Vientiliittojen fuusio ei hirvitä vastapuolta – "Yksi ääni neljän sijasta" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Vientiliittojen fuusio ei hirvitä vastapuolta – "Yksi ääni neljän sijasta"

Neljän vientiliiton fuusioneuvottelut etenevät ainakin päällepäin sujuvasti. Yhdistymistä pidetään laajasti loogisena askeleena. Yhden ison liiton uskotaan tuovan vakautta työmarkkinoille, vaikka sen vipuvoima kasvaakin.

23.2.2016 6:01 | Päivitetty 22.2.2016 16:20

Julkisuudessa SAK:n neljän vientiliiton yhdistymisneuvottelut näyttävät sujuvan jouhevasti. Avoimia kysymyksiä on, mutta puheenjohtajavalintaan yhdistyminen tuskin kaatuu, SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm sanoo.

– En usko, että näin iso prosessi teollisuusliittojen tai uuden keskusjärjestön osalta tulee kaatumaan puheenjohtajuuskiistaan. Olisin äärimmäisen hämmästynyt, jos siihen rastiin asiat menisivät, hän toteaa Taloussanomille.

Myös Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaari vakuuttaa, että uuden teollisuusliiton sorvaamisessa puheenjohtajaan liittyvät henkilöasiat ovat olleet sivuseikka.

Toisaalta puheenjohtajavalinnassa on kyse vallasta.

– Uskon, että valinta menee smoothisti, mutta kovia valtapelejä käydään. Kaikkien etu on, että saadaan puheenjohtaja, joka nauttii riittävän vahvaa luottamusta omien joukossa ja joka pystyy rakentamaan uutta, ammattiyhdistysliikettä tutkinut Tampereen yliopiston professori Harri Melin sanoo.

Metalliliiton, Paperiliiton, Puuliiton ja Team Teollisuusalojen ammattiliiton viime viikolla solmima aiesopimus on pitkän prosessin tulos. Prosessi ei yleensä ole niin yksinkertainen ja helppo kuin ulkoapäin voisi luulla, SAK:n Bergholm sanoo.

– Aina kun aiesopimuksia tehdään, niitä on hiottu pitkään ja siinä mietitään hyvinkin pieniä yksityiskohtia, jotta ne eivät jää jatkotilanteessa hiertämään, hän toteaa.

Vanhat rakenteet eivät vastaa uusiin haasteisiin

Vientiliittojen yhdistymisen ohella etenee SAK:n ja STTK:n yhdistyminen uudeksi keskusjärjestöksi. Samaan aikaan työnantajat ja työntekijät neuvottelevat hallituksen haluaman yhteiskuntasopimuksen ehdoista.

Vaatimuksillaan Juha Sipilän (kesk.) luotsaama hallitus on ainakin osaltaan helpottanut SAK:n teollisuusliittoja yhteisen sävelen löytämisessä, Puuliiton Nilosaari uskoo.

– Hallituksen toimien takia näyttää, että ajankohta on oikea isommalle teollisuusliitolle ja myös suuremmalle keskusjärjestölle.

Nilosaaren mukaan monen pallon pitäminen ilmassa samaan aikaan ei ole ollut SAK:n liitoille vaikeaa.

– Ay-liikkeellä ja liitoilla on aina monta asiaa yhtä aikaa menossa.

Pelkästään hallitukselle tai työnantajapuolelle kunniaa ay-liikkeen ja SAK:n liittojen kehitysaskelista ei kuitenkaan voi antaa.

Bergholm huomauttaa, että muutosten taustalla on maailman muuttuminen. Jäykät liittorajat ovat vanhentuneita, kun teollisuuden työpaikat vähentyvät ja sekoittuvat.

Kehitys on ylipäänsä mennyt kohti yhä suurempaa. Esimerkiksi EK muodostui jo yli kymmenen vuotta sitten, muistuttaa Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Suurempi on ollut kauniimpaa myös SAK:ssa. Esimerkiksi PAM syntyi neljän erillisen liiton yhdistäessä voimansa.

– Meneillään on pitkä elinkeinorakenteen muutos. Vanhat edunvalvonnan rakenteet eivät vastaa tämän päivän haasteisiin, professori Melin kertoo.

Hänen mukaansa kaikkien näiden tekijöiden summa tarkoittaa, että SAK:n liittojen pitää tehdä juuri sitä, mitä ne ovat nyt tekemässä.

– Seuraavilla kierroksilla vientiliittojen rooli koko valtakunnan työmarkkinaratkaisuissa tulee kasvamaan. Tämä on se paikka, jossa SAK:lla on syy tehdä iso fuusio. Tämä on minun tulkintani, Melin jatkaa.

Lisää vakautta uuden suurliiton avulla?

Jos neljä teollisuuden liittoa muodostavat uuden ammattiliiton, se tuo niille lisää vipuvartta suhteessa työnantajien edustajiin.

– Työnantajapuoli saa neuvottelukumppanin, jolla on kanttia pistää talouden pyörät tarvittaessa hiljaiseksi, Melin toteaa.

Toisaalta yhdistyminen voi myös helpottaa neuvotteluita.

– Näen, että tämä tulee lisäämään työmarkkinoiden vakautta. Sillä tavalla tämä on niiden [työnantajapuolen] etu, että yhdistymisen jälkeen niillä on yksi neuvottelukumppani, joka sanoo, mitä SAK:laiset teollisuusliitot ajattelevat, professori lisää.

Tämän allekirjoittaa myös Teknologiateollisuuden Inkeroinen. Heitä työntekijäpuolen vahvistuminen ei huoleta.

– He ovat olleet vahvoja toimijoita tähänkin asti. Jos ajatellaan vientiteollisuuden roolia SAK:n sisällä, niin [yhdistymisen jälkeen] siellä on yksi ääni neljän sijasta, Inkeroinen sanoo.

PAM: SAK:n sisällä ei kädenvääntöä

Tällä hetkellä SAK:n suurimmat liitot ovat palvelualojen PAM ja julkisten ja hyvinvointialojen JHL. Uuden liiton syntyessä ne jäisivät pienemmiksi.

– Fuusiossa teollisuusliitoista tulee SAK:n suurin liitto, ja samalla siitä tulee kaikista vaikutusvaltaisin liitto, Melin sanoo.

Sitä ei PAMin edunvalvontajohtaja Jaana Ylitalo kuitenkaan surkuttele. Päinvastoin.

– En näe kädenvääntöä valtasuhteissa. Yhdistyminen on hyvin looginen jatkumo kehitykselle, jota tapahtunut muillakin toimialoilla, hän sanoo.

Ylitalon mukaan palkkaneuvotteluissa yksi vahva teollisuusliitto olisi myös PAM:in ja JHL:n etu.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?