Professorit pakkolakien työllisyysvaikutuksista: Epärealistisen suuria

Julkaistu: , Päivitetty:

Hallituksen pitäisi välttää koulutuksen laatuun ja tutkimukseen kohdistuvia leikkauksia. Näin arvioi viidestä professorista koostuva talouspolitiikkaa arvioiva neuvosto.


Oheisella videolla OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen puhuu Suomen talouden tilasta. Heiskanen on eri mieltä professorineuvoston tämänpäiväisen raportin verosuosituksista.

Hallituksen laskelmat kilpailukykypaketin eli niin sanottujen pakkolakien työllisyysvaikutuksista ovat liian optimistisia ja epärealistiseen suuria. Tätä mieltä on talouspolitiikan arviointineuvosto tänään julkistetussa raportissaan.

Neuvostoa johtava Jyväskylän yliopiston professori Roope Uusitalo on esittänyt vastaavaa kritiikkiä jo aiemmin.

Hallitus pyrkii parantamaan suomalaisten yritysten kilpailukykyä alentamalla työnantajamaksuja ja pienentämällä lomarahoja ja sairaspäiväkorvauksia. Neuvosto pitää itse tavoitetta hyvänä.

Erityisen ongelmallisiksi se kuitenkin näkee laskelmien oletukset siitä, että palkkataso ei reagoi työehtojen muutoksiin ja oletuksia palkkakustannusten työllisyysvaikutuksen suuruudesta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Laskelmissa paketin toimet eivät vaikuttaisi palkkoihin edes pitkällä tähtäimellä.

– Tällainen oletus on epärealistinen: pitkällä tähtäimellä palkat sopeutuvat, kun työntekijät ja ammattiliitot vaativat kompensaatioita menettämistään muista kuin palkkaa koskevista eduista, raportissa huomautetaan.

Myös kilpailukykypaketin rahoitus julkisen sektorin säästöjen avulla on neuvoston mukaan epävarmalla pohjalla.

Keskusjärjestöt aloittavat jälleen uudet neuvottelut niin sanotusta yhteiskuntasopimuksesta torstaina.

Palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly on arvioinut, että työntekijöiden ja työnantajien välinen neuvottelutulos on ainoa keino väistää hallituksen kaavailemat pakkolait.

Tyrmäys koulutusleikkauksille

Arviointineuvosto arvostelee myös hallituksen linjausta, jonka mukaan veroaste ei nouse vaalikauden aikana. Tämä johtaa siihen, että julkista taloutta sopeutetaan vain menoja leikkaamalla.

– Vaikka veroaste on Suomessa kansainvälisesti verrattuna korkea, tiukka sitoutuminen veroasteen pitämiseen jollain tietyllä tasolla ei ole perusteltua, raportissa todetaan.

Julkisten menojen leikkauksilla ja erityisesti julkisten investointien vähentämisellä on neuvoston mukaan suurempi negatiivinen vaikutus talouskasvuun kuin veronkorotuksilla.

Se katsoo, että esimerkiksi koulutuksen laatuun ja tutkimukseen sekä julkiseen infrastruktuuriin kohdistuvia leikkauksia pitäisi välttää, koska ne vaikuttavat negatiivisesti tuottavuuteen ja tulevaan talouskasvuun.

Ristiriitaisia tavoitteita

Neuvoston mielestä hallituksen julkisen talouden sopeutustoimien mitoitus ja aikataulu ovat oikeansuuntaisia. Sopeuttamisen lykkäämisellä ei ole sen mukaan saavutettavissa merkittäviä hyötyjä.

Kritiikkiä saa kuitenkin hallituksen finanssipolitiikan tavoitteiden asettelu. Neuvosto katsoo, että lyhyen ja keskipitkän aikavälin tavoitteet eivät ole nyt sopusoinnussa pitkän aikavälin kestävyystavoitteen kanssa.

Lisäksi valtiota, kuntasektoria ja sosiaaliturvarahastoja koskevien tavoitteiden pitäisi olla yhdenmukaisia koko julkisen sektorin tavoitteiden kanssa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    4. 4

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    5. 5

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    6. 6

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    7. 7

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    10. 10

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    8. 8

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää