"Liikenne jo lähes nollassa" – kuka hoitaa kyydit?

Kun joukkoliikenteestä haetaan säästöjä mutta palvelut pitäisi turvata, miten ihmeessä yhtälö ratkaistaan?

29.10.2015 6:01 | Päivitetty 28.10.2015 16:28

Joukkoliikenne kaipaa kipeästi uudistamista, kun väki vanhenee, pakenee kasvukeskuksiin ja palveluita pitää silti tarjota syrjäseuduille jättisäästöjen lisäksi. Syrjäseudut eivät houkuttele markkinaehtoista liikennettä, eikä kunnilla ole enää riittävästi rahaa ostopalveluihin.

– Meillä on kuntia, joissa liikenne on varsinkin viikonloppuna ja kesäaikaan jo lähes nollassa, Pohjois-Savon ely-keskuksen joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen kertoo.

Kyse ei ole pienestä budjettierästä, sillä henkilökuljetukset, kuten koululais-, vammais- ja Kela-kuljetukset sekä ely-keskusten bussiliikenteen ostopalvelu vievät noin miljardi euroa verovaroja vuosittain. Ja summa kasvaa kymmeneksen joka vuosi.

– Valtion rahoitus on pysynyt ennallaan, mutta kustannukset koko ajan kasvaneet. Kun valtion rahoitus pienenee, se näkyy palvelutasossa, liikenneministeriön ylitarkastaja Ida Huhtanen sanoo.

Yhtä mieltä ollaan kokonaisuudistuksen tarpeesta ja kiireestä. Seutu- ja hallintorajat sekä julkisen ja yksityisen rajan ylittävän yhteistyön tarve on kuitenkin haaste. Se muistuttaa samanlaista sekavaa suota kuin sote.

Siitä ei ole tarkkaa näkemystä, miten säästöjä saadaan.

Kelasta avain säästöihin?

Vanhakantainen rahanjakoautomaatin tehtävä sopii yhä huonommin tulevaisuuden peruspalveluille.

– Kaikkien rahoitustahojen, myös Kelan, pitäisi olla mukana uudistuksessa. Ei vain korvausten maksajana, vaan myös kuljetuspalvelujen järjestäjänä, Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen joukkoliikennevastaava Ari Hoppania sanoo.

Nykymallilla ei päästä tehokkaaseen liikennepalvelujen järjestämiseen. Siinä valtion osuus kuljetusten rahoituksesta on hajallaan eri hallinnonaloilla: sosiaali- ja terveystoimessa, koulutoimen kuljetuksissa, Kelan kuljetusten korvauksissa ja pieni siivu ely-keskusten joukkoliikenteen järjestämisessä.

– Joukkoliikenteen ongelmat on hyvin tiedostettu, mutta tahtoo olla niin, että rajamuurit ovat korkeita. Jokainen hallinnoi omia rahoja ja hoitaa omaa tonttiaan, Kela ja ministeriöt.

Vai taksimarkkinasta?

Paikallisliikenneliiton toiminnanjohtaja Pekka Aalto sanoo, että todellisia säästöjä saadaan vain, jos myös taksimarkkina avataan ja sääntelyä puretaan. Liitto koostuu kaupunkien joukkoliikenneyksiköistä.

– Valtio itse vahvistaa taksitaksan ja korvaa menot. Kyllä siinä on vähän itse aiheutettua ongelmaa. Olettaisin että taksilainsäädäntöä perkaamalla kuljetuksia voisi halventaa. Pelkällä digitalisaatiolla tai Kelan mukaantulolla säästöt jäävät pieniksi.

– Esteenä on taksilainsäädäntö. Markkinoita ei ole ollenkaan avattu, ja valtio vieläpä vahvistaa taksat. Siitä ei saada taloudellisesti järkevää yhtälöä.

Aallon mukaan taksilupasäännöt eivät saisi rajoittaa bussiyrittäjien oikeutta pienempään kalustoon.

– Tilanne olisi pitänyt tunnustaa jo kauan aikaa sitten. Perinteinen joukkoliikenne ei ole oikea tapa järjestää haja-asutusalueiden liikennettä. Siellä tarvitaan kysyntäohjautuvia palveluita, eli että kuljetuksia yhdistellään ja ajetaan huomattavasti pienemmällä kalustolla, kuten tilatakseilla.

"Maaseudulle myös ubereita"?

Millaiselta maaseudun joukkoliikenne voisi tulevaisuudessa näyttää? Markkinaehtoisuutta, kuljetusten keräämistä, kyytipalveluita – myös paluuta perinteiseen kuntavetoiseen palveluun, koska lakisääteisten kuljetusten on toimittava.

Liikenneministeriön Huhtasen mukaan vaihtoehtona olisi, että koululais-, vammais- ja muista joukkokuljetuksista huolehtisi jokin iso, sote-alueen yhteinen vastuutaho koordinoidusti. Yksityisistä yrityksistä tuskin on siihen, hän sanoo.

Liikenneministeriö lähettää joulukuussa lausuntokierrokselle joukkoliikennelain uudistuksen, jossa löysätään sääntelyä. Ministeriön visioissa maaseudulla kurvailee tulevaisuudessa kutsujoukkoliikennettä – kuten Helsingin Kutsuplus, mutta markkinaehtoisesti.

Sääntely löystyy niin, että ajoon saa lähteä, vaikka tilauksia olisi vain yksi. Nyt ehtona on kolme asiakasta. Myös ajoneuvokalustosääntö uudistuu. Pikkubussilla saa ajaa taksikyytejä, ja viiden matkustajan vähimmäismäärä poistuu pikkubussien tilausajosta.

Pietarsaaressa malli on jo käytössä. Säännöllisiä reittibusseja ei kulje, vaan Vippari-pikkubussit ajavat sekä kaupungin korvaamia kuljetuksia että itse maksavia asiakkaita. Bussi noutaa ovelta, ja hinta on 1,60–3,20 euroa.

Pirkanmaalla pyörineen Pihka-hankkeen eräs idea on yksityisautojen ottaminen "rajoitetusti" mukaan. Jotain Uberiin viittaavaako? Aalto pitää ainakin ajatusleikin tasolla mahdollisena, että samantapainen palvelu toimisi maaseudulla.

– Se voisi toimia niin, että samalla alueella olisi osa-aikaisia taksiyrittäjiä. Heillä olisi kevennetty lupa, jossa ei olisi niin tiukkaa päivystysvelvollisuutta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?