Professori Uusitalo: VM:n laskelmissa oletetaan, että päätökset eivät vaikuta palkkaneuvotteluihin - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Professori VM:n laskelmista: Osa lähteistä "vähintäänkin puutteellisia"

Hallitus on tekemässä isoja muutoksia työelämään. Se ei näytä ottaneen huomioon, että päätökset voivat vaikuttaa tuleviin palkkakeskusteluihin, talouspoliittisen arviointineuvoston puheenjohtaja sanoo.

Miten ensimmäisen sairauslomapäivän muuttaminen palkattomaksi vaikuttaa? ­

30.9.2015 17:35 | Päivitetty 30.9.2015 19:20

Valtiovarainministeriön (VM) säästöjen taustalaskelmissa oletetaan, että työehtojen heikentäminen ei vaikuta seuraavien palkkaneuvotteluiden kulkuun, huomauttaa Jyväskylän yliopiston professori ja talouspoliittisen arviointineuvoston puheenjohtaja Roope Uusitalo.

– Silmiinpistävintä on, että useimmissa laskelmissa oletetaan, että tehtyjen päätösten vaikutus palkkaneuvotteluihin on nolla. Tämä ei oikein sovi yhteen olemassa olevan tutkimuksen kanssa, Uusitalo sanoo Taloussanomille.

Hänen mukaansa olettamuksen realistisuudesta voi olla montaa mieltä nykyisessä taloustilanteessa.

– Olen joskus aiemminkin sanonut, että hallituksen tavoitteiden kannalta kriittisintä on, mitä näiden muutosten seurauksena tapahtuu seuraavalla palkkaneuvottelukierroksella, Uusitalo sanoo.

Osa lähteistä "vähintäänkin puutteellisia"

VM julkisti eilen hallituksen tehostussuunnitelmia varten laaditut taustamuistiot. Taloussanomat kysyi Uusitalolta, miltä laskelmat näyttävät hallituksen tehostamistavoitteiden saavuttamisen kannalta.

Professori huomauttaa, ettei tietenkään pysty "verifioimaan" VM:n laskelmia.

– Ministeriön valmistelukoneistolla on eri tavoin laskentakapasiteettia kuin sivutoimisella professorilla, Uusitalo huomauttaa.

Hän kuitenkin sanoo kiinnittäneensä taustamuistioissa huomiota siihen, että tietoa on jouduttu keräämään kiireessä. Tästä syystä osa materiaalista on "vähintäänkin puutteellista". VM myöntää tämän itsekin.

Esimerkki tästä ovat laskelmat ensimmäisen sairauspäivän muuttamisesta palkattomaksi. Ministeriöllä oli vaikeuksia saada selvää sairauspoissaolojen määrästä, ja yksityisen sektorin arvioissa virkamiehet päätyivät käyttämään Elinkeinoelämän keskusliiton kokoamia tietoja.

Jos aikaa olisi ollut enemmän, ministeriö olisi voinut käyttää sairauspoissaolojen selvittelyyn esimerkiksi Tilastokeskuksen työolotutkimusta, joka tilastoi myös sairauspoissaoloja systemaattisemmin, Uusitalo sanoo.

– Sekin tosin perustuu kyselyyn eikä ole täydellinen, mutta ainakin se olisi ollut yhtenäisempi kuin mitä nyt on jouduttu käyttämään, Uusitalo sanoo.

Hänen mukaansa tietoa on jouduttu yleisemminkin "raapimaan kasaan sekalaisista lähteistä". Aikatauluun nähden yritys on ollut hänen mielestään kuitenkin hyvä.

Uusitalo huomauttaa lausuntojensa taustaksi olevansa "hiukan jäävi", sillä hänen vaimonsa on allekirjoittanut jonkin muistioista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?