Usealla alalla hallitsee kaksi jättiläistä – "Pieni ja harvaan asuttu maa" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Usealla alalla hallitsee kaksi jättiläistä – "Pieni ja harvaan asuttu maa"

Julkaistu: 19.11.2015 14:44, Päivitetty 19.11.2015 15:07

Kesko ja S-ryhmä ovat vain yksi esimerkki siitä, miten kilpailu typistyy Suomessa markkinajohtajien kaksintaisteluksi. Tilanne voisi muuttua, jos kuluttajat tuijottaisivat muutakin kuin hintoja, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen Mika Pantzar.

S-ryhmä ja Kesko, Nordea ja OP, Varma ja Ilmarinen, Sonera ja Elisa, ja niin edelleen.

Keskon eilinen Lähikauppa-ostos toi jälleen esille pitkään tiedossa olleen tosiseikan: Suomi on duopolien luvattu maa.

Useilla toimialoilla kilpailua hallitsee kaksi suurta yhtiötä, joiden perässä keikkuu tavallisesti yksi varteenotettava haastaja, kuten Lidl, Danske Bank, Elo tai DNA.

Keskittyminen on toden teolla alkanut viimeistään 80-luvulla, eikä kehitykselle näy tällä hetkellä loppua, arvioi professori Markku Kuisma Helsingin yliopistolta.

– Perimmäinen syy tähän on tietysti ollut olemassa yhtä monta sataa vuotta kuin Suomikin. Tämä on pieni ja harvaan asuttu maa.

Suuria yrityksiä ovat eri kausina suosineet eri tekijät. Sotavuosien aikaan niitä tuki säännöstelytalous ja 80-luvulta eteenpäin siirtyminen tietotekniikkayhteiskuntaan, Kuisma toteaa.

– Teknologia on tuonut kuluttajille valinnanvaraa, mutta toisaalta sen vaatimat kustannukset ovat niin korkeat, että uusien yritysten kynnys tulla markkinoille on noussut.

"Toivoisin enemmän erilaisuutta"

Markkinoiden pienuus ei kuitenkaan ole ainoa syy siihen, että kilpailu keskittyy jättiläisparivaljakkojen käsiin, huomauttaa tutkimusjohtaja Mika Pantzar Kuluttajatutkimuskeskuksesta.

Suomalainen kulttuuri ja kuluttajien tottumukset ovat hänen mukaansa niin yhtenäisiä, että erilaisille tuotteille ei riitä kysyntää.

Tilanteen muuttaisi luonnollisesti se, jos Suomeen tulisi suurempia vähemmistöjä. Tämä ei kuitenkaan ole ainoa keino, Pantzar sanoo.

– Suomalainen kuluttajaliike keskittyy liian tiiviisti pelkkiin hintoihin. Ehdotin aikanaan Kuluttajavirastolle, että he tutkisivat hintojen lisäksi tuotteiden laatua. Vastaus oli, että se on liian vaikeaa.

Esimerkkinä suomalaisesta syynäämisestä Pantzar mainitsee sen, että Stockmannkin on lähtenyt mukaan hintakilpailuun.

– Miksei Stockmann voi tarjota muita laadukkaampia tuotteita ja palvelua ja pyytää niistä korkeampaa hintaa? Kuluttajana toivoisin enemmän erilaisuutta.

Ongelmana myös maantieteellinen sijainti

Erilaisuutta ja kilpailua kaipaisi myös Kilpailu- ja kuluttajaviraston tutkimusjohtaja Martti Virtanen.

– Toivottavaa olisi, että meillä olisi eri aloilla runsaasti toimijoita ja saisimme silti suurtuotannon edut. Tämä on kuitenkin tämän kokoinen maa kuin on, ja sen kanssa pitää elää, Virtanen toteaa.

Kilpailun keskittymistä edistää hänen mukaansa markkinan pienuuden lisäksi se, että Suomi sijaitsee omassa onkalossaan kaukana Euroopan ytimestä.

– Joskus sitä miettii, että olisihan se mukavaa, jos meillä ei olisi tätä merta välissä.

Mutta miksi kilpailu näyttää keskittyvän usein nimenomaan kahdelle suurelle toimijalle?

– Siihen on erilaisia toimialakohtaisia syitä. En usko, että kyse on mistään ehdottomasta säännöstä.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?