Ministeri Olli Rehn, riittääkö Suomessa sähkö?

Julkaistu:

Elinkeinoministeri Rehn sanoo Taloussanomien haastattelussa, että käytöstä poistettuja lauhdevoimaloita tarvitaan ehkä uudestaan käyttöön.
Suomi on paukkupakkasilla entistä riippuvaisempi energian tuonnista. Tämä nähtiin torstaina. Lähes kolmannes Suomessa kulutetusta sähköstä tuotiin Ruotsista, Venäjältä ja Virosta. Suomen sähköntuotantokapasiteetti oli täyskäytössä, siirtoyhteydetkin melkein kokonaan.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid arvioi viime vuoden lopulla, että tänä talvena Suomeen on tuotava sähköä enimmillään 3400 megawatin teholla. Torstaina tuontisähkön osuus nousi kuitenkin noin 4400 megawattiin.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk), onko meillä ongelma?

– Sähkön riittävyys ei ole vaarassa, jos järjestelmässä ei esiinny samanaikaisia suuria vikoja eli esimerkiksi yhteen isoon voimalaan ja siirtoyhteyteen tulisi vika samaan aikaan. Se on se pääviesti.

– Tämä on ennen kaikkea lähivuosien ongelma. Syy, miksi nyt ollaan huoltovarmuuden kannalta riskirajoilla, on Olkiluoton 3:n viivästyminen. Sehän valmistuu 2018 ja tulee viivästymään melkein vuosikymmenen. Mutta totta kai vastuullisina päättäjinä joudumme arvioimaan tehoreservin ja huoltovarmuusreservin tarpeen kansallisen energiastrategian valmistelun yhteydessä.

– Yksi mahdollisuus on, että meillä olisi käytössä reserviksi eräitä äskettäin käytöstä poistuneita lauhdevoimaloita. Mutta siinä pitää sitten arvioida, mikä on yhteiskuntataloudellisesti järkevää, koska maksajiksi tulisivat sähkönkäyttäjät ja veronmaksajat.

Torstaina Suomessa oli kylmää, mutta ei mitenkään poikkeuksellisen kylmää. Mitä sitten tehdään, jos tulee vielä kovemmat pakkaset?

– Meillä on siirtokapasiteetissa edelleen varaa noin 1000 megawattia. Pystymme varmistamaan sähkökulutuksen vaatiman tuotannon tuonnin avulla, mutta se tulee olemaan kallista.

Onko Suomen huoltovarmuus uhattuna?

– Torstaina sähkön riittävyys ei ollut uhattuna, koska ei esiintynyt samanaikaisia vikoja, mutta kyllä se panee kantamaan huolta sähkön huoltovarmuudesta ja siksi tämä kysymys sähkön huoltovarmuudesta ja reservistä on kansallisen energiastrategian ydinasioita, joita lähiviikkoina ja kuukausina arvioidaan.

– Ydinvoimaloiden (Olkiluoto 3, Hanhikivi) valmistuminen, uusiutuvan energian lisärakentaminen ja Ruotsin siirtoyhteys ovat kestävimpiä lääkkeitä. Se, tarvitaanko lähivuosiksi huoltovarmuusreserviä näistä (käytöstä poistetuista) lauhdevoimaloista, niin tarkoitus on aloitteestani käydä asiasta keskustelu ensi tiistaina hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja hakea sieltä mandaatti jatkovalmistelua varten.

Suomeen tuotiin torstaina sähköä Venäjältä noin 1500 megawatin teholla. Onko Venäjän sähkö poliittinen riski? Voimmeko luottaa siihen, että sitä saadaan sieltä aina, kun tarvitaan?

– Suomen kannattaa suhtautua Venäjään aina hyvin realistisesti. Kun arvioidaan energiataloutta, Venäjä on toiminut hyvin pitkäjänteisesti sillä saralla. Meillä ei ole ollut esimerkiksi maakaasun tuonnissa tai ydinvoimaloiden huollossa ongelmia sen 40 vuoden aikana, kun niitä on käytetty. En usko, että Venäjä haluaisi sahata omaa oksaansa aiheuttamalla ongelmia energia-alalla.

Massiivinen tuulivoimatuki on asiantuntijoiden mukaan johtanut tilanteeseen, jossa markkinoille virtaa tukisähköä, joka on täysin sokea markkinamekanismille, eikä Suomeen synny siten markkinaehtoisia voimalainvestointeja esimerkiksi perusvoimaan. Mitä sanotte tästä?

– Se on sangen kohdallaan oleva analyysi, joskaan kyse ei ole pelkästään tuulivoimasta vaan laajemmin erilaisista energian valtiontuista Pohjoismaissa, muualla Euroopassa ja koko maailmassa. Fossiilisen energian tuet ovat ehkä jopa viisinkertaiset verrattuna uusiutuvaan energiaan, jos mukaan lasketaan kaikki välilliset tuet.

– Mutta niin tai näin, tuulivoiman voimakas tuki on ollut yksi tekijä tässä. Yhdistettynä talouden taantumaan tuet ovat vääristäneet sähkömarkkinoiden toimintaa. Sen takia tällä hetkellä ei juurikaan investoida pelkästään liiketaloudellisin perustein, mikä on tietysti pitkän päälle täysin kestämätön tilanne.

Samalla on poistunut vanhaa säätövoimakapasiteettia – hiili- ja kaasulauhdetta – koska näitä vanhoja voimaloita ei nykymarkkinoilla kannata käyttää?

– Se on ongelma, että Suomestakin on poistunut yli 2500 megawattia voimaloita (kivihiili, öljy, maakaasu) ja Ruotsista poistuu vuosikymmenen loppuun mennessä kaikkiaan neljä ydinvoimayksikköä, yhteensä 3000 megawattia. Ja samaan aikaan monet sähkön ja lämmön yhteistuotantoinvestoinnit on siirretty pitkälle tulevaisuuteen tai jätetty tekemättä. Ei se ole pitkän päälle kestävä tilanne. Tämä on yksi syy siihen, miksi kansallisen energiastrategian yhteydessä on arvioitava uusiutuvan energian kehittäminen.

– Se on vaikea yhtälö, kun yhtäältä pitäisi saavuttaa ilmastotavoitteet ja lisätä uusiutuvan energian osuutta mutta toisaalta huolehtia kuitenkin energian ja sähkön huoltovarmuudesta.

Onko tuulivoima sekundasähköä, jota ei synny silloin, kun sähköä eniten tarvittaisiin?

– Pidän tuulivoimaa tärkeänä uusiutuvan energian muotona, mutta esimerkiksi torstaina tuulella tuotettiin vain 113 megawattia 15000 megawatista, mikä oli 6–8 prosenttia tuulivoiman kokonaistehosta. Se kertoo siitä, että tuulivoima ei ole kovien pakkasten parasta voimaa.

– Vesivoiman merkitys korostuu. Meillä on perusvoimaa, herkkää voimaa (mm. tuuli) sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, joka on nykyisessä markkinatilanteessa kärsinyt. Luulen, että Suomessa ei ole ihan vielä herätty siihen, kuinka vakavat haasteet meillä on energiataloudessa lähivuosina. Siksi päätimme aikaistaa kansallisen energiastrategian laadintaa vuodella eli se tehdään nyt kuluvan vuoden alkupuolella.

Mikä on mainitsemanne vakava haaste?

– Energian huoltovarmuuden varmistaminen tilanteessa, jossa sähkömarkkinat eivät toimi kunnolla ja samalla pitäisi saavuttaa kansainväliset ilmastotavoitteet ja lisätä uusiutuvan energian osuutta.

Sössivätkö poliitikot Suomen sähkömarkkinat?

– Energiatalous on vaikea taiteenlaji. Menneet ratkaisut näkyvät ja nyt täytyy tehdä korjausliikkeitä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    2. 2

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    3. 3

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    4. 4

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    5. 5

      Mauri suosii luomumökkejä, joissa ei aina ole edes sähköä – talvi houkuttaa lentämään

    6. 6

      Marimekko varoitti tulosparannuksesta – osake nousussa

    7. 7

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienasi viime vuonna 48 kertaa enemmän kuin tavallinen palkansaaja

    8. 8

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienaa viikossa saman kuin perus­palkansaaja vuodessa

    9. 9

      Tuottaako lämpöpumppu todellakin luvatusti?

    10. 10

      Uniperin osingot avittivat Fortumia tulosyllätykseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    2. 2

      Elenia korottaa jälleen sähkönsiirtomaksuja – katso, miten se näkyy laskussa

    3. 3

      Mauri suosii luomumökkejä, joissa ei aina ole edes sähköä – talvi houkuttaa lentämään

    4. 4

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienaa viikossa saman kuin perus­palkansaaja vuodessa

    5. 5

      Kiina syytti teräksen polkumyynnistä – näin vastaa Outokumpu

    6. 6

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    7. 7

      HS: Ison pörssiyhtiön pomo tienasi viime vuonna 48 kertaa enemmän kuin tavallinen palkansaaja

    8. 8

      Kullanhuuhdonta houkuttelee matkustajia Lappiin: ”Yksi kesän valteista”

    9. 9

      Marimekko varoitti tulosparannuksesta – osake nousussa

    10. 10

      Kiina asettaa polkumyyntitulleja ruostumattomalle teräkselle EU:sta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    2. 2

      Ex-kansanedustajalla 114 000 euron tienestit: Sopeutumisrahat muhkeiden tulojen päälle – yksi vastasi olennaiseen kysymykseen

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    5. 5

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    6. 6

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    7. 7

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    8. 8

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    9. 9

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    10. 10

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    11. Näytä lisää