Milloin rakennettiin kehnoimmat, milloin parhaat talot - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Rintamamiestalo, 70-luvun betonikuutio vai ysärikoti? Näinä vuosina rakennettiin parhaat, näinä pahimmat

Suomessa ollaan melko yksimielisiä siitä, milloin rakennetut talot ovat huonoimpia. Mutta milloin on valmistettu hyviä rakennuksia? Entä tehdäänkö nyt kelpo kiinteistöjä?

Helsingin Huvilakadulla sijaitsee useita asuntoja, jotka edustavat 1900-luvun taitteeseen ajoittuvaa jugendtyyliä. ­

1.2.2016 6:01 | Päivitetty 29.1.2016 18:47

Kun asiantuntijoilta kysyy, milloin Suomessa on rakennettu kehnoimmat, milloin parhaat talot, he korostavat, että aina on rakennettu sekä hyvin että huonosti. Yleisesti ottaen surkein ajankohta heistä silti helppo poimia.

– Asiantuntijat ovat yksimielisiä, että 1960- ja 70-luvulla teollisesti rakennetut talot ovat ylivoimaisesti heikoimpia laadultaan ja teknisiltä ominaisuuksiltaan, sanoo rakennusopin professori Markku Karjalainen Tampereen teknillisestä yliopistosta.

– 1970-luku, jolloin rakennettiin isoja lähiöitä, on selkeästi kehnoin, lisää kiinteistöalan asiantuntijapalveluita tarjoavan Talokeskus Yhtiöiden kunnossapitopäällikkö Jari Halonen.

Ongelmia oli aiemminkin. 1900-luvun alkupuolella rakennettiin Karjalaisen mielestä hienoja taloja, mutta funktionalistiset tasakatot ovat taitamattomissa käsissä tuoneet pulmia.

Yli satavuotiaat ovat yhä hyviä

Moni yli satavuotias talo on edelleen mainio. Markku Karjalainen sanoo, että 1890–1910 rakennettiin suhteellisen vähän, mutta talot ovat niin arkkitehtuuriltaan, tekniikaltaan kuin muutenkin hyviä.

Sotien jälkeen oli pulaa tarvikkeista, mutta talot olivat ajan oloihin nähden hyvin tehtyjä.

– Silloin rakennettiin huolella, Karjalainen sanoo.

Hän voisi kuvitella ostavansa asunnon paitsi jugendtalosta myös 1950-luvun kerrostalosta.

Jari Halonen huomauttaa, että asuminen on muuttunut paljon 1950-luvun jälkeen. Esimerkiksi nykyisin asukkaat lotraavat vettä aivan toisin kuin ennen.

– Rintamamiestonteille rakennettiin usein pihasauna, ja sisätiloissa suurin kosteus tuli perunakattilasta, hän kuvaa.

Tuon ajan taloissa rakenteet hengittivät ja ilmanvaihto saattoi perustua siihen, että taloa lämmitetään tulisijalla. Moni koti on pilattu osittain tai kokonaan, kun se on päivitetty energiatehokkaaksi.

Työmaan apumies saattoi ryhtyä grynderiksi

1980-luvulla rakentaminen alkoi nykyaikaistua. Tuli uusia materiaaleja, määräyksiä ja tekniikkaa. Silti rakennettiin huonosti. Asuntokupla näkyy 1980-luvun lopun taloissa. Kun hinnat kiipesivät hurjasti, rakentaminen kuumeni ja jälki oli sen mukaista.

– Kuka tahansa saattoi lähteä rakennuttajaksi tai urakoitsijaksi, kun kaikki meni kaupaksi, Jari Halonen kertoo.

1990-luvulla puututtiin päästöihin. Kun asbestia ja muita "myrkkyjä" ei saanut enää käyttää, vaikkapa muovimatot ja kattomateriaalit kestivät aiempaa vähemmän, kunnes kehitettiin korvaavia aineita ja materiaaleja.

Jos pitäisi valita 1990-luvun lopun tai 2000-luvun talon välillä, Markku Karjalainen kallistuisi silti 1990-luvun taloon, mutta huomauttaa, että valintaan vaikuttaisi, miten rakennuksesta olisi huolehdittu.

Kiire pilaa taloja

Viime vuosikymmeninä rakentaminen on kehittynyt, mutta ei vain myönteisesti. Markku Karjalaisen ja Jari Halosen mielestä kiire on pilannut monta taloa, sillä materiaalien ei ole annettu kuivua rauhassa.

Nykyistä urakkamuotoa Karjalainen arvostelee. Kun rakennuksella touhuaa alihankkijoita ja heidän alihankkijoitaan, kukaan ei välttämättä ota kokonaisvastuuta. Ongelmat eivät ole poistuneet määräyksillä.

– Säädöksiä on tullut säädösten perään, mikä ei ole hyvä. Toinen lyö toista korville.

Yksi kysymysmerkki ovat testaamattomat materiaalit. Halosen mukaan uutuuksia kokeillaan käytännössä.

– Historian perusteella osa tämän päivän ainoista oikeista rakennustavoista saatetaan todeta kymmenen vuoden päästä täysin vääriksi, hän kuvaa.

Nykytalot vaativat Karjalaisen mukaan äärimmäisen huolellista rakentamista, mutta hyvä suunnittelu ja toteutus voivat jäädä tehokkuutta tavoiteltaessa. On perusteltua rakentaa energiapihejä taloja, mutta Karjalainen pohtii, tuleeko osasta homepommeja.

Kotien teknistyminen voi myös johtaa ongelmiin.

– Tavallinen Matti Meikäläinen ei osaa käyttää, säätää huoltaa ja putsata laitteita, Karjalainen huomauttaa.

Vuokratalot rakennetaan hyvin

Vuokratalot rakennetaan Jari Halosen mukaan kestävämmin kuin omistusasunnot, koska perustajaurakoitsijan raskain vastuuaika on kaksi vuotta.

Yleishyödylliset rakennuttajat sen sijaan saattavat vastata talosta 50 vuotta. Ne hyväksyvät hieman suuremmat rakennuskustannukset, jotta talo pysyisi kunnossa pitkään.

– Ne haluavat mahdollisimman pienet käyttökustannukset, Halonen perustelee.

Hän ehdottaa elinkaarirakentamista, jossa rakennuttaja vastaisi talon kunnossapidosta vaikkapa 30 vuotta. Asuntoja myytäessä ostajalle kerrottaisiin paitsi hinta myös vastike, johon rakennusyhtiö olisi sitoutunut.

– Toivottavasti aika, jolloin parhaat talot rakennetaan, on edessäpäin, Halonen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?