Neuvo Suomelle: Älkää tehkö tätä virhettä pakolaisten kanssa

Julkaistu:

Yksi pakolaisten työllistymistä haittaava virhe on sijoittaa heidät pidemmän päälle alueille, missä on halpoja asuntoja muttei työtä, kertoo OECD:n tutkija.


Ruotsi asutti maahan saapuneita pakolaisia 1990-luvun alussa ympäri maata. Käytännössä ihmiset asutettiin paikkoihin, joissa oli tarjolla halpoja asuntoja. Tätä pitäisi välttää, sillä politiikalla voi olla pitkän tähtäimen haitallisia vaikutuksia työllistymiseen, kertoo siirtolaisuuden ja integroitumisen asiantuntija Thomas Liebig teollisuusmaiden järjestö OECD:stä.

Tuhansien ja tuhansien turvapaikan hakijoiden maahantulo ja heidän välitön majoittamisensa on eri asia. Liebig puhuu vaiheesta, jolloin ihmiset ovat saaneet pakolaisstatuksen ja he ovat jäämässä maahan pidemmäksi aikaa.

Taloussanomat kysyi Liebigiltä, mitkä ovat parhaat käytännöt ja vältettävät virheet pakolaisten kotouttamisessa ja työllistämisessä. OECD:ssä on vertailtu useiden maiden, kuten Tanskan, Saksan, Norjan ja Sveitsin kokemuksia.

Liebigin mukaan monissa maissa harjoitetaan niin sanottua hajaannuttamispolitiikkaa, missä pakolaiset jaetaan tasaisesti eri puolille maata. Suomessa asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) arvioi Taloussanomille syyskuussa, että Suomen pitäisi nyt hyödyntää paristakymmenestä kunnasta löytyviä tuhansia tyhjiä vuokra-asuntoja.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Liebigin mukaan hajasijoittamisella voi kuitenkin olla pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen. Tämä johtuu siitä, että halvat asunnot löytyvät yleensä sieltä, missä ei ole työtä – ja työhön pääsy mahdollisimman nopeasti on kotoutumisen ytimessä.

– Näin ihmiset päätyvät alueille, missä työmarkkinat ovat jo ennestään vaikeat matalammin koulutetuille paikallisille. Tästä seuraa kilpailua, Liebig sanoo.

Samalla heidän integroitumisensa hankaloituu. Politiikan jäljet näkyvät jopa 8 vuoden jälkeen: Liebigin siteeraaman tutkimuksen mukaan hajautetusti sijoitettujen työllisyysaste jäi 5–6 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin aiemman verrokkiryhmän. Palkat taas jäivät jopa 25 prosenttia matalammiksi ja riippuvaisuus tuista huomattavasti korkeammaksi.

Liebigin mukaan päättäjien ei siis pitäisi tehdä päätöksiä pelkän asuntotarjonnan perusteella vaan tarkastella myös paikallisia työmarkkinoita

Saksassakin silti sinne, missä on tilaa

Myös professori Holger Bonin saksalaisesta taloustutkimuslaitos ZEW:stä kehottaa välttämään hajasijoittamista Ruotsin 1990-luvun alun mallin mukaan.

– Jos heidät vain sijoittaa jonnekin, keskelle ei-mitään, he jäävät eristyksiin ja ovat väärässä ympäristössä löytämään työtä, Bonin sanoo Taloussanomille.

Käytäntö ei kuitenkaan välttämättä toimi näin. Boninin mukaan turvapaikanhakijoita sijoitetaan Saksassa nyt sinne, missä mahdollisia koteja on. Hän kertoo, että hänen kotikaupungissa Mannheimissa on Yhdysvaltain armeijan vanhoja tiloja, joihin turvapaikanhakijoita asutetaan. Mannheim on miltei 300000 asukkaan kaupunki. Ei kaupungin työmarkkina ime mitenkään 10 000:ta–20000:ta tulijaa lyhyessä ajassa, Bonin sanoo.

– Eli jos voi, siirtolaiset pitäisi asuttaa sinne, missä on potentiaalisesti töitä. Heiltä on myös hyvä kysyä, minne he tahtoisivat asettua ja onko heille jossakin tuttuja, jotka voivat auttaa alussa, Bonin sanoo.

Ministeri kannatti hajasijoitusta

Suomessa hajasijoituksesta on puhunut ainakin asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen. Hänen mukaansa Suomen pitäisi hyödyntää paristakymmenestä kunnasta löytyviä tuhansia tyhjiä vuokra-asuntoja.

Taloussanomat kysyi tuolloin Tiilikaiselta, kuinka hän näkee sen, ettei näiltä alueilta välttämättä löydy työtä samaan malliin kuin muualta.

– Joka tapauksessa on tavattoman tärkeää, että kotouttaminen hoidetaan kunnolla. Sitä asiantuntemusta riittää usealla päin maata, Tiilikainen sanoi. Hän lisäsi, että työn jakautuminen on suurempi kysymys ja että Suomessa olisi hyvä olla jatkossakin useita kasvukeskuksia.

Toinen virhe: Kielikoulua liian kauan

Liebigin mukaan yksi nykytilanteen kovimmista haasteista Euroopassa on, että turvapaikanhakijoilla on hyvin erilaiset koulutustaustat ja kansallisuudet.

Yksi työllistämisen ensiaskelista on selvittää, millainen koulutus ja kokemus tulijoilla on ja räätälöidä eteneminen ja tuki sen mukaan. Esimerkiksi irakilaisilla – joita on tullut Suomeen paljon – on Liebigin mukaan usein varsin korkea koulutus.

– Tiedämme aiemman perusteella, että yleisesti kuluu viisi kuusi vuotta, kunnes valtaosa pakolaisista on työllistynyt, Liebig sanoo.

Aika riippuu tulomaan taloustilanteesta ja integraatiopolitiikasta. Norjan esimerkki on näyttänyt, että hyvä taloustilanne ja toimiva, aikaista työnsaantia painottava politiikka voivat lyhentää työllistymisaikaa huomattavasti, kolmeen neljään vuoteen.

Tähän liittyy toinen virhe, jota Liebig kehottaa välttämään: Tulijat eivät saisi juuttua liian pitkäksi aikaa kielikoulutukseen. Työllistyminen on hankalampaa, jos on viettänyt monta vuotta pelkkää kieltä opiskellen.

Asiantuntijat suosittelevatkin kielenopiskelun ja työnteon tai ammatillisen koulutuksen yhdistämistä ja ammatin ottamista huomioon kielen opetuksessa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kielen opiskelun ja työharjoittelun jaksotuksilla. Monessa työssä pärjää vähän vähemmälläkin kielitaidolla, ja toisaalta töissä pääsee käyttämään kieltä.

Bonin huomauttaa, että maahanmuuttajille on myös tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti tekemisiin omansa alansa ihmisten kanssa. Esimerkiksi insinöörien olisi hyvä päästä puhumaan paikallisista työmarkkinoista paikallisten insinöörien kanssa.

– Ihmiset löytävät työtä usein henkilökohtaisten verkostojensa kautta, Bonin muistuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    6. 6

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    7. 7

      Nordea sulki uusnatsien pankkitilin Ruotsissa

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    7. 7

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    10. 10

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää