Pitäisikö saksalaisen oluen puhtauslaista päästä eroon?

Julkaistu: , Päivitetty:

Näkökulma
Oluelle säädettiin Baijerissa 500 vuotta sitten puhtauslaki. Sen mukaan oluen valmistuksessa ei saa käyttää muita kuin vain neljää perusraaka-ainetta: humalaa, mallasta, hiivaa ja vettä. Nykyään koko Saksassa pätevästä säännöstä ollaan oltu ylpeitä ja pidetty siitä Euroopan unionissakin (EU) kiinni kaikin voimin. Nyt se koetaan innovatiivisimmissa pienpanimoissa kuitenkin rajoitukseksi, josta halutaan päästä eroon.
Puhtauslailla onnistuttiin pitkään suojelemaan saksalaisia panimoita kotimarkkinoillaan, mutta ei vastaavasti kuitenkaan edistämään niiden vientiä. Saksalaispanimot jäivät globaalisti niin pieniksi, että kansainväliset jätit ovat nyttemmin valloittaneet niistä jo huomattavan osan yritysostoillaan. Ja laki petti lopulta myös odotukset saksalaisen olutsaarekkeen säilymisestä monipuolisena.

Saksalaiset tai saksalaisen oluen ystävät ovat halunneet uskoa oluensa "puhtauteen". Hurskas toive: Puhtauslaiksi neljän raaka-aineen sääntöä alettiin kutsua vasta 1918. Siitä ehdittiin Baijerissakin poiketa, kun oluen mausteiksi välillä sallittiin humalan ohella myös korianteri, laakeri, kataja, kumina tai suolakin. Kiihottavammat mausteet taas pysyivät täällä aina pannassa.

Laista onkin puhuttu myös huumelakina, koska sillä suljettiin oluen panemisesta pois tunnettuja lääkekasveja – ja pakanallisia rituaalikasveja. Samalla sitä on käytetty protektionistisesti, jo kun Baijeri aikanaan halusi suojautua pohjoisilta saksalaisvaltiolta. Näiden valtioiden Grut-oluissa käytettiin edellä mainittuja vähän kiihottavia tai huumaavia kasveja, kuten suomyrttejä ja -pursuja.

Nyt saksalaisen oluen puhtauslaki on joutunut "pyhänä kirjoituksena" uskonpuhdistuksen kohteeksi. Sitä vaativat uuteen uskoon nuoret uudistajat, jotka haluavat suurempaa pelivaraa oluen panemisessa mitä erilaisimmilla raaka-aineilla. Samalla he vetoavat Saksan ja koko maailman olutkulttuurin mitä moninaisimpaan perintöön, jota he haluavat hyödyntää ja kehittää edelleen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Ollaan paradoksaalisessa tilanteessa. Vaikka oluen kulutus laskee Saksassa, niin täällä syntyy koko ajan uusia panimoita kuin sieniä sateella. Taannoin, 30 vuotta sitten saksalainen joi keskimäärin 151 litraa olutta vuodessa, mutta tänään enää reilut 100 litraa. Samaan aikaan, kun vanhoja panimoita on hävinnyt, uusia on syntynyt niin paljon, että kaikkien panimoiden määrä on taas kasvanut – 1352:een.

"Monet uskovat, että oluen tulevaisuus on vasta nyt alkanut", kirjoittaa Lebensmittel-Zeitung oluita tuoteryhmänä käsittelevän markkinakatsauksensa aluksi. Lehti pitää alan tiennäyttäjinä uusia pienpanimoita, joita se esittelee ympäri maata. Niiden markkinaosuus on vasta 1–2 prosenttia, mutta innostunut kokeilunhalu ja yrittäjyyden henki lupaa voimakasta kasvua.

Pienpanimot tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta Yhdysvalloissa syntyneeseen ruohonjuuritason, alunperin kotipanimoista kehittyneeseen Craft Beer -liikkeeseen. Vastaavasti ne kutsuvat usein kymmeniä erikoisoluitaan Craft-oluiksi, jotka taas ovat enimmäkseen ale-tyyppisiä pintahiivaoluita. Niitä suositaan verotuksellisesti, kun niiden tuotanto pysyy alle 200 000 hehtolitrassa vuodessa.

Saksan oluen puhtauslakikin on mahdollistanut suuren moninaisuuden, mutta siitä on tullut myös pienpanimoiden mukaan yhdenmukaistava teollinen kaava – myös oluen valtatyyppien keskuudessa (pilssi 54,7 %, export 7,9 %, vehnäolut 7,3 % ja helles 5,2 %). Sen puitteissa suuret kotimaiset panimot ovat kasvaneet ja tuottaneet yhä enemmän vain sitä samaa.

Näin ajattelee myös oluen maistelukoulutettujen, niin sanottujen olutsommelieerien maailmanmestari, baijerilainen Markus Sailer. Olutta pidetään hänenkin kotiseudullaan pikemminkin janonsammuttajana kuin nautintoaineena, eikä tunneta montaakaan sorttia edes saksalaisista oluista. Hänen lempioluitaan ovat ruokaillessa India Pale Ale ja kesähelteellä hapanolut kuten Berliner Weisse.

Pienpanimoilla on halua, mutta ei valitettavasti oikeutta valmistaa kaikkia erityyppisiä oluita. Baijerin elintarvikeviraston tarkastajat kielsivät vuosi sitten keväällä chiemgaulaisen Camba Bavaria -panimon Milch Stoutin. Se ei olisi väliaikaisen, vuodelta 1993 peräisin olevan olutlain (VorlBierG) mukaan olutta, koska siinä on (brittiläisen perinteensä mukaan) käytetty myös maitosokeria.

Panimo oli tosin yrittänyt suojautua viranomaisilta kutsumalla tuotettaan olutsekajuomaksi, mutta kompastui siinä olut-sanan käyttöön. Asiaa ei auttanut edes tämän sanan poistaminen, kun seuraava viranomainen – Bundesfinanzverwaltung – taas tunnisti sen kansainväliseksi olutsortiksi, jollaisen valmistaminen tänne on lain mukaan Saksassa kiellettyä. Suo siellä, vetelä täällä.

Saksan, ja varsinkin Baijerin itsepäinen oman oluensa "puhtaudesta" kiinni pitäminen on johtanut omituiseen pattitilanteeseen. EU:n säädösten mukaan pienpanimot pääsisivät myymään oluttaan omille markkinoilleen vain valmistuttamalla ne ulkomailla ja tuomalla sitten ne maahan. Tai ne voisivat kyllä panna mieleistä oluttaan täällä, mutta saisivat myydä sen vain ulkomaille!

Kontrolli tosin rakoilee jo muualla Saksassa. Ja olutkulttuurin uudistajiin on liittynyt jo isompiakin, tai ainakin keskisuuria panimoita. Ne ovat perustaneet myös omia pienpanimoitaan, kuten Ratsherrn Hampurissa, jotka toimivat laboratorioina heidän tuotekehitykselleen. Puhtauslaista halutaan päästä eroon, ainakin rajoittavana lakina – mutta yhtenä reseptinä monien joukossa se kyllä vieläkin kelpaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sairaana työskentelijät tulevat kalliiksi – pitääkö nuhaista työkaveria syyllistää?

    2. 2

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    3. 3

      Yhdysvaltojen uudet lisätullit Kiinalle tulivat voimaan

    4. 4

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    5. 5

      Siilasmaa kertoi Jorma Ollilan raivokohtauksista HS:lle – jatkaa keskustelua Twitterissä: ”Siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme”

    6. 6

      EU-komissio vaatii selvitystä Danske Bankin rahanpesusotkusta

    7. 7

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    8. 8

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    9. 9

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    10. 10

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    2. 2

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    3. 3

      HS: Risto Siilasmaa avautuu Jorma Ollilan raivokohtauksista: ”Elop kyyneleet silmissä, pelon ilmapiiri edesauttoi Nokian tuhoa...”

    4. 4

      Sairaana työskentelijät tulevat kalliiksi – pitääkö nuhaista työkaveria syyllistää?

    5. 5

      Siilasmaa kertoi Jorma Ollilan raivokohtauksista HS:lle – jatkaa keskustelua Twitterissä: ”Siihen syyllistymme me kaikki vuorollamme”

    6. 6

      Kommentti: Superkuusikko kiskoo vielä osakkeita ennätykseen, korkokäyrästä näkyy vakava varoitus

    7. 7

      Sipilä irtisanomissuojan heikennyksestä: ”Tiedän kipukohdat ja arviot, miten sitä pitäisi muuttaa”

    8. 8

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    9. 9

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    10. 10

      PAMin Selin Ylellä: Kompromissi yrityksen koosta ei kelpaa irtisanomissuoja-asiassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Järjestyksenvalvoja Jaakko kertoo humalaisen naisen rivosta tempusta ravintolassa – ”Tuumasin, että ei tämä kuule niin toimi”

    2. 2

      Näillä aloilla on nyt huutava pula työntekijöistä – katso missä sinulle on töitä

    3. 3

      Kerrostaloasukkaat saivat karun kirjeen: tontin vuokra nousee yli 800 % – ”Sitä ei ollut todeksi uskoa”

    4. 4

      Massiivinen kauppakeskus Redi avautuu torstaina – Kuvat: tältä sisällä näyttää vuorokausi ennen avajaisia

    5. 5

      10 000 euroa vuodessa säästänyt Julia kertoo, miten hän käyttää rahaa ja mikä häntä nolottaa

    6. 6

      Viisi vuotta kyläkauppiaina riitti Turusille: ”Viime talvessa oli tarpeeksi kestämistä”

    7. 7

      Varustelekan perustaja: ”Yrittäjille kelpaa vain työntekijä, jolla on yliluonnollinen kyky suoriutua vaikeista tehtävistä”

    8. 8

      Näistä osaajista on kova pula ja keskitienestit noin 4 000 e/kk – ”Työpaikoissa, jotka eivät täyty, on jotain erikoista”

    9. 9

      Lopettavan Ajattaren toimitusjohtaja: ”Olen itkenyt yhden Atlantin verran”

    10. 10

      Video: Tälläinen ryysis oli Kalasatamassa kello 9, kun iso kauppakeskus Redi avasi ovensa

    11. Näytä lisää