Piti tulla työvoimapula – "Heille kävi huono tuuri"

Julkaistu: , Päivitetty:

Suurten ikäluokkien eläköitymisen piti avata työmarkkinat nuoremmille X- ja Y-sukupolville. Mutta mihin aalto hävisi? Ja mihin hävisivät puheet täystyöllisyydestä?


Verkkokeskusteluista kuultaa pettymys: "Meitä on huijattu opiskelemaan ja luvattu työpaikat. Nytkin jotain määräaikaista opettajantyötä hakee 40 maisteria." "Takana loistava tulevaisuus."

Kuinka näin kävi, että suurten ikäluokkien eläköityminen jäi työmarkkinoiden pikku tussahdukseksi, joka meni monilta kokonaan ohi. Milloin momentum oli? Entä mitä tapahtui puheille tulevasta täystyöllisyydestä?

Eläketurvakeskuksen tilastoista käy ilmi, että 2000-luvulla vanhuuseläkkeelle jäävien määrä kasvoi tasaisesti. Vuonna 2005 eläkkeellä jäi reilut 28 000 ihmistä, huippuvuonna 2013 lähes 51 000. Viime vuodelta lukuja ei vielä ole, mutta toissa vuonna lukumäärä kääntyi ensimmäistä kertaa laskuun: runsaaseen 49 000 ihmiseen. Kaikkien eläkkeelle jääneiden tilastossa piikki oli jo vuonna 2009.

Parasta työllisyysvuotta elettiin vuonna 2008, jolloin 2,53 miljoonaa ihmistä oli töissä ja työttömyysprosentti oli vain 6,5, Ilmarisen johtaja Jaakko Kiander sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Eläkepommi kasvaa kylläkin kansantalouden näkökulmasta, koska eläkkeellä olijoiden kokonaismäärä kasvaa. Vuosittain työelämästä poistuvien määrä laskee, mikä on kurja uutinen työmarkkinoille tuleville nuorille.

– Heille kävi huono tuuri. Hetki meni jo, 1940-luvulla syntyneet ovat jo kokonaan eläkkeellä, Kiander sanoo.

Työikäinen väestö supistuu hänen mukaansa jonkin verran, ellei maahanmuutto jatku yhtä voimakkaana kuin viime vuonna. Ratkaisevaa muutosta siitä ei kuitenkaan tulisi työmarkkinoille.

– Näin siinä kävi, että vaikka eläköitymistä tapahtui, monessa työpaikassa paikkoja ei enää täytetty, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkija Markku Lehmus sanoo.

Täystyöllisyydestä tasapainotyöllisyyteen

Puhe eläköitymisen takia kasvavasta työvoimapulasta putkahtelee yhä joskus pintaan, Rakennusteollisuudessa vielä syksyllä. Rakentamisessa työllisten määrä on pitemmällä aikavälillä ennusteiden mukaan kasvussa, mutta suuriin ikäluokkiin viittaaminen on harhaanjohtavaa.

Nousuvuonna 2008 odoteltiin lisäksi suurten ikäluokkien poistumaa ja poliitikot puhuivat täystyöllisyyden tavoitteesta. Vielä vuonna 2011 työministeri Anni Sinnemäki (vihr.) uskoi Ylen mukaan, että täystyöllisyys saavutetaan tämän vuosikymmenen aikana.

Vuoteen 2014 mennessä termi on hävinnyt julkisesta keskustelusta. Myöskään hallitusohjelmasta sitä ei enää löydy.

– Työvoimapulasta puhutaan aina silloin, kun työllisyys paranee voimakkaasti. Vuonna 2010–2011 olimme tilanteessa, jossa talous kasvoi vielä aika mukavasti. Jos kehitys olisi jatkunut, olisimme olleet ennen pitkää tilanteessa, jossa työvoimapula alkaa kehittyä, Kiander kertaa.

– Vuonna 2012 alkoi kuitenkin tämä eurooppalainen jälkitaantuma, joka on sitten Suomessa osoittautunut tosi sitkeäksi.

Kahden vuoden ajan työttömien määrä on kasvanut ja työllisyys siten supistunut nopeammin kuin työvoima. Kukaan ei tiedä mitä jatkossa tapahtuu, Kiander sanoo.

Taantuma nosti Nairu-tilaa

Täystyöllisyyden termi vilahtaa vielä Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (Vatt) viime vuonna julkaistussa raportissa. Siinä erään mallin olettamana on, että 2020-luvun taitteessa talous saavuttaa jälleen täystyöllisyyden.

– Pikkaisen optimistiselta vaikuttaa tällä hetkellä, raportin kirjoittajiin kuulunut, Etlaan siirtynyt Lehmus sanoo.

– Minullakin on eräs yhteisjulkaisu vuodelta 2011, jonka otsikko kuului Kohti täystyöllisyyttä. Nyt kun katson otsikkoa, niin vähän kauhistuttaa.

Vattin julkaisussakaan täystyöllisyys ei tarkoita arkiajattelussa miellettyä muutamien prosenttien työttömyysastetta vaan tasapainotyöttömyyttä. Se on piste (Nairu-teoria), jossa työttömyysaste on mahdollisimman alhaalla kiihdyttämättä kuitenkaan inflaatiota.

– Täystyöllisyyden termi on vähän epämääräinen. Ehkä on selkeämpää puhua uusien työpaikkojen määrästä, kuten hallitusohjelmassa. Mutta voi tässä [termistä luopumisessa] olla ääneen lausumattomana ajatus, että täystyöllisyys on karkaamassa kauemmaksi tulevaisuuteen.

Suomea piinaava taantuma on siten myllertänyt työpaikkoja kahdella tapaa, syömällä suurilta ikäluokilta vapautuvat työpaikat ja hilaamalla keskeisen työllisyysmittarin ankean korkeaksi. Viime aikoina osa ekonomisteista on esittänyt, että täystyöllisyyden taso on noussut selvästi aiempaa korkeammaksi, jopa noin kahdeksaan prosenttiin. Se tuo hieman paradoksaalisenkin asetelman työllisyystavoitteisiin.

– Kun ihmisiä on pitkään työttömänä, osa ei pääse enää takaisin työmarkkinoille, jolloin tasapainotaso lienee noussut talouskriisin aikana. Tasapainotaso on aiempaa korkeampi, mikä on huono asia, mutta siihen on helpompi päästä, Lehmus sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    2. 2

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    5. 5

      VR uudisti varausjärjestelmäänsä: Junalippuja ei voi nyt varata talvilomiksi

    6. 6

      Suomi tarvitsee kaksi miljoonaa maahanmuuttajaa

    7. 7

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    8. 8

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    9. 9

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    10. 10

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    3. 3

      Joukko lääkäreitä ei uskalla paljastaa sivutyötään – poikii jopa vihapostia

    4. 4

      Kommentti: Vuosiluku päättyy 7:ään ja on syksy – 40 vuoden ajan se on tiennyt rytinää markkinoilla

    5. 5

      Kommentti: Hullujen päivien maksulliset muovikassit ja Fortumin Uniper-tarjous – yritykset ovat pulassa, kun teot ja mielikuvat eivät kohtaa

    6. 6

      Analyytikko: Elisan osakesyöksyn syy on liittymien kova vaihtuvuus

    7. 7

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    8. 8

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    9. 9

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    10. 10

      Elisan osake on lähtenyt reippaaseen laskuun

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    5. 5

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    6. 6

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    7. 7

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    8. 8

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    9. 9

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    10. 10

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    11. Näytä lisää