Ekonomisti: Maahanmuutto kiristää asuntotilannetta – kupla voi kehittyä

Turvapaikanhakijat ja maan sisäinen muutto kiristävät asuntomarkkinoita. Pellervon taloustutkimuksen (PTT) ekonomisti Hanna Karikallio arvioi, että taloustilanteen parantuessa asuntojen vähyys voi synnyttää jonkinlaisen asuntokuplan Helsingin seudulle.

| Päivitetty

Helsingin seudulle ja muihin suuriin kasvukeskuksiin on viime vuosina muuttanut yhä enemmän väkeä.

– Kehityksen odotetaan jatkuvan ja se saattaa kiihtyäkin, PTT:n Hanna Karikallio kertoo.

Esimerkiksi vuonna 2014 Helsinkiin muutti 8 000 ja pääkaupunkiseudulle 18 000 uutta asukasta. Turvapaikanhakijat kasvattavat asuntojen tarvetta.

PTT arvioi Asuntomarkkinat 2016 -teemakatsauksessaan, että pääkaupunkiseudulle tulee lähivuosina vuosittain 4 500–5 000 oleskeluluvan saanutta.

– Lisäksi maan sisäinen muuttoliike on niin voimakas, että kysyntään ei pystytä vastaamaan, vaikka Helsingin alueella rakennetaan nyt kohtuullisen hyvin pieniä vuokra-asuntoja.

Karikallion mielestä rakentamista pitäisi lisätä tuntuvasti, jotta ongelmaa ei tulisi. Rakentamisen pullonkaula on vuosikymmeniä ollut tonttimaan niukka tarjonta. Hallitusohjelmassa on useita esityksiä, jolla pyritään helpottamaan kaavoitusta ja rakennusmääräyksiä.

Jollei lisää rakennusmaata löydy, tarvitaan Karikallion mukaan luovempia ratkaisuja. Yksi tällainen voi olla jo alkanut toimitilojen muuttaminen asunnoiksi.

Kova kysyntä vuokra-asunnoista

Maahanmuutto kasvattaa etenkin kohtuuhintaisten Ara-vuokra-asuntojen kysyntää. Se on suurentunut taantuman edetessä kasvukeskuksissa jo ennen turvapaikanhakijoiden määrän roimaa kasvua.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aran viime vuonna julkaiseman asuntomarkkinakatsauksen mukaan Ara-vuokra-asuntoa jonotti vuoden 2014 lopulla koko maassa 106 500, Helsingissä 30 000 kotitaloutta.

PTT arvioi, että Suomeen valmistuu tänä vuonna 28 500 uutta kotia.

– Jos asuntoja ei rakenneta tarpeeksi, vuokrat ja hinnat nousevat ja monet asuvat yhä ahtaammin, Karikallio ennakoi.

Vuokrat ovat jo nousseet enemmän kuin asuntojen hinnat ja monella vuokranmaksukyky alkaa tulla vastaan. Jos vuokralaisten rahat eivät riitä, he joutuvat turvautumaan asumis- ja toimeentulotukeen.

– Sitä kautta yhteiskunnan maksettavaksi purkautuu se, että ei ole saatu rakennetuksi asuntoja, joista on pula, Karikallio sanoo.

Asuntokupla on mahdollinen

Onnahteleva taloustilanne on jarruttanut kotitalouksien asuntokauppaa ja markkinoilla on "patoutunutta kysyntää". Vuokrien nousu on kuitenkin saanut sijoittajat ostamaan asuntoja ja niihin sijoittavien rahastojen osuuksia.

Kun talous joskus kääntyy kasvuun, riskinä on reipas asuntojen hintojen nousu.

– Jos valtavaan kysyntäpaineeseen ei pystytä vastaamaan, on mahdollista, että Helsinkiin syntyy jonkinlainen asuntokupla, Karikallio arvioi.

Vielä hän ei ole valmis puhumaan kuplasta.

Lainanannon löyhyys ei lietso riskiä

Suomi ei ole yksin asuntopulassaan. Uutistoimisto Reutersin mukaan maahanmuuton kiihdyttämä ongelma vaivaa monta Euroopan maata, muun muassa Ruotsia ja Norjaa.

Ruotsalaiset ja norjalaiset poliitikot pelkäävät, että kohtuuton lainaaminen yhdistettynä asuntojen hintojen nousuun voi olla riski paitsi talouksille myös yksittäisille kotitalouksille. Heidän mukaansa se voi läikkyä myös Suomeen ja Tanskaan.

– Ei kuulosta Suomen ongelmalta, Karikallio sanoo.

Hän huomauttaa, että pankit ovat kiristäneet omarahoitusehtoja. Myös marginaalit ovat kääntyneet nousuun.

Juttua on korjattu julkaisun jälkeen. Haastateltavan nimi on Hanna Karikallio eikä Karilahti.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?