Samat tulot: Työttömän veroprosentti 21, työllisen 8,5 – onko oikein?

Julkaistu: , Päivitetty:

Työtön maksaa paljon enemmän veroja kuin pienituloinen. Onko tämä kannustavaa politiikkaa vai vahinko?
Jos palkansaaja ansaitsee tuhat euroa kuukaudessa eli 12 000 euroa vuodessa, hän maksaa palkastaan 8,5 prosenttia veroja. Jos työtön saa vuoden ajan päivärahaa saman verran, hänen veroprosenttinsa on 21.

Valtiovarainministeriön finanssineuvos Elina Pylkkänen kertoo, että eri tulonlähteiden verotuksen näin suuri ero perustuu 1990-luvun laman jälkeen aloitettuun politiikkaan. Jokainen hallitus puolueista riippumatta on halunnut kannustaa työntekoon.

– Pieni- ja keskituloisille suunnatut verokevennykset saavat aina laajan kannatuksen, hän sanoo.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Pasi Moisio, Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen ja Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen huomauttavat, että kyseessä on tietoinen politiikka.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

– Lähtökohtaisesti varmasti sitä enemmän kannustaa töihin, mitä paremmin palkasta jää käteen, varsinkin, kun summaa vertaa sosiaaliturvaan, Lehtinen sanoo.

Laskennallisesti kannustimet ovat Kärkkäisen mielestä parantuneet.

Työllisen ja työttömän tuloerot kasvavat

Samaan aikaan, kun palkkojen verotus on keventynyt, perusturvaetuuksien verotus on Moision mukaan pysynyt kireänä tai jopa kiristynyt.

Pylkkänen huomauttaa, että lisäksi etuudet on sidottu kuluttajahintaindeksiin, joka yleensä kehittyy heikommin kuin työstä saatavat ansiot.

– Näin katsottuna työllisen ja työttömän tulokehityksen ero vain kasvaa, hän sanoo.

Pylkkänen arvioi, että näin jyrkkään verotuseroon on saatettu päätyä vähän vahingossa.

– Vaikka työttömien verotus ei muutu, he ovat suhteellisesti heikommassa asemassa, koska työllisten verotus kevenee. Päätösten vaikutuksia pitäisi tarkastella myös toisesta suunnasta, hän sanoo.

Onko oikeudenmukaista?

Yli 12 prosenttiyksikön ero tuntuu äkkipäätään epäreilulta. Lehtinen muistuttaa, että tulonsiirtojärjestelmä tulee pienituloisia vastaan olivatpa he pienipalkkaisia tai etuuksien saajia.

Kärkkäisen mielestä ei pidä tarkastella vain yhtä palikkaa vaan koko vero- ja sosiaaliturvajärjestelmää.

– Sinänsä ei ole mitään väärää, että päivärahoista maksetaan enemmän veroja, kun kompensaatiota tulee muualta, hän miettii.

Moision mukaan verotuksen oikeudenmukaisuuden sijaan yleensä katsotaan, paljonko perusturvaetuudesta jää käteen.

– Voi olla sama, maksetaanko vähän alempaa etuutta ilman veroa tai vähän korkeampaa verollisena, Moisio sanoo.

Kunnille tällä merkitystä.

– Kunnat saavat veroäyrinsä suuruisen osuuden työttömän etuudesta. Se saattaa olla yhtä suuri kuin korkeammasta palkasta maksettu kunnallisvero, Pylkkänen muistuttaa.

Työ vähentää etuuksia

On tavallista, että pitkään työttömänä oleva saa tukia. Perusturvan riittävyyden arviointiraportissa 2011–2015 todetaan, että toimeentulotukea saatiin yleisesti kotitalouksissa, joissa jokin jäsenistä sai työmarkkinatukea, peruspäivärahaa tai elatustukea.

Ja toisin päin: lähes 94 prosenttia toimeentulotukea saavista kotitalouksista sai jotakin Kelan etuutta.

Pylkkänen huomauttaa, että toimeentulotuki on kotitalouskohtainen ja viimeinen vaihtoehto. Jos puoliso on töissä, tukea ei välttämättä myönnetä. Tuki on myös alikäytetty. Sitä jätetään hakematta niin tiedon puutteen kuin häpeänkin vuoksi.

Moisio kritisoi järjestelmän monimutkaisuutta. Työtuloista tehdään työtulo- ja ansiotulovähennykset ja toisaalta osasta etuuksia maksetaan veroja, osasta ei.

– On aika vaikea hahmottaa, mikä on eri etuuksien taso.

Lehtinen muistuttaa kannustinloukuista.

– Etuudet alkavat leikkaantua, kun henkilö alkaa saada tuloja.

Ei ole lisännyt työllisyyttä

Ihmiset eivät aina toimi kuten lainsäätäjät kuvittelevat.

– Pienet muutokset työnteon kannustimissa eivät vaikuta työvoiman käyttäytymiseen tai työllisyyteen, arvioidaan Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) Tuloverotuksen vaikutus työn tarjontaan -selvityksessä.

Verokeinoja paremmin työhön osallistumista voivat lisätä panostukset päivähoitoon, koulutukseen tai terveydenhuoltoon. Esimerkiksi pikkulasten äitien työhön osallistuminen reagoi herkästi lastenhoidon tukiin.

Pylkkänen kertoo esimerkin Ruotsista. Siellä haluttiin houkutella osa-aikatyötä tekevät yksinhuoltajaäidit ottamaan lisää työtunteja keventämällä verotusta.

– Moni kiitti ja kumarsi, kun käteen jäi samoilla tunneilla aiempaa enemmän rahaa, mutta ei alkanut työskennellä enempää.

Verokeino on laaja ja kallis

Tuloverotuksen keventäminen on VATTin mukaan kallista.

– Verotuen saavat miltei kaikki työssä olevat, Pylkkänen sanoo.

Esimerkiksi työtulovähennystä kasvatettiin vuoden alussa 450 miljoonalla eurolla. Kärkkäinen kertoo, että muutoksesta hyötyvät kaikki alle 120000 euroa vuodessa ansaitsevat palkansaajat.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Autoliiton testi: kahdelle turvaistuimelle surkea arvosana – istuin lensi halki testilaboratorion

    3. 3

      Työtön Jouni, 26, haki töitä: päätyi joulupukiksi Kiinaan – ”Päivällis­pöydässä on isketty eteeni jo koiraakin”

    4. 4

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    5. 5

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    6. 6

      Rautelle yli 21 miljoonan euron tilaukset Venäjältä

    7. 7

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    8. 8

      UPM kohensi tulostaan – liikevaihto jäi odotuksista

    9. 9

      Työllisyys paranee hiljalleen jos ollenkaan – hallituksen tavoite kaukana

    10. 10

      Euroalueen teollisuuden tuotanto yllättäen kiihdyttänyt kasvuaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    4. 4

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    5. 5

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    6. 6

      Työtön Jouni, 26, haki töitä: päätyi joulupukiksi Kiinaan – ”Päivällis­pöydässä on isketty eteeni jo koiraakin”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    9. 9

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    10. 10

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää