten kiivettyä liiaksi, vienti pelastettiin devalvoimalla markka.

Sotien jälkeinen maatalous-Suomi oli näin menetellen teollistunut 1980-luvulle tultaessa. Se, että esimerkiksi Merimiesunioni onnistui jatkuvalla lakkoilulla ja muulla häiriköinnillä liputtamaan suomalaisen meriliikenteen Ruotsiin oli vain vähäinen särö muuten ruusuisessa konsensuksessa.

Kun läntinen maailma alkoi 1980-luvulla purkaa kaupan rajoituksia ja rajoja, onnelan perusta rapautui. Yritystoiminta kansainvälistyi ja kilpailu koveni. Neuvostoliiton kaatuminen toi Euroopan itäiseltä puoliskolta kansainväliseen talouteen sekä uusia toimijoita että asiakkaita. Suomi korjasi kilpailukykyään markan viimeiseksi jääneellä devalvaatiolla vuonna 1991 ja valuutan kellutuksella vuonna 1992.

Markka heikkeni suhteessa Saksan markkaan noin kolmanneksen, ja vienti pääsi vähitellen vauhtiin. Samalla tosin kaatui läjäpäin valuuttavelkaa ottaneita kotimarkkinayrityksiä. 1990-luvun puolivälistä alkanut Nokia-huuma ja euron mukanaan tuoma matala korkotaso paransivat vauhtia entisestään, joten keskitetyn palkkasopimisen mallin perusongelma jäi vähemmälle huomiolle. Nyt niitä on vähitellen alettu tunnustaa, mutta siitä on vielä pitkä matka toimintatapojen korjaamiseen etenkin jos se edellyttää kaikkien asianosaisten mukanaoloa. Mikään tahohan ei hyväksy omien "saavutettujen" etujensa leikkaamista.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Palkat määräytyvät markkinoilla

Yritysten palkanmaksuvaraa ei voi etukäteen määrätä. Palkat voidaan maksaa vasta, kun tuote on käynyt kaupaksi. Yritysten toiminnassa ja tehokkuudessa on suuria eroja jo toimialojen sisällä, saati sitten niiden välillä. Palkankorotusten määrittely etukäteen tarkoittaa vain sitä, että jos tulosta ei synnykään odotetusti, yksien korotukset tietävät toisten irtisanomista.

Hallitus tavoitteli yhteiskuntasopimuksellaan Suomen teollisuuden kilpailukyvyn kohentamista. Tavoitteena on korjata vuoden 2007 palkkaratkaisun seurauksia. Harva kykeni tuolloin ennakoimaan sen enempää Nokian alamäen kuin Suomen vientimaita lamauttaneen finanssikriisin. Tilastokeskuksen mukaan Suomen nimellinen kokonaistuotanto oli viime vuoden loka-joulukuussa 8,2 prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Sen sijaan työvoimakustannukset olivat viime vuoden viimeisellä neljänneksellä 22,3 prosenttia korkeammalla kuin vuonna 2007.

Vuoden 2007 viime neljänneksellä maassa oli, kuten myös vuonna 2015, työikäistä työvoimaa noin 2,6 miljoonaa henkeä. Vuonna 2007 heistä oli vailla työtä 161 000 ja vuonna 2015 230 000. Kun etukäteen sovitut palkat eivät tilanteen muututtua joustaneet, sen teki työvoiman kysyntä.

Työtä ostavat tahot, yritykset, toivovat lisää paikallisesti sovittavaa joustoa esimerkiksi työaikoihin ja -ehtoihin. Työtä myyvien tahojen järjestöt eivät, etenkään oman asemansa vuoksi, ole tähän halukkaita. Siksi on ymmärrettävää, että juuri palvelualoja edustava PAM vetäytyi yhteissopimuksesta. Palvelualojen tuotanto tehdään asiakkaan, palvelun ostajan, tarpeiden mukaan ja vaatii siksi paikallista sopimista työtä ostavan palvelutuottajan ja sitä myyvän palkanansaitsijan välillä. PAMin edustajaa ei tarvita kuin esitelmöimään TyKy-päivinä, jos sellaisia pienemmissä palveluyrityksissä ehditään pitää.

Palvelualoista odotetaan Suomen työllistäjää. Teollisuustyö on Suomesta paljolti kadonnut lähemmäs tuotteiden ostajia ja varmempien kuljetusyhteyksien ääreen. Palveluja kuitenkin tarvitaan jatkuvasti, ja ne tuotetaan paikallisesti. Selkein kasvuala ovat hoivapalvelut, kun väestö ikääntyy. Myös lumi ja luonto tarjoavat matkailupalveluille mahdollisuuksia. Ehkä PAMin päätös ennakoi alakohtaisen sopimisen yleistymistä pienissä ja sitten suuremmissakin palveluyrityksissä ja pikkuhiljaa laajemminkin. Sitomalla palkkakehitys yritysten tuloksiin varmistetaan, että sekä odotettua parempi että heikompi kehitys vaikuttavat myös työn myyjien ansioihin sen sijaan, että osa heistä irtisanottaisiin takapakin sattuessa.

Kolmanteen hukattuun hallituskauteen ei ole varaa

Jos maan hallitus nyt, kattavan sopimuksen upottua, pontevoituu hoitamaan tehtäviään ja säätää parlamentaarisesti koko maan edun mukaisia työelämän lakeja, voivat työmarkkinajärjestöt alkaa pohtia tarkoitustaan. Ilmankos SAK, jonka sitoumukset ovat jäsenjärjestöjen varassa, valmistelee liittoa STTK:n kanssa. Toisaalla taas keskeisten vientialojen liitot pystyttelevät omaa yhteiselintään.

Viennin nostaminen palkkakehityksen johtoon on jälleen jotain, jota Ruotsissa on sovellettu pitkään ennen kuin sitä Suomessa osattiin edes ehdottaa. Yhdessä paikallisten joustojen kanssa se on helpottanut Ruotsin toipumista finanssikriisistä Suomen rämpiessä omassa konsensuurisuossaan. SAK päätti lopulta jatkaa neuvotteluja hallituksen esittämältä pohjalta. Siksi paikallista sopimista voitaneen alkaa kehittää edes jonkinlaisen yhteisymmärryksen hengessä. Vuoden 2008 kriisin jälkeen hukattiin jo kaksi hallituskautta. Kolmanteen ei ole varaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    3. 3

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    4. 4

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    5. 5

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    6. 6

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    7. 7

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    8. 8

      Nord Stream 2 hakee lupaa rakentaa Suomen vesille 374 kilometriä maakaasuputkea

    9. 9

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    10. 10

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    2. 2

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    3. 3

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Ilpo Kokkila: Hyvän johtajan iso palkka on kaikkien etu

    6. 6

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    7. 7

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    8. 8

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    9. 9

      Kirsti Paakkanen täsmentää: Testamenttia ei ole tehty – ”Saa kai minulla unelmia olla”

    10. 10

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      Sairauslomalisä, tunturityölisä, tunnelilisä – saatko sinäkin erikoisia palkanlisiä?

    11. Näytä lisää