Pienituloiset joutuvat yhä ahtaammalle tänään – eikä syy ole vain hallituksen

Julkaistu:

Analyysi
Vuokrat, elintarvikkeet ja terveyspalvelut kallistuvat, mutta kansaneläkkeet ja työttömyysetuudet junnaavat paikoillaan. Etuuksiin tehtävät indeksikorotukset lasketaan tavalla, joka ei turvaa pienituloisten toimeentuloa.
Tänään, vuoden ensimmäisenä päivänä kansaneläkkeet ja useat muut etuudet laskevat 0,4 prosenttia.

Tämä lähes ainutkertainen ilmiö ei johdu hallituksen tekemistä leikkauksista, vaan kyseessä on vuosittain tehtävä indeksikorotus, joka sattuu tänä vuonna olemaan negativiinen.

Kansaneläkkeet ja esimerkiksi työttömyystuet on sidottu yleistä hintatasoa seuraavaan kansaneläkeindeksiin. Näin on vuosikymmenten ajan pyritty takaamaan se, että etuudet eivät menetä ostovoimaansa hintojen noustessa.

Koska hinnat ovat tämän vuoden aikana poikkeuksellisesti laskeneet, myös kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet heikkenevät.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Esimerkiksi pienituloisten eläkeläisten kannalta tässä on ongelma: vaikka hintatason kuinka sanottaisiin laskeneen, vuokrat ja terveyspalvelujen sekä elintarvikkeiden hinnat ovat viime vuosina sen kuin nousseet – toisin kuin tulot niiden maksamiseen.

Indeksi ei suosi pienituloisia

Kaikki indeksikorotukset tehdään Suomessa elinkustannusindeksin perusteella. Elinkustannusindeksi seuraa Tilastokeskuksen laatimaa kuluttajahintaindeksiä. Kuluttajahintaindeksi vaikuttaa myös työeläkkeisiin, jotka säilyvät ensi vuonna ennallaan.

Koska ei ole olemassa mitään yhtä oikeaa tapaa laskea yleisen hintatason muutoksia, Tilastokeskus seuraa niitä hyödykekorilla, johon on koottu tyypillisesti käytettyjä tuotteita ja palveluita.

Eri tuotteiden painoarvo hintakorissa on määritetty sen mukaan, kuinka paljon "keskimääräinen" suomalainen kuluttaja mitäkin ostaa.

Tuloksena on se, että korin sisällön määrittävät pitkälti töissäkäyvät suomalaiset, joiden kulutustottumukset ovat varsin toisenlaiset kuin vaikkapa pienituloisimpien eläkeläisten. Kuitenkin virallinen kuluttajahintojen kehitys vaikuttaa ennen kaikkea pienituloisten etuuksiin.

Eläketurvakeskuksen mukaan eläkkeensaajilla rahaa kuluu suhteellisesti muuta väestöä enemmän ruokaan, asumiseen ja terveydenhoitoon.

Vuoden 2010 jälkeen elintarvikkeiden hinnat ovat Tilastokeskuksen tilastojen mukaan nousseet 16 prosenttia, asuntojen vuokrat 18 prosenttia ja sairaanhoitopalvelut 22 prosenttia.

Kansaneläkkeet ja muut kansaneläkeindeksiin sidotut etuudet ovat silti nousseet vain 8 prosenttia.

Tämä johtuu siitä, että esimerkiksi asuntolainojen korot ja lentolippujen sekä tietokoneiden, matkapuhelinten ja televisioiden hinnat ovat tilastojen mukaan laskeneet 30–40 prosenttia.

Autojen ja bensiinin hinnat ovat pysyneet ennallaan tai laskeneet pari prosenttia.

Nämä seikat ilahduttavat varmasti monia työssäkäyviä, mutta harvoja pienten etuuksien varassa eläviä. Siksi voi perustellusti väittää, että indeksikorotukset eivät ole kaikilta osin turvanneet etuuksien ostovoimaa.

Suuremmat menot, pienemmät tulot

Yksi vaihtoehto nykykäytännölle olisi kehittää eläkkeensaajille tai vaikkapa pienituloisille oma kuluttajahintaindeksi, jonka painorakenne vastaisi näiden väestöryhmien todellista kulutuskäyttäytymistä.

Ajatus ei ole kaukaa haettu, sillä Tilastokeskus laski myös väestöryhmittäisiä kuluttajahintaindeksejä vuoteen 1996.

Yliaktuaari Kristiina Niemisen mukaan Tilastokeskus luopui käytännöstä, koska "pidemmällä ajanjaksolla eläkkeensaajien tai muiden väestöryhmien indeksit ja kaikkia kotitalouksia koskeva indeksi eivät keskimääräiseltä kehitykseltään eronneet toisistaan".

Voikin olla, että etuuksien varassa elävien kannalta epäsuosiollinen indeksikehitys kääntyy jossain vaiheessa päinvastaiseksi.

Toive siitä tuskin lohduttaa juuri nyt, kun hallituksen päätöksestä muun muassa terveydenhuollon maksuja nostetaan, yleistä asumistukea leikataan ja lääkekorvauksia pienennetään.

Monille tilanne on se, että elämisen kannalta välttämättömien tuotteiden ja palveluiden hinnat nousevat nousemistaan, mutta rahaa näistä maksamiseen jää käteen yhä vähemmän.

Kuten Kela syyskuussa laski, etenkin pienituloisten eläkeläisten taloudellinen asema heikkenee entisestään vuosina 2016–2019.

Indeksit ovat politiikkaa

Tilastokeskuksen Kristiina Niemisen mukaan toinen syy väestöryhmittäisistä kuluttajahintaindekseistä luopumiseen on se, ettei niille ole ollut kysyntää.

Päätös toisenlaiseen laskentatapaan siirtymisestä ei suinkaan ole Tilastokeskuksen oma, vaan siitä vastaa maan hallitus. Indeksikorotusten sisältö on viime kädessä politiikkaa.

Tästä saatiin osoitus kesällä, kun selvisi, että hallitus aikoo vuoden 2017 alussa poistaa kuluttajahintaindeksistä alkoholi- ja tupakkatuotteet.

Valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailas kritisoi Helsingin Sanomissa kovasanaisesti "raittiusindeksiä", jossa "viinaa ja tupakkaa käyttävät eläkeläiset ja sosiaalietuuksien saajat laitetaan maksamaan hintojen korotukset itse".

– Voi kysyä, onko tämä uusi laskentatapa moralisoiva? Vai onko nyt keksitty keino, jossa voidaan viinan hintaa nostaa rajattomasti ilman, että se näkyy kuluttajahintaindeksissä?

Hallitus on siis tehnyt poliittisen päätöksen, joka ohjaa vähentämään alkoholin ja tupakan käyttöä.

Samalla tavoin se voisi halutessaan tehdä päätöksen, joka takaa kaikkein pienituloisimpien suomalaisten toimeentulon myös hintojen noustessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    3. 3

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    4. 4

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    5. 5

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    6. 6

      Ranska kiistää huhut: Renaultin ja Nissanin fuusio ei ole työn alla

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    9. 9

      Syyttäjä: Purkualan yritys pilasi ympäristöä varastoimalla tuhansia tonneja jätettä ilman lupaa

    10. 10

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    4. 4

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    5. 5

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    6. 6

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    7. 7

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    8. 8

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    9. 9

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    10. 10

      Kokenut asianajaja antaa neuvon, jolla välttää perintöriidat ja mahdollisesti säästää sievoisesti rahaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Kaarinalla, 40, on Suomen yleisin palkka: kertoo, mihin 2 600 euroa riittää – ”Se jatkuva miettiminen saa minut varpailleni”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    6. 6

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    7. 7

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    8. 8

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    9. 9

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    10. 10

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    11. Näytä lisää