Neuvo Suomelle: Älkää tehkö tätä virhettä pakolaisten kanssa

Julkaistu:

Yksi pakolaisten työllistymistä haittaava virhe on sijoittaa heidät pidemmän päälle alueille, missä on halpoja asuntoja muttei työtä, kertoo OECD:n tutkija.


Ruotsi asutti maahan saapuneita pakolaisia 1990-luvun alussa ympäri maata. Käytännössä ihmiset asutettiin paikkoihin, joissa oli tarjolla halpoja asuntoja. Tätä pitäisi välttää, sillä politiikalla voi olla pitkän tähtäimen haitallisia vaikutuksia työllistymiseen, kertoo siirtolaisuuden ja integroitumisen asiantuntija Thomas Liebig teollisuusmaiden järjestö OECD:stä.

Tuhansien ja tuhansien turvapaikan hakijoiden maahantulo ja heidän välitön majoittamisensa on eri asia. Liebig puhuu vaiheesta, jolloin ihmiset ovat saaneet pakolaisstatuksen ja he ovat jäämässä maahan pidemmäksi aikaa.

Taloussanomat kysyi Liebigiltä, mitkä ovat parhaat käytännöt ja vältettävät virheet pakolaisten kotouttamisessa ja työllistämisessä. OECD:ssä on vertailtu useiden maiden, kuten Tanskan, Saksan, Norjan ja Sveitsin kokemuksia.

Liebigin mukaan monissa maissa harjoitetaan niin sanottua hajaannuttamispolitiikkaa, missä pakolaiset jaetaan tasaisesti eri puolille maata. Suomessa asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) arvioi Taloussanomille syyskuussa, että Suomen pitäisi nyt hyödyntää paristakymmenestä kunnasta löytyviä tuhansia tyhjiä vuokra-asuntoja.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Liebigin mukaan hajasijoittamisella voi kuitenkin olla pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia maahanmuuttajien kotoutumiseen ja työllistymiseen. Tämä johtuu siitä, että halvat asunnot löytyvät yleensä sieltä, missä ei ole työtä – ja työhön pääsy mahdollisimman nopeasti on kotoutumisen ytimessä.

– Näin ihmiset päätyvät alueille, missä työmarkkinat ovat jo ennestään vaikeat matalammin koulutetuille paikallisille. Tästä seuraa kilpailua, Liebig sanoo.

Samalla heidän integroitumisensa hankaloituu. Politiikan jäljet näkyvät jopa 8 vuoden jälkeen: Liebigin siteeraaman tutkimuksen mukaan hajautetusti sijoitettujen työllisyysaste jäi 5–6 prosenttiyksikköä alhaisemmaksi kuin aiemman verrokkiryhmän. Palkat taas jäivät jopa 25 prosenttia matalammiksi ja riippuvaisuus tuista huomattavasti korkeammaksi.

Liebigin mukaan päättäjien ei siis pitäisi tehdä päätöksiä pelkän asuntotarjonnan perusteella vaan tarkastella myös paikallisia työmarkkinoita
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Saksassakin silti sinne, missä on tilaa

Myös professori Holger Bonin saksalaisesta taloustutkimuslaitos ZEW:stä kehottaa välttämään hajasijoittamista Ruotsin 1990-luvun alun mallin mukaan.

– Jos heidät vain sijoittaa jonnekin, keskelle ei-mitään, he jäävät eristyksiin ja ovat väärässä ympäristössä löytämään työtä, Bonin sanoo Taloussanomille.

Käytäntö ei kuitenkaan välttämättä toimi näin. Boninin mukaan turvapaikanhakijoita sijoitetaan Saksassa nyt sinne, missä mahdollisia koteja on. Hän kertoo, että hänen kotikaupungissa Mannheimissa on Yhdysvaltain armeijan vanhoja tiloja, joihin turvapaikanhakijoita asutetaan. Mannheim on miltei 300000 asukkaan kaupunki. Ei kaupungin työmarkkina ime mitenkään 10 000:ta–20000:ta tulijaa lyhyessä ajassa, Bonin sanoo.

– Eli jos voi, siirtolaiset pitäisi asuttaa sinne, missä on potentiaalisesti töitä. Heiltä on myös hyvä kysyä, minne he tahtoisivat asettua ja onko heille jossakin tuttuja, jotka voivat auttaa alussa, Bonin sanoo.

Ministeri kannatti hajasijoitusta

Suomessa hajasijoituksesta on puhunut ainakin asuntoasioista vastaava ministeri Kimmo Tiilikainen. Hänen mukaansa Suomen pitäisi hyödyntää paristakymmenestä kunnasta löytyviä tuhansia tyhjiä vuokra-asuntoja.

Taloussanomat kysyi tuolloin Tiilikaiselta, kuinka hän näkee sen, ettei näiltä alueilta välttämättä löydy työtä samaan malliin kuin muualta.

– Joka tapauksessa on tavattoman tärkeää, että kotouttaminen hoidetaan kunnolla. Sitä asiantuntemusta riittää usealla päin maata, Tiilikainen sanoi. Hän lisäsi, että työn jakautuminen on suurempi kysymys ja että Suomessa olisi hyvä olla jatkossakin useita kasvukeskuksia.

Toinen virhe: Kielikoulua liian kauan

Liebigin mukaan yksi nykytilanteen kovimmista haasteista Euroopassa on, että turvapaikanhakijoilla on hyvin erilaiset koulutustaustat ja kansallisuudet.

Yksi työllistämisen ensiaskelista on selvittää, millainen koulutus ja kokemus tulijoilla on ja räätälöidä eteneminen ja tuki sen mukaan. Esimerkiksi irakilaisilla – joita on tullut Suomeen paljon – on Liebigin mukaan usein varsin korkea koulutus.

– Tiedämme aiemman perusteella, että yleisesti kuluu viisi kuusi vuotta, kunnes valtaosa pakolaisista on työllistynyt, Liebig sanoo.

Aika riippuu tulomaan taloustilanteesta ja integraatiopolitiikasta. Norjan esimerkki on näyttänyt, että hyvä taloustilanne ja toimiva, aikaista työnsaantia painottava politiikka voivat lyhentää työllistymisaikaa huomattavasti, kolmeen neljään vuoteen.

Tähän liittyy toinen virhe, jota Liebig kehottaa välttämään: Tulijat eivät saisi juuttua liian pitkäksi aikaa kielikoulutukseen. Työllistyminen on hankalampaa, jos on viettänyt monta vuotta pelkkää kieltä opiskellen.

Asiantuntijat suosittelevatkin kielenopiskelun ja työnteon tai ammatillisen koulutuksen yhdistämistä ja ammatin ottamista huomioon kielen opetuksessa. Tämä voi tapahtua esimerkiksi kielen opiskelun ja työharjoittelun jaksotuksilla. Monessa työssä pärjää vähän vähemmälläkin kielitaidolla, ja toisaalta töissä pääsee käyttämään kieltä.

Bonin huomauttaa, että maahanmuuttajille on myös tärkeää päästä mahdollisimman nopeasti tekemisiin omansa alansa ihmisten kanssa. Esimerkiksi insinöörien olisi hyvä päästä puhumaan paikallisista työmarkkinoista paikallisten insinöörien kanssa.

– Ihmiset löytävät työtä usein henkilökohtaisten verkostojensa kautta, Bonin muistuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    2. 2

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    3. 3

      Lähes jokaisessa luokassa on lapsia, joiden kodeissa ei ole varaa lahjoihin – näin voit muistaa köyhän perheen lasta jouluna

    4. 4

      Kyläkauppias Mauri, 76, myy itsepintaisesti vanhoja elintarvikkeita – Kesko: Toimitukset katkaistiin jo syksyllä

    5. 5

      OP-pankilla laajoja häiriöitä: Verkkopalveluita alhaalla, pankkikortit eivät välttämättä toimi

    6. 6

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    7. 7

      Terveystalon Attendo-yrityskauppa sai hyväksynnän KKV:ltä

    8. 8

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    9. 9

      Polttoaineen veroruoskassa piilee vaara: ”Ihmiset jättävät ostamatta esimerkiksi lääkkeitä”

    10. 10

      Kommentti: EKP lopettaa hyödyttömät velkakirjaostot – mutta ei rahaelvytystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    2. 2

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    3. 3

      Kyläkauppias Mauri, 76, myy itsepintaisesti vanhoja elintarvikkeita – Kesko: Toimitukset katkaistiin jo syksyllä

    4. 4

      Radio-ohjattava auto maksoi Seinäjoella 69,95 euroa ja Tampereella 179 euroa – lelukaupan johtaja kertoo, mistä on kyse

    5. 5

      OP-pankilla laajoja häiriöitä: Verkkopalveluita alhaalla, pankkikortit eivät välttämättä toimi

    6. 6

      Autokaupan edustaja sähköautoihin siirtymisestä: ”On luettu liikaa Muumilaakson tarinoita”

    7. 7

      Lähes jokaisessa luokassa on lapsia, joiden kodeissa ei ole varaa lahjoihin – näin voit muistaa köyhän perheen lasta jouluna

    8. 8

      Polttoaineen veroruoskassa piilee vaara: ”Ihmiset jättävät ostamatta esimerkiksi lääkkeitä”

    9. 9

      Terveystalon Attendo-yrityskauppa sai hyväksynnän KKV:ltä

    10. 10

      Kolme HKScanin hallituksen jäsentä eroaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Osa Veikon Koneen asiakkaista ei ole saanut tavaroitaan – toimitusjohtaja kertoo, mistä on kyse

    2. 2

      Perheenisä ihmettelee tätä näkyä tavaratalossa: Miten sama lelu voi maksaa Seinäjoella 69 euroa ja Tampereella 179 euroa?

    3. 3

      Kerrostalon asukkaat ärtyivät putoileviin biljardipalloihin ja jukeboxiin – ravintolan häätämisestä tulikin roima lasku

    4. 4

      Tavalliset suomalaiset kertoivat, mihin veronpalautusrahat uppoavat – espoolaiselle Markukselle kilahtaa kunnon potti

    5. 5

      HS: Ruotsin pankkivalvoja lyttää suomalaisten lainanmaksun: ”Taloudellisesta näkökulmasta se ei ehkä ole järkevää”

    6. 6

      Tonttivuokran korotus 11-kertaiseksi koettelee tamperelaisen kerrostalon asukkaita – ”Joudunko vastedes jättämään päivän puuroannoksen syömättä?”

    7. 7

      Perinteiset veron­palautukset tulivat viimeistä kertaa – asian­tuntija kertoo, mitä rahalla kannattaa tehdä

    8. 8

      Onko suomalaisen järkeä kuolla velattomana? Ekonomistit vastaavat – ”Kuuluuko ihmisen jättää jotakin jälkeensä?”

    9. 9

      Pärjäisitkö taksikuskina Helsingissä? Testaa 11 kysymyksellä, kuinka hyvin tunnet kaupunkia

    10. 10

      Kyläkauppias Mauri, 76, myy itsepintaisesti vanhoja elintarvikkeita – Kesko: Toimitukset katkaistiin jo syksyllä

    11. Näytä lisää