Paavo presidentiksi, osa N

Julkaistu:

Kolumni
Suomen politiikan ikihonka Paavo Väyrynen jatkaa pyrkyään tasavallan presidentiksi. Tuorein kampanja käynnistyi, ehkä sattumalta, samaan aikaan kun Yhdysvaltojen presidentinvaalien esivaalisirkus. Väyrynen näyttää, Yhdysvaltojen Donald Trumpin tavoin, panostavan äänestäjien yleisluontoiseen tyytymättömyyteen. Trumpin tavoin hänkään ei esitä kovin realistisia vaihtoehtoja, pääasia että pysyy julkisuudessa.
Tavoilleen uskollisena europarlamentaarikko Väyrynen avasi presidenttikampanjansa Suomen politiikassa ennen näkemättömällä toimenpiteellä. Hän ilmoitti perustavansa uuden puolueen, nimeltään Kansalaispuolue, koska nykyisissä puolueissa ei toteudu kansanvalta. Uusi puolue aloittaa toimintansa yhdistyksenä, jonka jäseniksi otetaan eduskunnan tai europarlamentin jäseniä. Väyrynen itse pysyy Suomen Keskustan Keminmaan paikallisosaston jäsenenä, vaikka luopuu tehtävistään puolueen johdossa.

Uuden puolueen tavoitteeksi Väyrynen ilmoittaa Suomen suunnan kääntämisen. Hänestä Suomen tulisi pyrkiä irti EU:sta ja eurosta. Keskusta ei, kunniapuheenjohtajansa tahdosta huolimatta, tätä halua, joten uusi puolue on tarpeen. Kunhan sen perustamiseen tarvittavat 5 000 kannattajaa ovat ilmoittautuneet, voi valmistautuminen vuoden 2019 eduskuntavaaleihin alkaa.

Aikaisemmin nähdyn perusteella Väyrysen päätavoite on vuoden 2018 presidentinvaalit. Hän tietää, että ei kykene vaikuttamaan yksin eikä uuden pienpuolueen voimin sen enempää eduskunnan kuin maan hallituksenkaan päätöksiin. Presidentinvaaleissa sen sijaan yksi ihminen voi nousta kansan suoran tuen varassa korkeuksiin. EU:n moittiminen kertoo Väyrysen kalastelevan perussuomalaisten apajilta uutta jytkyä. Keminmaan Rocky Balboa ei ole aikaisempien presidentinvaalien tappioistaan lannistunut, mitä voi pitää joko sisukkuutena tai jääräpäisyytenä.

Uusi puolue osoittaa, että Väyrynen ei hyväksy eduskunnan enemmistön luottamusta nauttivan hallituksen toimintaa. Päätös ottaa uuden puolueen jäseniksi vain toisten puolueiden kansan- ja euroedustajia kertoo hänen uskovan, että muiden puolueiden edustajat ovat mieluummin Väyrysen kuin omien puolueidensa johdon kannalla ja tarvitsevat mielipiteilleen vain väylän. Käsitys on suora jatke Väyrysen reaktiolle vuoden 1994 presidentinvaaleissa. Hän jäi niiden ensi kierroksella Martti Ahtisaaren ja Elisabeth Rehnin taakse, ja syytti tapahtuneesta mediapeliä. Oli siis tiedotusvälineiden syy, että suomalaiset eivät äänestäneet Väyrysestä presidenttiä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Missä uuden puolueen eväät?

Puolueen perustaminen pitää Väyrysen otsikoissa ja antaa hänelle mahdollisuuden esittää lausuntoja aina otollisen tilaisuuden tullen. Suomen talouden, Venäjän suhteiden ja EU:n tilanne varmistavat Väyrysen linjausten saavan huomiota ja mahdollisesti jopa kannatusta. Eri linjausten toteutuskelpoisuus onkin sitten toinen juttu.

Väyrynen on jo muistuttanut vastustaneensa Suomen EU-jäsenyyttä. Hän yrittikin eduskunnan täysistunnossa viivyttää Suomen kansanäänestyksen pidettäväksi vasta Ruotsin vastaavan jälkeen. Hän myös pitäisi Pohjoismaiden yhteistyötä EU-jäsenyyttä parempana vaihtoehtona Suomelle. Väyrynen siis uskoo että Ruotsi huomioisi myös Suomen edun esimerkiksi suhteessaan muuhun Eurooppaan. Todellisuudessa Ruotsi päätti vuonna 1991 hakea EU-jäsenyyttä kertomatta päätöksestään Suomelle etukäteen.

On myös jonkin verran epäselvää, kuinka tervetulleita suomalaiset yritykset olisivat EU:n sisämarkkinoille jäsenyydestä eroamisen jälkeen. Varmaa sen sijaan on, että eurosta eroaminen kasvattaisi yritysten velkataakkaa nopeasti, kun uuden valuutan luisu Suomen kilpailukyvyn palauttavalle tasolle nostaisi niin euroissa kuin muissakin valuutoissa otettujen lainojen hoitokustannuksia. EU:sta eronnut Suomi olisi myös aivan toisella tavoin Venäjän armoilla kuin nyt.

Kaiken kaikkiaan Väyrysen uusin ulostulo muistuttaa epätoivoista yritystä sinnitellä politiikan keskiössä. Hänen kansalaispuolueestaan tulee paha päänsärky sekä keskustan johdolle että perussuomalaisille, joiden kannatus on sulanut puolueen päästyä hallitukseen ja jouduttua luopumaan suuresta osasta esittämiään tavoitteita.

Huumorilehti Pahkasika pohti aikoinaan, olisiko sittenkin ollut pienempi vaiva valita Väyrynen presidentiksi vuonna 1988 ja uudestaan 1994. Näin hänen pyrkynsä olisi ollut lopullisesti ohi vuonna 2000. Siis sikäli, kun hän ei olisi venäläiseen tapaan vetäytynyt välillä pääministeriksi tai säädättänyt uudelleen valintaansa varten poikkeuslakeja kuten esikuvakseen nimeämänsä Urho Kekkonen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    2. 2

      ”Tekoäly kuin uusi sähkö” – Ministeri Lintilä: Kaksi vuotta sitten kukaan ei puhunut mitään

    3. 3

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    4. 4

      Radio Helsinki: Digelius-levykaupan Ilkka ”Emu” Lehtinen on kuollut

    5. 5

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    6. 6

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    9. 9

      Kiinan öljyn tarve saattaa olla luultua suurempi

    10. 10

      Omistajaohjausosaston päällikkö ei hae jatkokautta – ”Kohti uusia haasteita”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    4. 4

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    5. 5

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää