Pitäisikö saksalaisen oluen puhtauslaista päästä eroon?

Julkaistu: , Päivitetty:

Näkökulma
Oluelle säädettiin Baijerissa 500 vuotta sitten puhtauslaki. Sen mukaan oluen valmistuksessa ei saa käyttää muita kuin vain neljää perusraaka-ainetta: humalaa, mallasta, hiivaa ja vettä. Nykyään koko Saksassa pätevästä säännöstä ollaan oltu ylpeitä ja pidetty siitä Euroopan unionissakin (EU) kiinni kaikin voimin. Nyt se koetaan innovatiivisimmissa pienpanimoissa kuitenkin rajoitukseksi, josta halutaan päästä eroon.
Puhtauslailla onnistuttiin pitkään suojelemaan saksalaisia panimoita kotimarkkinoillaan, mutta ei vastaavasti kuitenkaan edistämään niiden vientiä. Saksalaispanimot jäivät globaalisti niin pieniksi, että kansainväliset jätit ovat nyttemmin valloittaneet niistä jo huomattavan osan yritysostoillaan. Ja laki petti lopulta myös odotukset saksalaisen olutsaarekkeen säilymisestä monipuolisena.

Saksalaiset tai saksalaisen oluen ystävät ovat halunneet uskoa oluensa "puhtauteen". Hurskas toive: Puhtauslaiksi neljän raaka-aineen sääntöä alettiin kutsua vasta 1918. Siitä ehdittiin Baijerissakin poiketa, kun oluen mausteiksi välillä sallittiin humalan ohella myös korianteri, laakeri, kataja, kumina tai suolakin. Kiihottavammat mausteet taas pysyivät täällä aina pannassa.

Laista onkin puhuttu myös huumelakina, koska sillä suljettiin oluen panemisesta pois tunnettuja lääkekasveja – ja pakanallisia rituaalikasveja. Samalla sitä on käytetty protektionistisesti, jo kun Baijeri aikanaan halusi suojautua pohjoisilta saksalaisvaltiolta. Näiden valtioiden Grut-oluissa käytettiin edellä mainittuja vähän kiihottavia tai huumaavia kasveja, kuten suomyrttejä ja -pursuja.

Nyt saksalaisen oluen puhtauslaki on joutunut "pyhänä kirjoituksena" uskonpuhdistuksen kohteeksi. Sitä vaativat uuteen uskoon nuoret uudistajat, jotka haluavat suurempaa pelivaraa oluen panemisessa mitä erilaisimmilla raaka-aineilla. Samalla he vetoavat Saksan ja koko maailman olutkulttuurin mitä moninaisimpaan perintöön, jota he haluavat hyödyntää ja kehittää edelleen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ollaan paradoksaalisessa tilanteessa. Vaikka oluen kulutus laskee Saksassa, niin täällä syntyy koko ajan uusia panimoita kuin sieniä sateella. Taannoin, 30 vuotta sitten saksalainen joi keskimäärin 151 litraa olutta vuodessa, mutta tänään enää reilut 100 litraa. Samaan aikaan, kun vanhoja panimoita on hävinnyt, uusia on syntynyt niin paljon, että kaikkien panimoiden määrä on taas kasvanut – 1352:een.

"Monet uskovat, että oluen tulevaisuus on vasta nyt alkanut", kirjoittaa Lebensmittel-Zeitung oluita tuoteryhmänä käsittelevän markkinakatsauksensa aluksi. Lehti pitää alan tiennäyttäjinä uusia pienpanimoita, joita se esittelee ympäri maata. Niiden markkinaosuus on vasta 1–2 prosenttia, mutta innostunut kokeilunhalu ja yrittäjyyden henki lupaa voimakasta kasvua.

Pienpanimot tuntevat suurta yhteenkuuluvuutta Yhdysvalloissa syntyneeseen ruohonjuuritason, alunperin kotipanimoista kehittyneeseen Craft Beer -liikkeeseen. Vastaavasti ne kutsuvat usein kymmeniä erikoisoluitaan Craft-oluiksi, jotka taas ovat enimmäkseen ale-tyyppisiä pintahiivaoluita. Niitä suositaan verotuksellisesti, kun niiden tuotanto pysyy alle 200 000 hehtolitrassa vuodessa.

Saksan oluen puhtauslakikin on mahdollistanut suuren moninaisuuden, mutta siitä on tullut myös pienpanimoiden mukaan yhdenmukaistava teollinen kaava – myös oluen valtatyyppien keskuudessa (pilssi 54,7 %, export 7,9 %, vehnäolut 7,3 % ja helles 5,2 %). Sen puitteissa suuret kotimaiset panimot ovat kasvaneet ja tuottaneet yhä enemmän vain sitä samaa.

Näin ajattelee myös oluen maistelukoulutettujen, niin sanottujen olutsommelieerien maailmanmestari, baijerilainen Markus Sailer. Olutta pidetään hänenkin kotiseudullaan pikemminkin janonsammuttajana kuin nautintoaineena, eikä tunneta montaakaan sorttia edes saksalaisista oluista. Hänen lempioluitaan ovat ruokaillessa India Pale Ale ja kesähelteellä hapanolut kuten Berliner Weisse.

Pienpanimoilla on halua, mutta ei valitettavasti oikeutta valmistaa kaikkia erityyppisiä oluita. Baijerin elintarvikeviraston tarkastajat kielsivät vuosi sitten keväällä chiemgaulaisen Camba Bavaria -panimon Milch Stoutin. Se ei olisi väliaikaisen, vuodelta 1993 peräisin olevan olutlain (VorlBierG) mukaan olutta, koska siinä on (brittiläisen perinteensä mukaan) käytetty myös maitosokeria.

Panimo oli tosin yrittänyt suojautua viranomaisilta kutsumalla tuotettaan olutsekajuomaksi, mutta kompastui siinä olut-sanan käyttöön. Asiaa ei auttanut edes tämän sanan poistaminen, kun seuraava viranomainen – Bundesfinanzverwaltung – taas tunnisti sen kansainväliseksi olutsortiksi, jollaisen valmistaminen tänne on lain mukaan Saksassa kiellettyä. Suo siellä, vetelä täällä.

Saksan, ja varsinkin Baijerin itsepäinen oman oluensa "puhtaudesta" kiinni pitäminen on johtanut omituiseen pattitilanteeseen. EU:n säädösten mukaan pienpanimot pääsisivät myymään oluttaan omille markkinoilleen vain valmistuttamalla ne ulkomailla ja tuomalla sitten ne maahan. Tai ne voisivat kyllä panna mieleistä oluttaan täällä, mutta saisivat myydä sen vain ulkomaille!

Kontrolli tosin rakoilee jo muualla Saksassa. Ja olutkulttuurin uudistajiin on liittynyt jo isompiakin, tai ainakin keskisuuria panimoita. Ne ovat perustaneet myös omia pienpanimoitaan, kuten Ratsherrn Hampurissa, jotka toimivat laboratorioina heidän tuotekehitykselleen. Puhtauslaista halutaan päästä eroon, ainakin rajoittavana lakina – mutta yhtenä reseptinä monien joukossa se kyllä vieläkin kelpaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    2. 2

      Kuntoalan yrittäjä Sanna sai apua eläkepäiviään viettävältä konkarilta: ”Hän ei syyllistä, että oletpa sinä tyhmä”

    3. 3

      Ylipaino voi nostaa henkivakuutuksen hintaa – terveydestä valehtelu selvitysvaiheessa saattaa vaikuttaa omaisten tulevaisuuteen

    4. 4

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    5. 5

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    6. 6

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Tällainen olisi ex-roviolaisen visioima Helsinki–Tallinna-tunneli – ”Ei kannata tehdä vain helppoja asioita”

    9. 9

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Helsinki–Tallinna-tunnelista uusia yksityiskohtia: Pituus rikkoisi ennätyksiä

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    10. 10

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää