Näinkö vaikeutuu firmojen verokikkailu? EU yrittää

Julkaistu:

Pääministeri Sipilän mukaan hallitus selvittää yritysten laillisen veronkierron tukkimista. EU ja OECD ovat jo ehdottaneet kansainvälistä sääntelyn kiristämistä yritysten laillisen veronkierron hankaloittamiseksi. Suomi selvittää ehdotusten vaikutuksia.


Sähkönsiirtoyhtiö Caruna ponnautti yritysten verosuunnittelun otsikoihin viime viikkoina ja sai pääministeri Juha Sipilänkin älähtämään. Sipilän mukaan valtiovarainministeriö (VM) selvittää, miten verokikkailua voisi estää.

Kuinka porsaanreikiä sitten tukittaisiin? Kysymys on hankala, ja verotuksen asiantuntijoista irtoaa vähänlaiseen ajatuksia siitä, kuinka sääntelyä pitäisi muuttaa.

Asia olisi VM:ssä tapetilla ilman Carunaakin. Teollisuusmaiden järjestö OECD esitteli viime syksynä tukun keinoja ongelman suitsimiseksi ja EU-komissio julkisti äskettäin oman direktiiviehdotuksensa. Komissio esittelee ehdotuksiaan EU-maiden valtiovarainministereille tänään perjantaina Ecofin-neuvoston kokouksessa.

Valtiovarainministeri Alexander Stubbin mukaan Suomi kannattaa esitystä oikeudenmukaisesta ja tehokkaasta yhtiöverojärjestelmästä ja on aktiivisesti mukana etsimässä toimia verojen välttelyyn.

Valtiovarainministeriössä aloitellaankin selvitystä ehdotusten mahdollisista vaikutuksista ja toissa vuonna Suomessa voimaan tulleen korkovähennysrajoituksen toimivuudesta.

Asiasta tiedetään paljon enemmän viimeistään alkusyksystä, kertoo lainsäädäntöneuvos Marianne Malmgrén VM:n kansainvälisen verotuksen yksiköstä.

Nykysysteemissä kaksi pilaria

Carunan toimintatapa ei ole harvinainen. Yle uutisoi, kuinka yhtiö maksoi vuonna 2014 50 miljoonan euron tuloksestaan veroja vain 800000 euroa. Caruna on lainannut rahaa emoyhtiöltään ja maksanut lainasta jopa yli kahdeksan prosentin korkoa Hollantiin. Yhtiö on voinut vähentää korkoja verotuksessa, ja voitosta on pitänyt näin maksaa vain vähän veroja Suomeen.

Taloussanomat kertoi viime viikolla, että Suomen toiseksi suurin sähkönsiirtoyhtiö Elenia puolestaan ei ole maksanut viime vuosina lainkaan veroja.

Suomen laki määrää, että yritysten lainakorkojen tulee olla markkinaehtoisia eli samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden välisten lainojen on tapahduttava markkinaehtoisesti. Asiantuntijoiden mukaan markkinaehtoisuus ei ole yksinkertainen määriteltävä; on erilaisia lainoja, riskejä ja ehtoja – ja asiaa on tulkittu korkeimmassa hallinto-oikeudessa saakka.

Toiseksi säännös korkovähennysrajoituksista määrittää katon sille, kuinka paljon yritys voi vähentää verotuksessa sisäisiä korkoja. Lakia on sovellettu ensimmäisen kerran vuoden 2014 verotuksessa, joten sen toimivuudesta on vielä vähän kokemusta.

VM:n Malmgrén sanoo, että nykysääntelyn toimivuutta ja mahdollisia parannuskeinoja on helpompaa arvioida, kun selvitykset korkovähennysrajoitusten vaikutuksista vuosien 2014 ja 2015 verotukseen on tehty.

Ratkaisutoiminnan johtaja Jari Salokoski verohallinnosta muistuttaa, että yritysten on voitava vähentää verotuksessaan hankintoihinsa liittyviä todellisia korkokuluja. Sääntelyn kiristys siis kohdistuu keinotekoisiin ja poikkeuksellisiin järjestelyihin.

Salokosken mukaan korkojen vähentämistä koskevat verosäännökset ovat hankala kokonaisuus.

– Säännökset toimivat teoriassa, mutta käytännössä tilanteet ovat erittäin hankalia ja niiden lopputuloksen selviäminen kestää kohtuuttoman kauan, Salokoski sanoo.

Nykyisin soveltaminen aiheuttaa vaikeita näyttökysymyksiä, tulkinnanvaraisia tilanteita ja pitkäkestoisia oikeusjuttuja. Säännösten pitäisikin olla mahdollisimman yksinkertaisia ja helposti sovellettavia, Salokoski sanoo.

Hänen mukaansa Ruotsissa on ehdotettu niin sanottua yritysten taseisiin perustuvaa laskennallista korkovähennystä. Malli olisi yksinkertainen, mutta toteutumisen mahdollisuudet ovat ehkä hiukan epärealistiset, Salokoski pohtii vaihtoehtoja.

Kansainvälinen kehys kiristää nykytilaa

Vero-oikeuden professorit pitävät nykyistä työkalupakkia varsin toimivana. Helsingin yliopiston vero-oikeuden professori Marianne Helminen arvioi, että korkovähennyksiin liittyen Suomella on hyvät aseet. Joillakin muilla alueilla viilaamisen varaa kuitenkin on.

– Ei tässä aivan aseettomia olla, kommentoi taas Tampereen yliopiston vero-oikeuden professori Seppo Penttilä.

Asiantuntijoiden mukaan Suomen sääntely on jo varsin lähellä OECD:n ja EU:n ehdotuksia. Sääntelyyn on kuitenkin todennäköisesti tulossa tiukennuksia niiden kautta. Mahdolliset muutokset koskisivat lähinnä korkovähennysrajoituksia.

VM:n Malmgrénin mukaan yksi ehdotusten keskeisistä eroista nykyiseen olisi, että korkovähennysrajoitus alkaisi koskea kaikkia korkoja. Tällä hetkellä maksimaalinen vähennyskelpoisuus koskee niin sanottuja etuyhteyskorkoja eli konsernin sisäisiä korkoja.

– Jos tähän lähdettäisiin, se toisi nykytilaan ison muutoksen, Malmgrén sanoo. VM selvittääkin nyt esimerkiksi, kuinka korkorajauksen muuttaminen kaikkia korkoja koskevaksi vaikuttaisi.

Malmgrén ei arvioi, kuinka suureen joukkoon yrityslainoja muutos vaikuttaisi tai kuinka muutos olisi vaikuttanut Carunan tapaukseen.

Professori Penttilä ennakoi, että jos OECD:n ja EU:n kaavailemat muutokset tulevat voimaan, yritysten verosuunnittelu tulee vaikeammaksi.

– Asian toinen puoli on, että yritykset ja valtiot sekä valtiot keskenään varmaankin riitelevät veroista entistä enemmän, Penttilä sanoo.

EU toivoo saavuttavansa poliittisen yhteisymmärryksen korkovähennysoikeuden rajoittamisesta toukokuussa 2016. OECD:n suosituksille ei ole erityistä aikataulua, mutta järjestö toivoo, että ne otettaisiin käyttöön mahdollisimman nopeasti.

Asiantuntijoiden mukaan asiassa tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Suomella mahdollisuudet vaikuttaa yksin ovat rajalliset.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    4. 4

      EU-komissio hyväksyi matkapuhelinoperaattori DNA:n myynnin norjalaiselle Telenorille

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Tuotannon lasku toukokuussa kertoo nousukauden hyytymisestä

    7. 7

      Halpalentoyhtiö Ryanair sulkee tukikohtiaan 737 Max -koneen ongelmien vuoksi

    8. 8

      Velkajärjestelyjen määrä putosi kolmanneksen – syynä neuvonnan siirtäminen kunnilta valtiolle

    9. 9

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    10. 10

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    2. 2

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    3. 3

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    6. 6

      Lentoyhtiö voi joutua maksamaan toisen yhtiön myöhästymisen

    7. 7

      Kiisteltyä Matteo Salvinia odotetaan Suomeen – sisäministeri Ohisalo vaatii toimia Välimerellä

    8. 8

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    9. 9

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    10. 10

      USA:ssa muhii uusi teknokupla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, oletko köyhä – tässä menevät nyt rajat Suomessa

    2. 2

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    3. 3

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    4. 4

      Suomessa vain neljä ”viinamaakuntaa” – katso kuinka kotiseudullasi juodaan

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Lukijat paljastivat omat nuukailu­menetelmänsä – Tiskitablettien pilkkomiselle rutkasti vastakaikua

    7. 7

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    8. 8

      Tiskitabletit puoliksi ja hernekeiton herneet uusiokäyttöön – Miksi säästävää nuukailua pidetään nolona?

    9. 9

      Näin paskalaissa vaadittava laitteisto pitää asentaa kesämökille – IS seurasi suorana

    10. 10

      Mies otti parin tonnin pikavipin – joutui lopulta maksamaan 35 000 euroa

    11. Näytä lisää