Kestääkö saksalaisen demokratian pinna kiukuttelun?

Julkaistu:

Näkökulma
Verkko on tuonut esille arvojen ja asenteiden todellisen moninaisuuden Saksassa. Suuri haaste on, miten demokratian pinna kestää arvojensa populistisen tai äärioikeistolaisen kyseenalaistamisen.
Kestääkö Saksan demokratian pinna sitä kiukuttelua, jota sille vihamielinen ja yhä väkivaltaisemmaksi käynyt vähemmistö siihen jatkuvasti kohdistaa?

Kiukuttelussa ei kaihdeta julkisten keskustelufoorumien myrkyttämistä, viholliskuvien rakentamista, valhekampanjoita, vieraiden ihmisten uhkailua – eikä aseteta enää kyseenalaiseksi fyysistä päällekarkaamistakaan.

Saksa ei ole silti jakautunut kahtia, niin kuin ääriainekset mielellään maalailevat ja pyrkivät sitten pakolaisvastaisuudessaan edustamaan toista puoliskoa. Pakolaisteema jakaa mielipiteitä, mutta lähinnä eri puolueiden sisällä. Kun pakolaisten vastustamiselle omistautuneen AfD:n kannatus on noussut itäisessä Saksassa paikoin jopa 15 prosenttiin, niin 85 prosenttia ei ole lähtemässä sen kyytiin.

Maassa rauha ja ihmisillä hyvä tahto. Saksalaiset voivat olla huolissaan ja montaa mieltä pakolaisista. He voivat olla kuitenkin tyytyväisiä siitä, miten hyvin pakolaisapu on onnistuttu tähän asti hoitamaan, vieläpä suurelta osin vapaaehtoisten kansalaisten voimin, ja tavallisia kansalaisia lainkaan rasittamatta. Ja populistipoliitikkojen ja ääriainesten vihamielisestä kiukuttelusta huolimatta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Puheista siirrytty tekoihin

Vahinko vain, että vihapuheista on siirrytty myös tekoihin. Muukalaisvihamielisesti tai äärioikeistolaisesti motivoituneiden väkivaltarikosten määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Rikospoliisi valittaa niiden työllistävän jo yli voimien. Esimerkiksi pakolaiskeskuksiin viime vuonna suuntautuneiden hyökkäysten määrä oli jo yli 1000, mutta niistä on kyetty selvittämään vain muutama tapaus.

Ensimmäisiin kuuluva oikeusjuttu on meneillään alasaksilaisessa Salzhemmendorfissä. Syytetyt, kaksi miestä ja nainen, ovat tunnustaneet tekonsa, polttopullon heiton lapsiperheen asuttamaan huoneistoon pakolaisasuntolassa, mutta väittävät sen johtuneen vain nauttimastaan alkoholista. Syyttäjäviranomainen on kyennyt kuitenkin jäljittämään tekoon myös äärioikeistolaiset motiivit.

Huolestuttavinta on ollut kuitenkin muukalaisiin kohdistuvan hillittömän väkivaltaisuuden leviäminen myös poroporvarillisten kansalaisten keskuuteen. Sitä ovat rohkaisseet paitsi verkossa villiintyneet vihapuheet, myös suuri todennäköisyys välttää edesvastuuseen joutuminen. Siksi oikeusministeri Heiko Maas onkin hoputtanut syyttäjäviranomaisia näiden väkivaltaisuuksien selvittämisessä.

Viranomaisilla on myös riittävästi tekemistä henkilökohtaisista vihapuheista tehtyjen rikosilmoitusten tutkinnassa. Huomiota herättänyt ennakkotapaus on nyt saatu Hampurin maaoikeudesta, jossa käsiteltiin irakilaistaustaisen saksalaisen televisiojournalistin Dunja Hayalin loukkaamista Facebookissa. Mikäli syytetty jatkaa loukkauksiaan, hänelle rapsahtaa 250 000 euron sakot.

Epäilys ja sananvapaus kuuluvat yhteen

Erilaisia ihmisiä väkivallalla uhkaavat ja heidän ihmisarvoaan polkevat vihapuhujat vetoavat usein sananvapauteen. Meikäläisessä demokratiassa ja oikeusvaltiossa sananvapautta ei kuitenkaan saa käyttää väärin rikolliseen toimintaan ja yllytykseen. Sen ytimenä on oikeus erilaisiin mielipiteisiin, mutta myös velvollisuus kunnioittaa muidenkin, yksilöiden tai poliittisten ryhmien, oikeutta niihin.

Ääriainekset haukkuvat perinteistä mediaa valehtelulehdistöksi (Lügenpresse), koska se julkaisee tunnetusti myös erilaisia mielipiteitä ja tarkastelee niitä kriittisesti. Tämä ei kuitenkaan kerro median laajemmasta luottamuspulasta eikä edes sen kummemmasta heilahtelusta, toteaa müncheniläinen viestintäprofessori Carsten Reinemann. Epäileviä Tuomaksia on ollut aina joukossa eri syistä.

Epäilys ja sananvapaus sitä paitsi kuuluvat hänen viittaamissaan tutkimuksissa myös yhteen. Ja kääntäen: autoritaarisissa maissa vallanpitäjien kontrolloiman median luottamus taas on suurin. Nyt jopa niin, että Venäjän valtiollinen media näyttää vakuuttavan yhä myös saksanvenäläisiä. Monet heistä uskovat siihen enemmän kuin täkäläiseen vapaaseen mediaan.

Saksanvenäläiset järjestivät taannoin pakolaisvastaisia mielenosoituksia, joissa heitä avustivat täkäläiset äärioikeistolaiset järjestöt ja venäläinen media. Pakolaisen väitettiin raiskanneen 13-vuotiaan saksanvenäläisen tytön. Poliisi osoitti väitteen perättömäksi, mutta kun Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovkin puuttui peliin ja asettui emävaleen taakse, niin senhän täytyi olla totta.

Oikeistopopulisteilla omat kanavat

Saksan oikeistopopulistisen opposition kannattajilla on mediaongelma. He valittavat jäävänsä mediassa vaille haluamaansa vastakaikua, vaikka heidän edustajilleen on suotu siinä paljon tilaa. Heillä näyttää olevan kaksi strategiaa: esiintyä mediassa maksimaalisesti huomiota herättäen tai häiriköiden, mutta myös rakentaa ihan ikiomia viestintäkanaviaan, niin verkkoon kuin printtiin.

Mistä tuo ensin mainittu populistien ja vihanlietsojien osattomuuden tunne oikein kumpuaa? Reinemann muistelee aikaa, kun Saksassa ei vielä ollut vahvaa oikeistopopulistista puoluetta, mutta oli kuitenkin Bild-Zeitung mässäilemässä kaikilla ennakkoluuloilla ja peloilla. Nyt lehti on vetänyt erilaista linjaa, kun se on toivottanut pakolaiset tervetulleiksi, päätoimittaja jopa ottanut kotiinsa asumaan.

Saksan demokratian pinna kestää varmasti arvojensa populistisen tai äärioikeistolaisen kyseenalaistamisen. Se on kuitenkin suuri haaste, ajattelee Carsten Reinemann: verkon kautta on jouduttu ensimmäistä kertaa kohtaamaan arvojen ja asenteiden todellinen moninaisuus. Nyt yhteiskuntamme täytyy oppia tulemaan tämän moninaisuuden kanssa hyvässä ja pahassa toimeen.

Jussi Tuormaa

Jussi Tuormaa on saksalaistunut suomalaistoimittaja, joka on asunut eteläisessä Saksassa 1990-luvulta asti.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Kuusi Persianlahden maata ottaa käyttöön 5 prosentin arvonlisäveron – syynä öljyn hinnan lasku

    7. 7

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    8. 8

      Kysely: Työpaikat eivät kykene muutokseen, työntekijät väittävät – pomot täysin toista mieltä

    9. 9

      Metson tulos heikkeni yllättäen – tilauksissa selvä kasvu

    10. 10

      Henkilöstön vuokraus kasvaa ennätysvauhtia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Mikko Kuitunen halusi perustaa firman, jonne ei potuta mennä töihin – ”Suomessa esiintyy liikaa vääränlaista vallanhimoa”

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      Kokkilan kesätyö vastaavana mestarina päättyi onnettomuuteen – ”Meillä ei ollut niin vaikeasta työstä minkäänlaista kokemusta”

    7. 7

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    8. 8

      Uuden ammattibarometrin Top 15 -listat: Näillä aloilla työntekijöistä on pulaa – eniten tarjokkaita sihteereiksi

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Pankkien konttoreista käydään nostamassa jopa alle 20 euron summia – voi kannattaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    7. 7

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    10. 10

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    11. Näytä lisää