Vihriälä: Tämän takia Suomen malli tärkeä - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Vihriälä: Tämän takia Suomen malli tärkeä

Etlan Vesa Vihriälä kertoo, mikä on se Suomen malli, jota nyt kaikki yhteiskuntasopua sorvaavat hokevat.

7.3.2016 13:40 | Päivitetty 7.3.2016 14:21

Palkansaajia edustavan SAK:n hallitus hyväksyi yhteiskuntasopimuksen tietyin ehdoin aamupäivällä. Erityisen painoarvon on saanut nyt niin kutsuttu Suomen malli, joka ehti hallituksen neuvotteluissa jo kertaalleen pudota pois.

Pääministeri Juha Sipilä sorvasi kuitenkin viikonloppuna Suomen mallia jälleen osaksi yhteiskuntasopimusta. Sipilän mukaan se toisi sopimukselle "lisää taloudellista väljyyttä".

Ruotsissa ja Saksassa palkkaratkaisuja tehdään vientialojen johdolla, ja samantapaista mallia hallitus hakee Suomeen.

– Jos palkanmuodostus muuttuisi selkeästi niin, että vientisektori määräisi palkkojen kehityksen tason, jatkossa voisi olla turvallisemmalla mielellä siitä, että kilpailukykytekijät otetaan riittävästi huomioon, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja (Etla) Vesa Vihriälä sanoo Taloussanomille.

Malli jatkaisi maltillista palkkalinjaa myös vuosille 2018 ja 2019, mutta sisältää myös siinä määrin keskitetyn palkkaratkaisun piirteitä, että Elinkeinoelämän keskusliitto vastusti aiemmin mallia.

Vihriälän mukaan työmarkkinajärjestöjen sopimus ei yksin anna takeita siitä, että 15 prosentin kilpailukyvyn paraneminen saavutettaisiin vaalikaudella. Myös paikallinen sopiminen jäi löysäksi kirjaukseksi, mikä osaltaan heikentää hallituksen kilpailukykytavoitteita. Suomen malli paikkailisi tätä heikkoutta.

– Se on helpompi tapa kuin epämääräisempi paikallisen sopimisen muutos lisätä luottamusta, että kilpailukyky kohenee lähivuosina. Ruotsissa se on käytössä, ja sekä työnantajat että työntekijät ovat sen hyväksyneet. Saksassa mallin erikoisuus on, että sen rinnalla on vielä huomattavan paljon paikallista sopimista, Vihriälä sanoi.

Veroporkkana nopeammin PAMille?

Palkkamalli tasaisi hallitukselle tietä ilmoittaa veronkevennyksistä ja voisi ehkä toimia porkkanana erityisesti naisten työelämäheikennyksiä vastustavan PAM:n saamiseksi takaisin neuvotteluihin. PAM äänesti tänään yhä sopimusta vastaan.

– Jos Suomen malliin saadaan hyvä ratkaisu, olemme aika lähellä sitä tilannetta, että se riittäisi kompensoimaan työnantajamaksujen siirtymisen työntekijöille, Sipilä sanoi SAK:n ilmoituksen alla tiedotusvälineille.

– Vetoomukseni työnantajapuolelle on, että malttia kaikkiin päätöksiin. Nyt pitäisi kuulua niistä investoinneista positiivisia uutisia hyvin hyvin pian, jos paketti saadaan kasaan, Sipilä sanoi aamulla.

Tämänpäiväisestä sovusta huolimatta yhteiskuntasopimuksen toteutuminen on yhä kaukana. Lopullisen päätöksen SAK tekee touko-kesäkuun vaihteessa liittokohtaisten neuvottelutulosten pohjalta. Viisi SAK:n liittoa, 40 prosenttia jäsenistöstä, on sanonut sopimukselle ei.

– Tässä on tarvittu yli puoli vuotta vatulointia ja hallituksen pakkolait uhkana. Vaikea arvioida, miten yhteiskuntasopimus etenee, jos liitot jäävät pois. Ne joutuvat kuitenkin tekemään työehtosopimuksensa joka tapauksessa eivätkä pääse karkuun työntekijämaksujen korotuksista. Työaikojen pidennykset jäisivät sitten ehkä liittokohtaisiksi kysymyksiksi, Vihriälä miettii.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?