Perustuloon ei löydy rahaa – mutta entä jos EKP loisi sitä tyhjästä?

Julkaistu:

Analyysi
Perustulon rahoittaminen verovaroista kävisi kalliiksi. Samaan aikaan kulutuskysyntä hiipuu. Voisiko EKP lyödä kaksi kärpästä yhdellä iskulla luomalla "helikopterirahaa" suoraan kansalaisten tileille?


Kelan valmistelema perustulokokeilu on herättänyt suurta huomiota Suomessa ja muuallakin maailmassa.

Se ei ole yllätys, sillä viime vuosina erilaisia ehdotuksia niin sanotusta kansalaispalkasta ovat esittäneet yhä useammat akateemikot, poliitikot ja kansalaisjärjestöt maasta riippumatta.

Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämän selvityksen mukaan perustuloa kannattaa 51 prosenttia suomalaisista. Vielä korkeampiin kannatuslukuihin on päädytty muun muassa Ranskassa ja Espanjan Kataloniassa viime vuonna teetetyissä kyselyissä.

Kaikille vastikkeettoman tulonsiirron suosiota selittää se, että sen kannattamiseen voi olla monia syitä: Vasemmistoa viehättää ajatus köyhyyden poistamisesta ja kansalaisten "vapauttamisesta", oikeisto puolestaan haluaa karsia tukiviidakkoa ja kannustaa työn vastaanottamiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Hyvistä puolistaan huolimatta erilaisista perustulomalleista on helppo löytää lukuisia ongelmia, joista yleisimmän nosti esiin viime viikolla Ylen haastattelussa Suomen historian professori Juha Siltala.

– Pitäisi harkita sellaista kansalaispalkkaa, jolla todella elää. Kuka sen sitten maksaa? Siltala pohti.

Kun Kela väläytti selvittävänsä kokeiluunsa jopa 800 euron suuruista vastikkeetonta ja verotonta kuukausisummaa, muun muassa kanadalaisprofessori James Milligan tyrmäsi ajatuksen "tyypillisenä fiskaalisena mielettömyytenä". Hänen mukaansa niin suuri tulonsiirto vaatisi Suomen veroasteen tuplaamista.

Mutta entä jos perustuloa ei rahoitettaisikaan pelkästään verottamalla?

Keskuspankkirahoitusta huudetaan hätiin

Euroopan keskuspankki EKP on viime vuosina pyrkinyt monien muiden keskuspankkien tapaan pönkittämään euroalueen laahaavaa inflaatiota niin sanotulla määrällisellä elvytyksellä. EKP siis ostaa institutionaalisilta sijoittajilta kuten pankeilta arvopapereita suurilla määrillä tuoretta keskuspankkirahaa.

Toistaiseksi tämä ei ole tehonnut keskuspankin toivomalla tavalla, sillä arvopapereiden arvonnoususta huolimatta kuluttajahinnat ovat jämähtäneet paikoilleen.

Viime vuoden lopulla etenkin Britannian työväenpuolueen johtajaksi noussut Jeremy Corbyn piti ahkerasti esillä ajatusta "ihmisille suunnatusta määrällisestä elvytyksestä", jossa Britannian keskuspankki ohjaisi rahat pankkien sijasta kansalaisille.

Ehdotus sai osakseen laajaa kannatusta, ja monien mielestä myös EKP:n tulisi ryhtyä vastaaviin toimiin. Ajatusta ylisti muun muassa IMF:n edellinen pääekonomisti Olivier Blanchard.

Corbynin ja muiden käyttämä käsite on kuitenkin harhaanjohtava, sillä keskuspankin rahat eivät hänen ehdottamassaan mallissa menisi suoraan kansalaisille vaan valtioille, jotka käyttäisivät niitä talouden piristämiseen esimerkiksi infrastruktuurihankkeita käynnistämällä.

Toisenlaisen vaihtoehdon nosti esiin 19 professorin joukko, joka lähestyi aiemmin viime vuonna talouslehti Financial Timesia vetoomuskirjeellä.

Siinä professorit ehdottavat, että valtioiden sijaan rahat voitaisiin myös jakaa kansallisten keskuspankkien kautta euroalueen kansalaisille niin, että jokainen saisi kuukausittain tililleen 175 euroa EKP:n luomaa niin sanottua helikopterirahaa.

Taloustieteilijä Milton Friedmanin kehittämällä käsitteellä viitataan tilanteeseen, jossa keskuspankki luo uutta rahaa talouteen ikään kuin pudottamalla sitä helikopterista kaikelle kansalle.

Professoreiden ehdotuksessa on käytännössä kyse Euroopan laajuisesta EKP:n rahoittamasta perustulosta, joka eroaa Corbynin ja Blanchardin suosimasta mallista merkittävästi.

Helikopterirahan ilmeinen ongelma on inflaatio

Jos EKP rahoittaisi valtioiden infrastruktuurisijoituksia ja finanssipolitiikkaa, se pönkittäisi valtioiden asemaa merkittävästi.

Euroopan laajuisen perustulon vaikutus olisi päinvastainen, sillä se siirtäisi merkittävän osan sosiaaliturvan rahoituksesta eurojärjestelmälle. Lisäksi rahojen kohdentumisesta päättäisivät kansalaiset, eivät valtiot.

FT:ssä kirjoittaneet professorit eivät ehdottaneet pysyvää ja kattavaa EKP:n rahoittamaa perustuloa, sillä siihen sisältyvät perustavanlaatuiset ongelmat ovat ilmeisiä: 175 euroa kuukaudessa on suuri summa köyhimmissä Euroopan maissa, mutta auttamattoman pieni Suomen kaltaisissa maissa.

Jos taas EKP rahoittaisi korkeamman elintason maissa asuvia kansalaisia huomattavasti avokätisemmin, kysynnän piristyminen voisi aiheuttaa valtavan inflaation, jos hyödykkeiden tuotanto ei kasvaisi niiden kysynnän tahtiin.

Arvopapereiden hintoja keskuspankin määrällinen elvytys on jo pitkään nostanut, mutta reaalitalouden hyödykkeiden hintojen voimakasta nousua pidetään yleensä talouden kannalta haitallisempana.

Lisäksi on selvää, että valtioiden ja kansalaisten suora keskuspankkirahoitus olisivat ristiriidassa EU:n perussopimusten kanssa ja rajoittaisivat keskuspankin itsenäisyyttä entisestään.

Näistä ongelmista huolimatta eurooppalaisella perustulolla olisi selvä etu kansalliseen perustuloon nähden. Siinä missä kansallinen perustulo tekisi jo ennestään vetovoimaisista maista yhä houkuttelevimpia asuinpaikkoja, Euroopan laajuinen versio tasoittaisi maiden välisiä eroja.

Kaksi kärpästä yhdellä iskulla?

Yksi perustuloaktivistien esiin nostamista vaihtoehdoista on, että EKP rahoittaisi kaikkia Euroopan kansalaisia saman verran, ja korkean hinta- ja elintason maat velvoitettaisiin järjestämään loppuosa perustulosta valtion kassasta tai se maksettaisiin EU:n yhteisestä budjetista.

Tällainen järjestely – puhumattakaan kokonaan EKP:n rahoittamasta perustulosta – vaatisi olemassa olevien sosiaaliturvajärjestelmien ja luultavasti myös rahajärjestelmän perusteellista mylläämistä ja voi siksi kuulostaa utopistiselta.

Mutta kuten professori Juha Siltala Ylen haastattelussa totesi, myös nykyisten talous- ja sosiaaliturvajärjestelmien ongelmat ovat kasvamassa suuriksi. Työurat silppuuntuvat, eivätkä työ- ja verotulot enää teknologian kehittyessä nouse työn tuottavuuden tahdissa.

Jostakin rahat kulutuskysynnän ylläpitämiseen ja sosiaaliturvan rahoittamiseen olisi siis saatava, Siltala pohti.

EKP:n rahoittama Euroopan laajuinen perustulo voisikin parhaimmillaan ratkaista sekä kansalaispalkan rahoitusongelman että työtulojen kutistumisesta aiheutuvan kysyntäpulan.

Siksi on helppo ennustaa, että kaikista ongelmistaan huolimatta tällaisesta vaihtoehdosta keskustellaan tulevina vuosina yhä enemmän.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    2. 2

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    3. 3

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    4. 4

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    6. 6

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    7. 7

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    8. 8

      Koodauskoulu Hiven opiskelijat eivät oikeutettuja opintotukeen – opintojen uhkana aktiivimalli ja jopa karenssi

    9. 9

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    10. 10

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    2. 2

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    3. 3

      Myrskylän taksiyrittäjät kertovat, miksi Kela-kyydit eivät houkuttele: ”Siitä ei tullut muuta kuin tappiota”

    4. 4

      Jan Hurrin kommentti: Nollakorko voi olla uusi normaali – ja se on huono uutinen

    5. 5

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    6. 6

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    7. 7

      Kommentti: Finnair rakensi keinon, jolla ilmastotietoiset voivat kompensoida lentämisen päästöjä – mutta suhteellisuuden nimissä kannattaa huomioida pari asiaa

    8. 8

      Kahden rakennusalan yrityksen epäillään laiminlyöneen miljoonien verot – rikostarkastaja: ”Suurin harmaan talouden juttu vuosikymmeneen”

    9. 9

      Facebookin ex-johtaja Mäkeläinen puolustaa entistä työantajaansa: ”Markilla on sydän paikallaan”

    10. 10

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    2. 2

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    3. 3

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    4. 4

      Tämä mies tuntee huonot pomot, koska oli itse sellainen: ”20 prosenttia johtajista pitäisi potkia heti pois”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Sairaala eri maakunnassa, Kela-taksi jätti tulematta – muistisairaan Raimon, 86, matkan hinta nousi pilviin

    11. Näytä lisää