Yksi sääntö ei ehkä päde uuteen kotiisi: "Olemme pulassa" - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Yksi sääntö ei ehkä päde uuteen kotiisi: "Olemme pulassa"

Uusien asuntojen esteettömyysvaatimusten höllentäminen voisi tarkoittaa hieman suurempia olo- ja makuuhuoneita, jos kylpyhuoneen koosta saisi tinkiä.

­

20.10.2015 6:01 | Päivitetty 19.10.2015 15:52

Asuntorakentamisen esteettömyysmääräyksiin on tulossa joustoa lähivuosina. Rakennusalalla nykyisiä vaatimuksia on pidetty ongelmallisina varsinkin pienten asuntojen rakentamisen kannalta.

Hallitusohjelmaan on kirjattu, että tulevaisuudessa vain tietty osa uudiskohteen asunnoista on rakennettava täysin esteettömiksi. Tarkempaa linjausta asiasta ei vielä ole, koska uusia esteettömyysmääräyksiä on vasta alettu valmistella.

Ympäristöministeriön yliarkkitehdin Erja Väyrysen mukaan tarkoituksena on, että uudet määräykset olisivat valmiit vuoden 2017 keväällä. Esteettömyysmääräyksiä on uudistettu viimeksi kymmenen vuotta sitten.

Väyrynen kertoo, että uudistustyössä on huomioitava esimerkiksi vuoteen 2017 ulottuva Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma. Sen tavoitteena on muun muassa vauhdittaa vanhojen asuntojen peruskorjaamista esteettömiksi, jotta ikääntyneet voisivat asua mahdollisimman pitkään kotonaan.

– Tulevaisuudessa esteettömien asuntojen kysyntä kasvaa nykyisestä huomattavasti. Sen vuoksi tarvitaan sekä uudisrakentamalla että korjaamalla tuotettuja esteettömiä asuntoja, Väyrynen sanoo Taloussanomille.

Kohtuuttoman suuria pesuhuoneita

Rakennusyhtiö YIT:n Asuminen Suomi ja CEE -toimialaa johtava Antti Inkilä pitää esteettömyysmääräysten lieventämistä tervetulleena uudistuksena.

Hänen mukaansa nykyisten määräysten vuoksi pienissä asunnoissa esimerkiksi pesutiloista tulee väkisin kohtuuttoman suuria suhteessa asunnon kokoon. Myös eteis- ja keittiötilat on mitoitettava esteettömyysvaatimusten ehdoilla.

– Saamme kuluttaja-asiakkailta paljon palautetta, että minkä takia pesuhuone on niin iso. Mieluummin he käyttäisivät sen neliömäärän esimerkiksi makuuhuoneeseen tai olohuoneeseen, Inkilä kertoo.

Esteettömyysmääräykset vaikuttavat suhteellisesti eniten pieniin asuntoihin. Skanskan suunnittelujohtaja Pekka Sokka sanoo, että perheasuntoja rakennettaessa tilaa yleensä mitoitetaan muutenkin väljemmin.

Ehdottomuus on tämän hetkisten määräysten heikkous. Pitäisi olla joustoa tai harkintaa olosuhteiden ja asukaskohderyhmän mukaan, jotta olisi saavutettavissa merkittäviä taloudellisia etuja, hän pohtii.

Esteettömyys koskee myös muun muassa taloyhtiön saunaa, varastoja, piha-alueita ja autopaikkoja. Sokan mukaan niiden järjestäminen esimerkiksi liikuntaesteiselle soveltuvien luiskien tai hissiyhteyden päähän lisää kustannuksia.

Lisää neliöitä oleskelutiloihin

Ympäristöministeriön viimevuotinen selvitys (pdf) kumoaa yleistä näkemystä, että esteettömyysmääräykset lisäävät huomattavasti asuntorakentamisen kustannuksia.

Selvityksen mukaan määräyksistä koituvat kustannukset ovat noin 1–2 prosenttia kerrostalon asuinneliön rakentamiskustannuksista. Korjausrakentamisessa esteettömyyden kustannukset ovat yleensä moninkertaiset uudisrakentamiseen verrattuna.

Rakennuttajat arvioivat, että ilman nykyisiä esteettömyysvaatimuksia asuntojen pesutiloja olisi mahdollista tehdä kahdesta neljään neliötä pienemmiksi. Pari neliötä voisi saada nipistettyä myös eteisestä.

Jos esteettömyyttä ei tarvitsisi huomioida kaikessa uudistuotannossa, mahdollistaisi se rakennuttajien mukaan sekä nykyistä pienempien asuntojen rakentamisen että ennen kaikkea neliöiden järkevämmän käytön pienissä asunnoissa.

YIT:n Inkilän mielestä hyvä uudistus olisi, että jatkossa vain tietty prosenttiosuus, esimerkiksi 25 prosenttia, kohteen asunnoista pitäisi rakentaa täysin esteettömiksi.

Miljoonan asunnon tarve

Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKEn arkkitehdin Niina Kilpelän mielestä esteettömyysvaatimusten lieventäminen kuulostaa huolestuttavalta, koska silloin unohtuu kokonaisnäkemys rakennuskannasta.

Suomessa on tällä hetkellä arviolta noin 300 000 esteetöntä asuntoa. Vuoteen 2030 mennessä niitä tarvitaan arviolta miljoona.

Kolmasosa tulevasta tarpeesta saadaan Kilpelän mukaan, jos esteettömiä asuntoja toteutetaan uudisrakentamalla nykytahdilla. Samaan aikaan vähintään 300 000 asuntoa on peruskorjattava esteettömiksi.

– Jos pienennämme vielä uudisrakentamisella saatavaa esteettömien asuntojen määrää, olemme pulassa. On paljon kalliimpaa tehdä sitä korjausrakentamisella, ja tarve alkaa olla todella suuri.

Kilpelä huomauttaa, että esteettömyydessä on kyse asunnon hyvästä toimivuudesta.

– Esteettömyys ei ole vain erityisryhmille tai vammaisille, vaan kaikille lapsiperheistä ikääntyviin. Toiminnallisuudesta ei saisi lähteä tinkimään.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?