Kehittyvien talouksien velkataakka jarruttaa globaalia kasvua

Julkaistu:

Nousun vuosina kehittyvät markkinat imivät ahnaasti ulkomaisia pääomia, mutta nyt niiden on aiempaa vaikeampi selvitä veloistaan, kun talouskasvu hyytyy ja lainarahan hinta nousee.
Kehittyvien talouksien velkataakka jarruttaa maailmantalouden kasvua.

Nousun vuosina kehittyvät markkinat imivät ahnaasti ulkomaisia pääomia, mutta nyt niiden on aiempaa vaikeampi selvitä veloistaan, kun talouskasvu hyytyy ja lainarahan hinta nousee.

– Suuri mörkö kehittyvissä talouksissa on velkojen nopea kasvuvauhti. Suurimpana kehittyvänä taloutena Kiina on isoin kysymysmerkki ja pelon lähde, kuvailee Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.

Kehittyvät maat ovat yrittäneet elvyttää vientiään ja sitä kautta talouskasvuaan antamalla valuuttojensa devalvoitua. Valuuttojen sukeltaminen on kuitenkin myrkkyä tilanteessa, jossa Yhdysvallat on palannut kiristävän rahapolitiikan tielle ja dollari vahvistuu.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Kehittyvien maiden yrityksillä on paljon dollarilainoja ja niiden määrä on moninkertaistunut lyhyessä ajassa. Velanhoitokulut jatkavat kasvuaan, kun Yhdysvaltojen keskuspankin koronnostot ja kehittyviltä markkinoilta karkaavat pääomat ovat omiaan vahvistamaan dollaria entisestään lähitulevaisuudessa.

Dollarilainojen paisuminen, valuuttojen sukeltaminen ja pääomaliikkeet ovat herättäneet pelkoa siitä, että Latinalaisen Amerikan ja Aasian maita 1990-luvulla ravistelleet talouskriisit toistuisivat. Harva asiantuntija kuitenkaan uskoo tähän, koska monet maat ovat selvästi aiempaa paremmin varautuneita tällaisiin kriiseihin.

Ulkomaisten pääomien ulosvirtaus kasvattaa entisestään velanhoitokuluja

Kehittyvien maiden päävaiva on yksityinen velka ja erityisesti yritysten velkaantuminen.

Vuosien 2008–2009 finanssikriisin jälkeen velkaa ovat paisuttaneet keskuspankkien löysä rahapolitiikka ja kehittyneitä maita selvästi houkuttelevammat kasvu- ja sijoitusnäkymät.

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan kehittyvien talouksien yritysten velka suhteessa bruttokansantuotteeseen kasvoi vuosina 2004–2014 neljänneksellä.

IMF ennusti vuonna 2011, että kehittyvien talouksien kansantuote kasvaa vuonna 2015 keskimäärin noin 7 prosentin vauhtia. Loppujen lopuksi talouskasvu jäi noin 4 prosenttiin.

– Yritykset ovat velkaa ottamalla valmistautuneet kasvuvauhtiin, joka olisi kaksinkertainen siihen nähden, mikä saavutettiin, kuvailee yhdysvaltalaispankki JP Morgan Chasen tutkimusosaston johtaja David Hensley Wall Street Journal -lehdelle.

Yritysten velkaongelmat ovat kasvaneet tuntuvasti. Luottoluokittaja Standard & Poor'sin mukaan yrityslainojen laiminlyöntien määrä on kehittyvissä talouksissa suurimmallaan sitten vuoden 2004.

Velanhoitokuluja kasvattaa entisestään se, että ulkomaisten pääomien virta ulos kehittyviltä markkinoilta on kiihtynyt viime aikoina.

IMF varoittaa, että kehittyvien talouksien on syytä varautua yritysten kaatumiseen. Valuuttarahaston mukaan tämä voi johtaa luottolamaan, joka vie voiteluaineen talouden rattaista.

Kehittyvät maat ovat kasvattaneet palomuurejaan kriisejä vastaan

Capital Economics -analyysiyhtiön ekonomistien mukaan kehittyvien maiden lähihistorian talouskriisit osoittavat, että yksityisen velan tasoa suurempi ongelma on sen nopea kasvu.

Ekonomistit muistuttavat, että yksikään vauhdilla velkaantunut nouseva talous ei ole välttynyt pankkikriisiltä viime vuosikymmenien aikana. Kriittisenä rajana on yksityisen velan kasvu yli 30 prosentilla suhteessa bruttokansantuotteeseen kymmenen vuoden aikana.

Capital Economics pitää tässä mielessä riskialtteimpina nousevista talouksista Kiinaa, Turkkia, Koreaa, Brasiliaa ja Venäjää. Analyysiyhtiön mukaan vauhdikkaasta velkaantumisesta huolimatta isku näiden maiden talouksille on todennäköisesti vaimeampi kuin aiemmissa kriiseissä.

Avaintekijä on, että monien maiden vaihtotaseet ovat selvästi aiempaa paremmassa tasapainossa. Ulkomaisen velan määrä on näin maltillisempi kuin 1990-luvulla. Myös pankit ovat keskimäärin paremmassa kunnossa.

– On monta sellaista tekijää, jotka antavat ainakin kriisin alkuvaiheessa sellaista suojaa, ettei kriisi tule niin nopeasti syliin, jos se on lainkaan tullakseen, arvioi Suomen Pankin johtava neuvonantaja Olli-Pekka Lehmussaari.

Kehittyvien maiden ongelmat ovat paljon pintaa syvemmällä

Vaikka velkakupla ei purskahtaisikaan, edessä on vaikeita vuosia sekä maille itselleen että globaalille taloudelle. Velan ohella ongelma on kehittyvien maiden raaka-ainevetoinen kasvu, joka on hyytynyt Kiinan kysynnän heikentyessä.

Jos velkaongelma paisuu ja raaka-aineiden hinnat jatkavat laskuaan, maailmantalous voi alkaa yskiä.

Näiden kahden tekijän yhdistelmän tuomat ongelmat ovat käsinkosketeltavia esimerkiksi Brasiliassa, missä raskaasti velkaantuneet suuryritykset ovat raaka-aineyhtiöitä.

Riskit ovat suuria, sillä viime vuosina kehittyvät taloudet ovat toimineet globaalin kasvun moottoreina.

Kehittyvien maiden ongelmat ovat yksi syy sille, miksi maailmantalouden kasvuennusteita on viime aikoina reivattu alaspäin.

Lehmussaaren mukaan kenelläkään ei ole "kristallipalloa, josta näkisi, miten tässä käy".

– Mikä viheltäen tuli aikoinaan, niin nyt se viheltäen voi mennäkin. Siihen on varauduttava. Kyllä nämä maat varmasti kaikkensa tekevät, että näin ei tule käymään.

Handelsbankenin Helenius muistuttaa, että kehittyvien talouksien ongelmat ovat paljon pintaa syvemmällä.

– Näiden talouksien kasvupotentiaali on heikentynyt. Ei olla tehty uudistuksia silloin, kun vahvan globaalin kasvun ikkuna oli auki. Ei ole monipuolistettu taloutta ja avattu sitä kilpailulle.

Heleniuksen mukaan kehittyvät taloudet ovat nyt aiempaa riippuvaisempia siitä, mikä Euroopan ja Yhdysvaltojen kasvuvauhti on.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    3. 3

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    4. 4

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    5. 5

      EU voi antaa kovan iskun mänty­öljylle – vaikuttaisi 200 työn­tekijän tehtaaseen Lappeen­rannassa

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    8. 8

      Joka kolmas arvioi hallituksen onnistuneen – arvosanat niukassa nousussa

    9. 9

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    10. 10

      ”Puolalaisen putkimiehen” rahoista väännetty koko päivä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    2. 2

      Maiden eläkejärjestelmät vertailtiin – näin Suomi sijoittui

    3. 3

      Wahlroos latasi palkan­korotuksista: ”Paperi­kone menee kiinni”

    4. 4

      Kulutusluottoa ottaneesta asiakkaasta tulee helposti lypsylehmä – ”Voi olla järkevämpää päästää velkansa ulosottoon”

    5. 5

      Tero Sarkkinen, 46, käyttää yrityskaupasta saamiaan rahoja enkelisijoituksiin – ”Samoilla rannekelloilla tässä mennään”

    6. 6

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    7. 7

      5 keinoa selviytyä hometalon kanssa – ”Mies puolusti taloa sanomalla, että myyjä on pappi”

    8. 8

      Tutkija: ”Suuret ikäluokat rahoittavat aikuisten lasten elämää”

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      HOK-Elannon ex-päällikköä epäillään 800 000 euron lahjusten ottamisesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    3. 3

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    4. 4

      ”Ari” on kuin ilmetty menestyvä ura­tykki – oikeasti perä­kamarin poika elää eläkeläis­vanhempiensa rahoilla

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    9. 9

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    10. 10

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    11. Näytä lisää