Valtio niistää pienituloisten vuokria itselleen ja yrityksille

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Arava-asunnoissa asuvien suomalaisten maksamilla vuokrilla tuetaan yrityksiä, ja rahaa jää silti yli. Sosiaalisen asuntotuotannon uudistamisesta väännetään jatkuvasti, mutta suuret muutokset odottavat yhä itseään.
Rahavirta valtion asuntorahastoon (VAR) kiihtyy kiihtymistään.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ARAn tukia myöntävä rahasto perustettiin vuonna 1990 tukemaan pienituloisille suunnattujen kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen kehittämistä. Asetelma on kuitenkin kääntynyt päälaelleen: nykyisin pienituloisilta kerättävillä vuokrilla tuetaan valtiota ja yksityisiä yrityksiä.

VAR saa tulonsa muun muassa vanhojen aravalainojen lyhennyksistä ja koroista.

Sosiaaliseen asuntotuotantoon myönnetyt lainat olivat aikoinaan halpakorkoisia, mutta nyt niistä on tullut kuntien asuntoyhtiöille ja niiden asukkaille taakka.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Lainojen korot ovat nimittäin pitkään liihottaneet yleisen korkotason yläpuolella, ja asiasta on väännetty kättä jo 2000-luvun alussa.

Tällä hetkellä aravalainojen keskikorko on 2,5 prosenttia, eli kaksinkertainen verrattuna kaikkien asuntoluottojen keskikorkoon.

VAR sai lainoista korkotuottoja 174 miljoonaa euroa vuonna 2014 ja noin 160 miljoonaa vuonna 2015.

Kun päälle tulevat vielä vuotuiset satojen miljoonien lainojenlyhennykset, rahaa tulvii asuntorahastoon suorastaan ovista ja ikkunoista. ARAn apulaisjohtaja Kimmo Huovinen arvioi VARin kassan kasvavan tämän vuoden aikana 650 miljoonasta noin 900 miljoonaan.

Toki asuntorahasto myös käyttää rahaa – mutta enimmäkseen kaikkeen muuhun kuin halvan vuokra-asumisen tukemiseen.

Valtio siirtyi saamapuolelle

ARAn tärkein tehtävä on myöntää ARA-lainoiksi kutsuttuja korkotukilainoja yleishyödyllisille yhteisöille, kuten kunnille, yhdistyksille ja säätiöille.

Korkotukilainojen ajatus on tukea sosiaalista asuntotuotantoa siten, että valtio maksaa osan lainansaajan pankilta tai kunnalta hakeman lainan korkokuluista.

Ongelma on jo pitkään ollut se, että valtio maksaa korkotukea vain 3,4 prosentin koron ylittävältä osalta. Matalan korkotason vuoksi valtion tuki jää olemattomaksi.

Kun korkotukia maksettiin esimerkiksi vielä 2001 noin 120 miljoonaa euroa, viime vuosina summa on jäänyt muutamiin miljooniin.

Valtio on kuin varkain siirtynyt tuenantajasta tuensaajaksi: se on viimeisten kymmenen vuoden aikana tulouttanut asuntorahastosta muihin käyttötarkoituksiin lähes 1,5 miljardia euroa.

Yritykset käyttävät tukia hyväkseen

Vaikka korkotukijärjestelmä on tällä hetkellä yhtä tyhjän kanssa, ARA myöntää myös suoria rahallisia tukia yleishyödyllisille yhteisöille.

Viime vuonna tukia jaettiin yhteensä 130 miljoonan euron edestä. Niistä 120 miljoonaa meni erityisryhmien investointiavustuksiin, joita käytetään esimerkiksi vanhusten ja mielenterveyskuntoutujien sekä opiskelijoiden asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen rakentamiseen ja kunnostamiseen.

Suurin osa tuensaajista on kuntia ja säätiöitä, mutta viime vuoden myönnettyjen avustusten listalta silmään pistävät esimerkiksi yksityiset Attendo MedOne Hoiva ja Mediverkko Yhtymä.

Koska ne eivät ole yleishyödyllisiä yhteisöjä, ne eivät lain mukaan ole oikeutettuja ARAn avustuksiin. Todellisuudessa varsinaisia tuensaajia ovatkin olleet niiden yleishyödylliset tytäryhtiöt, kertoo ARAn ylijohtaja Hannu Rossilahti.

Vuonna 2012 silloinen asuntoministeri Krista Kiuru (sd.) yritti estää miljoonatukien myöntämisen Attendon ja Mediverkon tytäryhtiöille, mutta yritys törmäsi lakiin.

Rossilahden mukaan EU:n kilpailusääntöjen mukaan julkisia tukia hakevaa yhtiötä ei voida syrjiä sen perusteella, kuka yhtiön omistaa. Jos tytäryhtiö täyttää yleishyödyllisen yhteisön vaatimukset, sitä on kohdeltava samoin kuin kaikkia muitakin tuenhakijoita.

Rossilahti kuitenkin painottaa, että "ARA-tuki ei mene palvelubisnekseen, jota tekee hoivapalveluja tuottava erillinen hoivapalveluyhtiö".

– Tuki alentaa rakennuskustannuksia ja mahdollistaa pienituloisten edullisen asumisen palvelutaloissa, Rossilahti sanoo.

Valtion tukia ovat Helsingin Sanomien mukaan käyttäneet hyväkseen myös esimerkiksi TA-yhtymä ja Avain Yhtiöt.

Ministeriö haraa ARA-uudistuksia vastaan

Valtion asuntorahaston varoille olisi varmasti helppo löytää muutakin käyttöä. ARAn toiminnan uudistamisesta väännetään kättä tasaisin väliajoin, mutta vääntö ei näytä johtavan suuriin uudistuksiin.

Viime vuonna ympäristöministeriön kansliapäällikön Hannele Pokan johtama työryhmä ehdotti Valtion asuntorahaston varojen lainaamista suoraan sosiaaliseen asuntotuotantoon, mutta valtiovarainministeriö ei ajatukselle lämmennyt ja jätti raporttiin eriävän mielipiteen.

Vaikuttaa siltä, että ministeriön virkamiehet eivät vieläkään halua tyrehdyttää asuntorahaston rahavirtaa. Onhan se valtiolle lähes yhtä tuottoisa rahasampo kuin vaikkapa Sampo-pankki, joka jauhoi Solidiumille viime vuonna 130 miljoonan euron osingot.

Juttua on täsmennetty ja lisätty kello 15.10 Rossilahden kommenttien osalta, jotka liittyvät Attendon ja Mediverkon tukiin.



Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    4. 4

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    5. 5

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    6. 6

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    9. 9

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    10. 10

      Timo Tirroniemi, 62, haki alkupääoman pankin takaoven kautta ja on nyt miljonääri

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    2. 2

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    3. 3

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    4. 4

      3 perhettä kiisteli homepommista, keskimmäinen joutui maksajaksi – ”Tuomioiden takana on paljon inhimillistä kärsimystä”

    5. 5

      Kommentti: Pitäisikö ”työn välttelijöiltä” viedä tuet? Ei mitään hyötyä

    6. 6

      Veikko Salli, 81, loi roskiksista menestysbisneksen – ”Olen urallani moneen kertaan suistunut ja ylös noussut”

    7. 7

      Kommentti: 10 sytykettä seuraavaan finanssikriisiin

    8. 8

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    9. 9

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    10. 10

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    3. 3

      Työpaikan ”pakkohaku” kostautui Kirsille, 41 – unelmatöihin ei ollut enää asiaa

    4. 4

      Vuorolisiä jopa 1 460 €/kk – näissä ammateissa tienataan eniten lisillä

    5. 5

      Työttömyystuki yli 8 600 e/kk – ”Heitä on muutama Suomessa”

    6. 6

      42 000 euron sakot saanut Ilpo Kokkila: ”Suomalainen sakotussysteemi on räikein esimerkki aikansa eläneestä maailmasta”

    7. 7

      Uutuuskirja: Kirsti Paakkasen omaisuus Suomen lapsille – ”Suomi on palvellut minua hienosti”

    8. 8

      Leski maksoi vuosia asuntolainaa, talo oli puolison nimissä – talouskoulutus on pelastanut jo 17 taloa pakkomyynniltä

    9. 9

      Asunto odottaa ostajaa jopa kaksi vuotta – katso, miten pitkään asuntoa myydään eri paikkakunnilla

    10. 10

      Viljami, 15, puhdistaa vanhoja golfpalloja ja myy ne voitolla – ”Olen suunnitellut jo vähän laajentamistakin”

    11. Näytä lisää