Sota ei tehoa terrorismiin

Ranskan terrori-iskujen jälkeinen luonnollinen reaktio on kostonhalu. Isisin pommittamisella kasvatettaisiin kuitenkin vain entistä tuhoisampaa terrorismia.

20.11.2015 7:16 | Päivitetty 19.11.2015 17:16

Maailman terroriluvut viime vuodelta ovat kamalia:

* terrori-iskuissa kuoli 32 658 ihmistä

* sattumanvaraisia uhreja oli 172 prosenttia enemmän kuin vuonna 2014

* terrorismin kustannukset nousivat 61 prosentilla

* terrorismi lisääntyi 80 prosenttia, nopeammin kuin milloinkaan

* 93 eri maassa tapahtui terroritekoja

* terrorismi maksoi 50 miljardia euroa ja terrorismin torjuntaan kului 100 miljardia euroa.

Länsimaissa kuoli 31 ihmistä, joista liki 80 prosenttia joutui kotimaisten ääriliikkeiden uhreiksi ja viidesosa kuoli muslimiterroristien iskuissa. Länsimaiden osuus terrorismin uhreista oli 0,11 prosenttia. Jotta osuus nousisi tänä vuonna edes prosenttiin, Pariisin kaltaisia iskuja pitäisi olla puolenkymmentä.

Terrorismi ei ole länsimainen ilmiö. Yli 30 prosenttia maailman terrorismin uhreista oli irakilaisia, 23 prosenttia nigerialaisia, 14 prosenttia afgaaneja ja reilut viisi prosenttia sekä Pakistanista että Syyriasta. Näihin lukuihin ei ole laskettu mukaan taistelukentillä kuolleita, vaikka toisena osapuolena olisikin terrorijärjestö.

Edellä esitetyt luvut ovat peräisin maailman terrorismi-indeksistä (Global Terrorism Index 2015), joka on Institute for Economics and Peacen vuosittain julkistama raportti. Se on seurannut terrorismin kehitystä 15 vuoden ajan.

Terrorismi täyttää valtiotyhjiön

Tapasin alkuviikosta Lontoossa australialaisen teknoyrittäjän Steve Killelean, joka perusti instituutin selvittääkseen, mitä rauha on. Hän halusi tietää, mitä maailman rauhallisimmista maista voi oppia, mutta tietoa ei ollut saatavilla.

Ennen terrori-indeksiä syntyi rauhanindeksi, joka on luonut mitattavia indikaattoreita rauhalle. Terrori-indeksi mittaa terrori-iskujen määrää ja niissä kuolleita ja loukkaantuneita sekä materiaalisia vahinkoja. Indeksin tiedot syvenevät, kun mitattavaa dataa korreloidaan muiden faktojen kanssa.

Killelean mukaan länsimaiden ulkopuolella terrorismia selittävät parhaiten valtiolliset olot. Jos valtio ei toimi tai jos sen vallankäyttö on kohtuutonta ja korruptoitunutta, terrorismille syntyy otollinen maaperä kasvaa ja kehittyä.

Ei ole sattumaa, että tappavimmat terroristijärjestöt toimivat Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa.

Lukuisten sotien jälkeen sekä Irakiin että Afganistaniin on jäänyt valtiollinen tyhjiö, jossa valta ei ole oikein kuulunut kenellekään. Länsijoukkojen vetäydyttyä kukaan ei pystynyt pitämään siitä kiinni, koska luontaista oikeutusta, kansan tukea tai riittävää demokratian perinnettä ei ollut.

Rauha ei ole tuontitavaraa

Jos Ranska ja muut länsimaat lähtevät nyt kostamaan Isisin iskuja, niin tuloksena on vain terrorismin paheneminen. Isis voidaan kyllä yhteisvoimin lopettaa, mutta samalla terrorismin kasvualustaa lannoitettaisiin entistäkin innokkaammin.

Rauhallisen, länsimaiden mallin mukaisen valtion synnyttäminen Irakiin ja Afganistaniin epäonnistui eikä ole mitään syytä kuvitella, että se onnistuisi Syyriassa tai toisella yrittämällä Irakissa. Rauhallinen valtio syntyy vain, jos sen omat asukkaat haluavat ja osaavat sen rakentaa.

Hyvä esimerkki rauhanhalusta on Pohjois-Irlanti. Vuosikymmenten terrorismin jälkeen alue kypsyi rauhanprosessiin, jossa entiset viholliset sopivat kasvokkain tulevasta hallintomallista. Pohjois-Irlannin nykyjohtajien joukossa on ihmisiä, jotka aikaisemmin tunnettiin terroristeina. Vaikka terroristijärjestö IRAn kiihkein siipi yritti vielä jatkaa, sen kasvualusta kuivui.

Me ulkopuoliset kansat voimme kyllä lähettää Lähi-itään välittäjiä ja neuvonantajia, mutta jos alueen eri ryhmittymät eivät vapaaehtoisesti löydä yhteistä säveltä, ei sinne mitään rauhallista mallihallintoa synny.

Nigeriasta voi tulla valopilkku

Killelea ennakoi, että terrorismi jatkaa kasvuaan, koska merkkejä sen kasvualustan kuivumisesta ei juuri ole.

Yksi valopilkku löytyy Nigeriasta, jossa keväällä valittu presidentti lupaa käydä sekä korruption että terroristijärjestö Boko Haramin kimppuun. Muhammadu Buharin urakka on mittava: hän on juuri vanginnut edeltäjänsä turvallisuusneuvontantajan, jonka hän epäilee kavaltaneen miljardeja dollareita Boko Haramin vastaiseen taisteluun tarkoitetusta rahastosta.

Voi olla, ettei Buharilla juuri ole mahdollisuuksia onnistua, mutta ainakin hän näyttää olevan tosissaan. Ehkä meillä länsimaissakin olisi turvallisempaa, jos Lähi-idän sodan sijasta autettaisiin afrikkalaisvaltiota, joka on demokraattisesti päättänyt pyrkiä eroon korruptiosta ja terrorismista.

Boko Haram on terrori-iskuissa kuolleiden määrällä mitattuna Isisiäkin tuhoisampi järjestö. Sen siipien katkaisusta voisi tulla malliesimerkki Lähi-idällekin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?