Johtajien erorahat saavat olla – eläkkeet ehkä eivät - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Johtajien erorahat saavat olla – eläkkeet ehkä eivät

Julkaistu: 27.10.2015 17:32

Johtajasopimuksissa kiinnitetään tällä hetkellä paljon huomiota eläkkeisiin. Johtajat voivat kuitenkin jatkossakin odottaa hätkähdyttäviä irtisanomiskorvauksia, vaikka yhtiön kurssi sukeltaisi heidän kaudellaan.

Sopimusten kohtuullisuus nousi esille taas eilen, kun Outokummun väistyneen toimitusjohtajan Mika Seitovirran kerrottiin saavan 1,5 miljoonan euron erorahan, vaikka yhtiön markkina-arvo kutistui hänen kaudellaan 88 prosenttia.

Irtisanomiskorvauksia pienennettiin Suomessa reilu vuosikymmen sitten, OnWorkin palkitsemiskonsultti Kimmo Sollo kertoo.

Johtajasopimusten ehtoja tiukennettiin kautta linjan, ja niitä alettiin tehdä aiempaa pienemmälle joukolle. Siihen asti irtisanomiskorvauksena maksettiin tyypillisesti 24 kuukauden palkka, kun uudemmissa sopimuksissa aika on ollut tyypillisesti 18–24 kuukautta. Sittemmin sopimukset ovat pysyneet tältä osin muuttumattomina.

Pitäisikö irtisanomiskorvauksen sitten riippua siitä, miten yrityksellä on mennyt?

Sollon mukaan sellaisesta ei ole edes keskusteltu. Sen sijaan eläkeiästä käytävä keskustelu on saanut hallitusammattilaiset pohtimaan tarkemmin ylimmän johdon eläköitymistä.

– Nyt on oikeastaan jäädytetty se, mitä tehdään keski-ikäisille ylimmän johdon edustajille. Hallitusammattilaiset ovat tässä tarkkoja, etteivät nyt hötkyile tai tee mitään sellaista, mikä voisi parin kolmen vuoden kuluttua näyttää liian matalalta eläkeiältä tai liian isolta kompensaatiolta, Sello sanoo Taloussanomille.

Sollon mukaan eläkkeiden muuttaminen maksuperusteisista etuusperusteisiksi on myös lisännyt niiden kohtuullisuutta ja läpinäkyvyyttä. Eläkkeiden suuruus on siis määrätty etukäteen, eikä se riipu esimerkiksi sijoitustuotoista.

"Vain yksittäisiä ylilyöntejä"

Outokummun Seitovirran 1,5 miljoonan euron kultainen kädenpuristus jäi pienemmäksi kuin tämän helmikuussa 2011 potkut saaneen edeltäjän Juha Rantasen, joka sai 1,9 miljoonaa. Tiedon Hannu Syrjälä taas sai aikoinaan 1,2 miljoonan irtisanomiskorvauksen neljän kuukauden työstä.

Omaa luokkaansa oli Nokian Stephen Elop, joka Microsoftille siirtyessään kuittasi yli 24 miljoonan irtisanomiskorvaukset.

Viime aikoina on ihmetelty esimerkiksi Kevan potkut saaneet toimitusjohtajan Jukka Männistön yli 200 000 euron erorahaa. Tämän edeltäjä Merja Ailus sai runsaat 300 000 euroa.

Kaksikymmentä vuotta alalla toimineen Sollon mukaan ylimmän johdon palkitseminen on yksittäisiä ylilyöntejä lukuun ottamatta ollut Suomessa aina kohtuullista – osaltaan jo siksi, että kohtuuttomat palkkiot toisivat huonoa julkisuutta hallitusten jäsenille itselleen.

Sollon mielestä joissakin kohdin tavoitetasot ovat jopa epärealistisia. Ruotsissa on tosin oltu vielä tiukempia suoritusperusteisten palkkioiden käyttämisessä.

"Palkkiot maksetaan viiveellä"

Yksittäisissä tapauksissa on myös hyvä muistaa, että suorituspalkkiot maksetaan aina viiveellä, Sollo lisää. Siksi johtaja voi saada tuntuvan palkkion, vaikka yhtiöllä olisi mennyt jonkin aikaa huonosti.

Kaikkia palkitsemisen kriteerejä ei myöskään nähdä ulospäin. Esimerkiksi yrityskaupoissa katsotaan myös sitä, miten yritysten integraation on sujunut.

– Kaikissa palkitsemisjärjestelmissä ensimmäinen, viimeinen ja haastavien vaihe on aina tavoitemittareiden valinta. Ja kun ne on löydetty, tavoitetasojen ja sitten tietysti palkkion määrittely.

Suhteessa korkeimpia palkkioita maksavat pääsääntöisesti keskisuuret yritykset, jotka haluavat kasvaa. Siksi ne tähyävät johtajia suuremmista yhtiöistä.