Aiempaa useamman työkyky estää työnsaannin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön tai tuen tarpeessa

Julkaistu: 16.2.2016 6:01, Päivitetty 15.2.2016 21:33

Työttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.

Tuore väitöskirja valottaa pitkäaikaistyöttömyyden ankeaa taustaa. Oulun yliopistossa väitellyt Raija Kerätär arvioi, että työttömistä ainakin 20–25 prosenttia on tosiasiassa työkyvyttömiä tai tuen ja hoidon tarpeessa.

Kerättären tutkimus käsitteli Paltamon kunnan työttömiä. Lisäksi hän tutki Oulun, Raahen ja Kainuun alueiden työvoiman palvelukeskusten asiakkaita.

Paltamossa 27 prosentilla työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla. Palvelukeskusten asiakkaista 80 prosentilla oli kuntoutuksen tai hoidon tarvetta.

Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.

Prosenttiosuus voi olla suurempikin esimerkiksi Helsingissä, ja muissa isoissa kaupungeissa, joissa työmarkkinat vetävät paremmin terveet töihin, Kerätär arvioi lisäksi.

– Piilotyöttömäthän ovat vielä oma erikoinen massansa, josta hirveän vähän tiedetään. Osa on varmasti näitä peräkammarin poikia ja tyttöjä, mutta keitä muita siellä on, ja missä kunnossa he ovat, sitä ei tiedetä, Kerätär huomauttaa myös.

Samaan aikaan rekrytoinneissa...

Työ ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Vaikka työttömyys kasvaa, Elinkeinoelämän keskusliitto kertoi helmikuussa, että työntekijöitä ei löydy riittävästi. Joko he eivät edes hae avoimiin paikkoihin tai sitten osaaminen ei riitä.

Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut noin 120 000 henkeen, työttömien 378 000:een. Piilotyöttömiä on lisäksi 120 000.

– Nykytyömarkkinoilla työnantaja haluaa tietysti täyttä vastinetta palkalle. Meillä on silti paljon työtehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä työpainosta. Mutta kehitysvammaisten työtoimintaa lukuun ottamatta ei ole järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaisen työn, Kerätär sanoo.

Työ- ja elinkeinoministeriö kerää parhaillaan ideoita siitä, miten töitä saataisiin paremmin osatyökykyisille, pitkäaikaistyöttömille ja muille heikosti työllistyville.

Hanke on osa "kokeiluja", joita hallitus edistää säästökuurin rinnalla. Työllistämismäärärahat kun pienenevät hallituskaudella asteittain 110 miljoonaa euroa.

Työllisyyskokeilujen selvityshenkilö Maria Kaisa Aula sanoo, että palvelut ovat todella hajallaan.

– Sosiaali-, terveys-, työvoimapalvelut ja kuntoutus. Ne eivät toimi yhteen asiakaslähtöisesti. Tukea ei saa oikeaan aikaan eikä asiakkaan tarvitsemassa muodossa, Aula sanoo.

On projektia ja hanketta mutta puutetta siitä, että palvelut saadaan pysyvästi kytkettyä yhteen ja yrityksiin.

– Varmasti olisi kysyntää osatyökykyistenkin työlle, mutta se vaatisi työpaikalle menevää valmennusta ja mallia, jolla alentunut työkyky voitaisiin ottaa huomioon palkassa.

Väärä kysymys

Työkyvyttömyyden taustalla tiedetään usein olevan vaikea vyyhti masennusta, sosiaalista syrjäytymistä, erilaisia toimintakyvyn ja elämänhallinnan vaikeuksia.

Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.

Kunnan on lain mukaan järjestettävä terveystarkastus nuorille ja työikäisille työttömille, mutta Kerättären mukaan se ei toimi. Vaikka vastaanottoja lisättäisiin, ihmiset eivät tule sinne, koska ”palveluissa on sellaisia piirteitä, ettei se ole mikään kummakaan”, hän moittii.

Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.

– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.