Kovan kasvun vuosina Kiina toimi maailmantalouden moottorina. Jättitalous kohisi suuremmaksi jopa 14 prosentin tahtia, ja maa imi muualta maailmasta koneita, raaka-aineita ja elektroniikkaa.
Nyt tahti hidastuu, eikä muunkaan maailman vedossa ole hurraamista. Lisäksi kuohunta Kiinan pörsseissä ja yllättävät rahapolitiikan liikkeet ovat hämmentäneet maailmaa.
Myllerrys Kiinassa on saanut monet pelkäämään, ettei idän jättiläisestä enää riitä vetoapua maailmalle. Tai että kasvun moottorista tulisi negatiivinen voima.
Kiina itse vakuutteli äskettäin Davosin talousfoorumissa, ettei myrsky ole niin lujaa kuin voisi luulla.
– Kiinan talouskasvun tuoma panos maailman talouden kasvuun pysyy ennallaan, painotti Kiinan varapresidentti Li Yuanchao uutistoimisto Bloombergin mukaan. Hänen mukaansa myös Kiinan pitkän tähtäimen suunnitelmat talouden uudistamisesta ja avaamisesta ovat yhä voimassa.
Mitä tästä pitäisi ajatella? Tärkeitä kysymyksiä on ainakin kaksi: Minkä verran Kiinan kysyntä itse asiassa kevenee? Entä ketä ja kuinka paljon Kiinan talouskasvun hidastuminen kolauttaa?
Kasvaako kakku nyt vähemmän kuin vuosikymmen sitten?
Kiinan hidastuva kasvu on poikinut viime aikoina tukusti otsikoita, joiden mukaan Kiinan kasvu oli viime vuonna tahmeinta 25 vuoteen. Näin on, mutta sen ei pitäisi olla yllätys.
Kiinan virallisiin lukuihin on syytä suhtautua kriittisesti. Mutta jos niihin luottaa, Kiinan kasvuluvut ovat hidastumisesta huolimatta kovia – ja kasvuprosentit tulevat entistä suuremmasta kakusta.
Virallisen Kiinan mukaan maan talous kasvoi viime vuonna 6,9 prosenttia. Vuosikymmen sitten kasvuvauhti oli 11,3 prosenttia. Ero on suuri, mutta viime vuonna Kiinan talouden koko oli 300 prosenttia suurempi kuin vertailuvuonna, huomauttaa arvostettu Kiina-strategi Andy Rothman Matthews Asiasta tuoreessa raportissaan.
– Tämä tarkoittaa, että lisäykset Kiinan talouteen viime vuonna olivat noin 60 prosenttia suuremmat kuin vuosikymmen sitten, Rothman kirjoittaa.
Viime vuoden kasvuluvut siis tarjosivat itse asiassa paremmat mahdollisuudet niille, jotka haluavat myydä tavaraa ja palveluita Kiinaan tai investoida maahan.
Muuhun maailmaan vaikuttaa myös kasvun sisältö. Talouttaan tasapainottamaan pyrkivä Kiina reijaa painoa pois investoinneista ja rakentamisesta kohti palveluita ja kotimaista kulutusta. Teollisuuden veto onkin vaimentunut. Teollisuus kasvoi viime vuonna vain 0,9 prosenttia, palvelut 11,7 prosenttia.
Tutkimusyhtiö Gavekal Dragonomics ennakoi, että palveluiden kasvu heikkenee tänä vuonna selvästi ja tämä näkyy myös bruttokansantuotteen kehityksessä. Ulkomailla palveluiden niiaaminen tuntuu kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna hidastaneen teollisuuden, Gavekal huomauttaa.
Mikä Kiinan paino on?
Toinen hyvä kysymys on, kuinka tärkeä Kiina itse asiassa maailman taloudelle on.
Selvää on, että merkittävä. Kiinan osuus globaalista viennistä on 13 prosentista ja tuonnista 10 prosenttia. Maa syö 50–60 prosenttia maailman rautamalmin, nikkelin ja alumiinin tuotannosta, huomattavat osat kuparista, teräksestä ja puuvillasta. Näin Kiina vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin ja on merkittävä kaupankävijä.
Pankkijätti Goldman Sachs kuitenkin kyseenalaistaa Kiinan kasvun hidastumisen vaikutusten vakavuuden. Goldman summaa tuoreessa raportissaan, etteivät taloudelliset ja pankkisektorin suorat ja epäsuorat altistumiset Kiinalle ole niin merkittäviä, että niillä oli merkittävää vaikutusta suurimpiin talouksiin ja niiden rahoitusmarkkinoihin.
Goldmanin mukaan Kiinan talouden hidastuminen ei esimerkiksi vaikuta "suureen" osaan maiden bruttokansantuotteista kehittyvillä eikä kehittyneillä markkinoilla. Kiina vaikuttaa molemmissa keskimäärin 2,3 prosentin osuuteen bruttokansantuotteista.
– Kiinan hidastuminen aiheuttaa huomattavasti suuremman riskin vaikutuksellaan rahoitusmarkkinoihin ja sijoittajien riskien välttelyyn, Goldman Sachs arvioi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF taas arvioi (pdf) viime syksynä, että Kiinan lähiajan talouskasvun hidastumisella on varsin vähäinen vaikutus muihin suuriin talouksiin. IMF:n mukaan taloudellisen aktiviteetin hidastuminen talouden uudistamisen vuoksi Kiinassa on hinta, joka kannattaa maksaa turvallisemmasta ja kestävämmästä kasvusta.
Goldman nostaa esiin myös Kiinan vaihtotaseen tukevan ylijäämän lainaten Pekingin yliopiston professoria ja Kiina-asiantuntijaa Michael Pettisia. Pettis on kuvannut, että Kiina on 1980-luvun Japanin tapaan kasvun suurin laskuopinnollinen kasvun komponentti, mutta sen valtava vaihtotaseen ylijäämä merkitsee, että se luo "negatiivista kysyntää".
– Yhdysvallat on globaalin talouden moottori, sillä se tarjoaa nettokysyntää, Pettis kuvasi.
Todelliset tapahtumat vai pelot niistä?
Selvää on, että Kiinan paino tuntuu muualla maailmassa. Moni asiantuntija on kuitenkin sitä mieltä, että markkinat ovat ylireagoineet viime aikojen myllerrykseen Kiinassa.
Mitä hidastumiseen tulee, Goldman Sachs arvioi, että sillä toki on maailmalle merkitystä – mutta vaikutuksen suuruutta on suurenneltu rahoitusmarkkinoilla. Pankki ennakoi, että rahoitusmarkkinoilla ylireagoidaan jatkossakin odottamattomiin muutoksiin Kiinan taloudessa ja politiikassa.
– Lopulta markkinareaktio voi muuttua todelliseksi taloudelliseksi vaikutukseksi. Mutta sitä ennen kaikki odottamattomat hidastukset vaikuttavat negatiivisesti rahoitusmarkkinoihin, Goldman lopettaa.
Suomalaissijoittaja eläkeyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula pohtii, että jos Kiinan kasvu pysyy 5,5–7 prosentissa, vauhti on yhä todella lujaa Kiinan kokoiselle taloudelle.
Mursulan mukaan Kiinasta saatetaan puhua aika ajoin liikaakin. Markkinoiden hermostusta lisäävät hänen mukaansa vähintään yhtä paljon pohdinta mahdollisesta suhdannekäänteestä Yhdysvalloissa, keskuspankkien tekemiset ja tekemättä jättämiset sekä raaka-aineiden hintaromahdus ja sen vaikutukset.
Entä minkä maan hän uskoo toimivan globaalina kasvun veturina tulevaisuudessa?
– Kovimmat kasvun alueet löytyvät edelleen kehittyvistä talouksista tänä ja ensi vuonna. Kiina, jos se kasvaa yhä viisikin prosenttia, ja Intia myös. Kyllä nämä kaksi maata ajavat jatkossakin globaalia bruttokansantuotetta ylöspäin, Mursula sanoo.
