Yhdet vievät aseet, toiset ottavat pakolaiset

Julkaistu: , Päivitetty:

Euroopan unionin johtajat miettivät, mitä tehdä Eurooppaan pyrkiville pakolaisille. Sota-alueille virtaa samaan aikaan musertavan paljon aseita. Onko näillä yhteyttä?


Pakolaiskriisiä ratkovien EU-maiden pitäisi analysoida paljon nykyistä tarkemmin asetoimituksia kriisialueille, kansainvälisen asekaupan asiantuntija sanoo.

– On valtavan suuri riski, että aseita joutuu vääriin käsiin, kuten Irakissa ja Libyassa. On myös ymmärrettävä riski siitä, että hallitukset käyttävät aseita vääriin tarkoituksiin tukahduttaakseen rauhanomaisia oppositioliikkeitä, Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutin vanhempi tutkija Pieter Wezeman sanoo Taloussanomille.

Keväällä yhdysvaltalaismedia uutisoi, että maan puolustusinisteriö on kadottanut 500 miljoonan dollarinasetoimitukset Jemeniin.

– Lännen aseet voivat myös muodostua hallituksen sorron symboleiksi, kiihottaa väkivaltaisuuksiin ja luoda lännelle vihamielistä ilmapiiriä ja kansainvälistä turvattomuutta, Wezeman lisää.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY


Äärijärjestöjen turvallisuusuhka on Wezemanin mukaan perusteltu syy aseviennille. Toisaalta on äärimmäisen tärkeää tunnistaa paisuvan asearsenaalin riski.

– Näimme mitä tapahtui Irakissa. Siellä ei tehty riittäviä riskianalyysejä. Aseita käytettiin yhä uudestaan ja uudestaan vastuuttomasti, ja ne päätyivät vääriin käsiin. Ja silti aseiden vienti vain jatkui.

USA on ottanut hyvin vähän pakolaisia

"Länsiaseet eivät koskaan huku mereen", aktivistiryhmä U.S. Uncut kuvaa nykytilaa, eli hyvin järjestettyjen asekuljetusten ja henkensä menettävien pakolaisten paradoksia. Brittiparlamentaarikko Caroline Lucas nosti ongelman esiin Lontoon vuotuisten asemessujen alla.

– Konfliktit ruokkivat tuskaista pakolaiskriisiä, ja kansainvälinen asekauppa osittain lisää konflikteja. On häpeällistä, että Britannian hallitus rullaa punaisen maton asekauppiaille ja despooteille samaan aikaan, kun se epää sotaa pakenevilta pääsyn maahan, Lucas sanoi.

Yhdysvaltain kongressin tietopalvelun mukaan Yhdysvallat on myynyt Syyriaan 7,7 miljardin dollarin arvosta aseita vuodesta 2011, mutta pakolaisia se on vastaanottanut vain noin 1 400.

U.S. Uncut arvostelee epäsuhtaa ja laskee, että kahdeksan eniten aseita Syyriaan myynyttä maata on vastaanottanut pakolaisia vain kaksi prosenttia Saksan ottamasta määrästä.

EU-maista Britannia, Ranska, Belgia, Tanska ja Hollanti rahoittivat Syyrian oppositiota 882 miljoonalla dollarilla vuonna 2013, mutta niilläkin on vastaanottohalua Saksaa ja Syyrian naapurimaita paljon vähemmän.

Wezeman pitää vertailua perusteltuna.

– Se auttaa osoittamaan, miten erilaisia ratkaisukeinoja maat painottavat. Yhdysvallat ja Venäjä johtavat suuntausta, jossa voimankäyttö on keskeistä.

– Suurimmat asekauppiaat varmasti ajattelevat, että ne toimittavat aseita juuri äärijärjestöjen kukistamiseksi, eivätkä siksi niele logiikkaa, jossa viejämaiden pitäisi ottaa lisää pakolaisia.

Monitahoinen ongelma

Suomesta turvapaikkaa hakevien kotimaissa Irakissa, Afganistanissa ja Syyriassa venäläisaseiden määrä on kasvussa (katso taulukko lopussa). Hiljattain Bagdadissa vieraillut presidentti Vladimir Putin sanoi, että Venäjä haluaa Irakille aseita ilman ennakkoehtoja, koska maa on Syyrian ja Egyptin ohella terrorisminvastaisen sodan eturintamassa.

Presidentti Barack Obaman kaudella Yhdysvaltain asevienti on puolestaan noussut yli 169 miljardiin dollariin, enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen, tutkimuslaitos CIP:n johtaja William D Hartung laskee.

Lähi-idässä kasvupotentiaalia on 110 miljardin dollarin verran tulevana vuosikymmenenä, puolustusalan yhtiö IHS Jane'sin analyytikko Ben Moores toteaa raportissa.

– Aseviennin ja pakolaismäärän kasvun yhteys on hyvin moniulotteinen kysymys. Esimerkiksi Venäjän perustelu aseviennille Syyriaan on se, että al-Assad tai sen vastaavanlainen seuraaja ovat ainoita vastavoimia Isisille, ja siksi asevienti on tärkeä vakauttaja maalle, Wezeman sanoo.

– Toiset taas sanovat, että tämä ei toimi. Katsokaa mitä tapahtui Irakissa [kesällä 2014], jolloin Isis sai haltuunsa länsiaseita ja vain voimistui.

Venäjän kanssa voi olla eri mieltä, mutta samaa perustelua käyttää länsi toimittaessaan valtavasti aseita Irakin hallitukselle. Ajatuksena on, että aseiden viennillä Irakiin, Syyriaan, Saudi-Arabiaan ja Turkkiin voidaan torjua Isisin ja muiden vaarallisten ryhmien laajentuminen ja lopettaa pakolaisvirta alueilta.

Näin paljon aseita viedään kriisimaihin
Aseiden TIV-vientimääriä (miljoonaa yksikköä) kolmeen kriisimaahan (kriisimaat lihavoituja)

Afganistan 2010 2011 2012 2013 2014 Yhteensä *
USA 245 521 417 152 73 1408
Venäjä 68 77 81 81 203 509
Italia 59 50 30 - - 139
Sveitsi - - - 6 19 24
Bosnia-Herzegovina - 14 - - - 14
Irak            
USA 363 432 341 246 272 1653
Venäjä 68 81 - 51 317 517
Ukraina 13 48 112 47 - 220
Saksa - 36 18 - 3 57
Iran - - - - 32 32
Syyria            
Venäjä 238 282 351 351 - 1222
Iran 45 86 20 10 10 171
Kiina 15 - - - 15  
             
*Siprin kehittämä yksikkö: TIV (trend-indicator value). Ei kuvaa todellisia kauppahintoja, alkujaan lähellä vuoden 1990 Yhdysvaltain dollaria. Helpottaa vertailua eri maiden ja vuosikymmenten välillä. Voidaan muuttaa euroiksi suhdeluvulla 1,6 (1 € = 1,6 TIV)            
             
             
             
Lähde: Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti (SIPRI)


"Voimakasta lobbausta"

Syyriaan suuntautuvan aseviennin vaikuttimet ovat pääosin poliittisia, mutta isoilla kasvumarkkinoilla Turkissa ja Saudi-Arabiassa – jotka nekin ovat osapuolia Syyrian konfliktissa – intressit ovat erityisesti kaupallisia. Myös Kiinassa joka kasvattaa voimakkaasti puolustusmenojaan.

– Näiden maiden kohdalla aseyhtiöt pyrkivät voimallisesti vaikuttamaan asevientiin markkinoinnilla ja lobbaamisella. Kysymys kuuluu niidenkin tapauksessa, edistääkö massiivinen asekauppa voimankäyttöä suosivaa asenneilmapiiriä, joka syrjäyttää muiden vaihtoehtojen etsimisen.

Oikaisu kello 11.15. Taulukon otsikkoa muokattu. TIV-vientimääriin lisätty selvennys "(miljoonaa yksikköä)".

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    3. 3

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    10. 10

      Ict-alan sovittelu jatkuu maanantaina

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    3. 3

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    4. 4

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    5. 5

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    6. 6

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    9. 9

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    5. 5

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    6. 6

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    9. 9

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää