Fivan Helenius: Valtionlainojen riskipainotukset tulisi käydä läpi - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Fiva: Valtionlainojen riskitasot tulisi käydä läpi

Kuvituskuva
Julkaistu: 27.10.2015 15:05, Päivitetty 27.10.2015 14:48

Pankkien vakavaraisuusvalvonnassa Kreikan ja Saksan valtionlainat ovat yhtä riskipitoisia, sillä riski on nolla.

Ruotsissa valtionlainojen nollariskikohtelu on päättymässä, sillä maan rahoitusvalvoja Finansinspektionen (FI) on määrännyt suurimmat pankit laatimaan mallit valtionlainojen riskipainotusten määrittelemiseksi.

Suhtautumisesta valtionlainojen vakavaraisuusvaikutuksiin on keskusteltu myös muualla Euroopassa, Suomen Finanssivalvonnan (Fiva) riskienvalvontaosaston päällikkö Jyri Helenius kertoo Taloussanomille. Varsinaisia säädäntöhankkeita asiasta ei kuitenkaan ole vireillä.

Ruotsin FI:n mukaan Kreikan keikkuminen vararikon partaalla on osoittanut, että myös valtionlainoista voi koitua tappioita. Tämän vuoksi pankit eivät enää voi toimia niin kuin näin ei olisi.

Eurooppalaisessa vakavaraisuussääntelyssä EU-maiden riskipaino on nolla, vaikka markkinoilla valtionlainoille hinnoitellaan riskiä joka päivä.

– Valvojan logiikka lähtee siitä, että vakavaraisuuslaskennan pitäisi mitata riskejä mahdollisimman hyvin. Tästä voi helposti päätellä, että kun näin suuren maajoukon riskipainotus on nolla, niin eihän se silloin riskiä mittaa, Helenius sanoo.

– Tämä tulisi käydä läpi vakavaraisuussääntelyn seuraavilla uudistuskierroksilla.

Nykyisellään valtionlainariskiä arvioidaan pankkien stressitesteissä, joissa otetaan huomioon valtionlainojen markkina-arvon lasku ja sen vaikutus pankkien tulokseen.

– Toki tämä on eri asia kuin se, että valtionlainariski olisi jatkuvasti mukana vakavaraisuussääntelyssä, Helenius sanoo.

Stressitesteissä ei ainakaan toistaiseksi ole laskettu mukaan sellaista vaihtoehtoa, että valtionlainoihin tehtäisiin merkittäviä leikkauksia tai että jokin valtio vajoaisi vararikkoon.

Ruotsin FI:llä on parhaillaan käynnissä pankkien sille toimittamien riskipainotusten laskentamallien tarkastelu, jonka se odottaa saavansa valmiiksi ensi vuoden alussa. Suomi joutuu odottelemaan EU:n toimia, sillä me olemme mukana euroalueen yhteisessä pankkivalvonnassa ja meillä Euroopan keskuspankki (EKP) on ylin valvontaviranomainen.

Tuoreimmat osastosta