Etlan Kotilainen: Turvapaikanhakijat elvyttävät taloutta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Nyt tuli arvio: Näin paljon pakolaiset vaikuttavat bkt:hen

Turvapaikanhakijoilla on elvyttävä vaikutus. Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen arvioi, että he voivat kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta prosenttiyksikön kymmenyksiä.

Suomen kielen opiskelua Evitskogin vastaanottokeskuksessa Kirkkonummella. ­

4.12.2015 11:53 | Päivitetty 4.12.2015 11:53

Norjassa tilastokeskus on arvioinut, että manner-Norjan bruttokansantuote on turvapaikanhakijoiden ansiosta ensi vuonna noin 0,2 prosenttiyksikköä suurempi kuin se olisi muuten.

– Suomessa tilanne on hyvin samantyyppinen, Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tutkimusjohtaja Markku Kotilainen sanoo.

Hän arvioi, että turvapaikanhakijoista tulee julkiselle taloudelle satojen miljoonien lisämenot. Tätä voidaan ajatella myös elvytyksenä.

– Jonkinlainen talouskasvua nopeuttava vaikutus tilanteesta tulee. Kyse lienee prosenttiyksiköiden kymmenyksistä.

Myös muualla EU:ssa turvapaikanhakijoiden on arveltu elvyttävän taloutta samassa suhteessa. EU:n talouskomissaari Pierre Moscovici arvioi kuukausi sitten, että vuonna 2017 heidän vaikutuksensa talouskasvuun voisi olla 0,2–0,3 prosenttiyksikköä.

Vastaanottokeskukset työllistävät

Norjaan arvioidaan saapuvan tämän vuoden aikana 35 000 turvapaikanhakijaa. Sisäministeriön arviot Suomen tilanteesta ovat hyvin samanlaiset. Se ennakoi, että Suomeen tulee 30 000–35 000 turvapaikanhakijaa.

Tulijat työllistävät suomalaisia, sillä esimerkiksi vastaanottokeskuksiin, hakemusten käsittelijöiksi ja tulkeiksi on palkattu väkeä. Turvapaikanhakijat tarvitsevat myös opetusta ja terveydenhoitoa.

Kotilainen muistuttaa, että turvapaikanhakijat saavat valtiolta rahaa ruokaan ja muuhun välttämättömyyteen. Se menee suoraan kulutukseen.

Yle kertoi reilu kuukausi sitten, että turvapaikanhakijat vaikuttavat myönteisesti muun muassa Kotkan talouteen. Kaupungin palvelujohtaja Jorma Haapanen laski tuolloin, että Kotkaan oli syntynyt yli 50 uutta työpaikkaa.

Alueellista pakkoelvytystä

Pakolaistilanteen tuoma piristys on eräänlaista pakkoelvytystä. Kotilainen huomauttaa, että taloutta olisi voitu kiihdyttää muutakin kautta – vaikkapa tukemalla teiden tai muun infrastruktuurin tai talojen rakentamista.

– Tästä tulee alueellisesti vähän erilainen kombinaatio, kun pakolaiskeskuksia on eri puolella maata, hän lisää.

Turvapaikanhakijoiden tueksi käytettävää rahaa ei Kotilaisen mukaan todennäköisesti neutraloida muilla säästöillä. Jos pakolaiskriisi jatkuu seuraavinakin vuosina, tilanne voi olla toinen.

Alamme Kotilaisen mielestä jo olla vastaanottokykymme rajoilla.

– Välittömät taloudelliset resurssit alkavat tulla vastaan. Rahaa ei voida polkaista ihan tyhjästä.

Suomen julkinen velka on jo ylittänyt EMU:n enimmäisrajan, joka on kolme prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka EU-säännöt joustanevat tässä asiassa, raha on silti velkaa.

Kotoutus on avainasia

Pitkän ajan kuluessa ikääntyvä Suomi voi saada turvapaikanhakijoista kaivattua työvoimaa. Kotilaisen mukaan siihen voi kuitenkin mennä viidestä kymmeneen vuotta. Hän huomauttaa, että monen tulijan lähtötilanne on heikko, eikä Suomen kehno työllisyys edistä sopeutumista.

– Paljon on kiinni siitä, miten hyvin tänne jäävät onnistutaan kotouttamaan, Kotilainen sanoo.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?