Sipilän uhkapelin hinta: eläkemaksut voivat nousta

Julkaistu:

Analyysi
Juha Sipilän uhkapeli ulottuu eläkejärjestelmään asti, sillä palkkojen leikkaus aiheuttaa suuren loven järjestelmän maksutuloihin. Jos työllisten määrä ei nouse selvästi, vasta saavutetusta eläkeratkaisusta on luovuttava.


Viime vuonna sovitun eläkeuudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli se, että eläkemaksuja ei jouduttaisi enää vuoden 2017 jälkeen korottamaan. Jos Juha Sipilän johtaman hallituksen kaavailemat leikkaukset työntekijöiden palkkoihin toteutuvat, seuraava nosto saattaa kuitenkin olla edessä hyvinkin nopeasti.

Tämä johtuu siitä, että mitä vähemmän palkkaa ja erilaisia lisiä työnantajat maksavat työntekijöilleen, sitä vähemmän he maksavat myös eläkemaksuja. Samaten työntekijän maksama eläkemaksu pienenee sitä mukaa kuin hänen palkkansa pienenee.

Jos suomalaisten palkkasumma pienenee esimerkiksi viisi prosenttia, eläkejärjestelmän maksutulo pienenee samassa suhteessa. Yksityisen eläkejärjestelmän vuosittain saamat maksut eivät enää pariin vuoteen ole riittäneet vuotuisten eläkemenojen hoitamiseen, joten osa eläkkeistä rahoitetaan jo nyt sijoitustuotoilla.

Yksityisten eläkevarojen markkina-arvo on runsaat 130 miljardia euroa, eli sijoitusvarat eivät loppuisi heti kesken, vaikka maksutulo sukeltaisikin. Eläkejärjestelmällä on kuitenkin tarkat säännöt, joiden mukaan vain pientä osaa varoista voidaan käyttää vuotuisten maksutulojen heilahteluiden tasoittamiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tätä osaa kutsutaan tasausvastuuksi, jonka suuruudesta on edellisen kerran määrätty ensi vuonna voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa. Jos eläkejärjestelmän tulot putoavat äkillisesti, eli työntekijöiden palkat laskevat eikä työllisyys siitä huolimatta lähde rivakkaan nousuun, tasausvastuupuskuri on muutamassa vuodessa syöty lakisääteiseen minimikokoonsa.

Viimeistään silloin on joko nostettava eläkemaksuja tai muutettava eläkejärjestelmän sääntöjä niin, että rahastoja voidaan purkaa aiottua nopeammin. Molemmat vaihtoehdot tarkoittavat vasta saavutetun eläkeratkaisun vesittämistä.

Eläkemaksut eivät nouse, jos työllisten määrä nousee

Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtajan Jukka Rantalan mukaan yllä kuvatulta tilanteelta voidaan välttyä, jos palkkaleikkaukset purevat ja työllisten määrä lähtee nousuun.

Hän kuitenkin huomauttaa, että palkkojen pitkän aikavälin kehitys on eläkejärjestelmän kannalta tärkeää. Jos palkat – ja samalla maksutulot – jäävät pitkäksi aikaa esimerkiksi viisi prosenttia ennakoitua alhaisemmiksi, työllisten määrän on noustava selvästi ennakoitua suuremmaksi, jotta maksutaso voidaan pitää alle 25 prosentissa.

EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari uskoo, että juuri näin tulee käymään.

– Eläkejärjestelmän kestävyys riippuu ennen kaikkea työllisten määrästä, ja työnantajien kustannuksia leikkaamalla tuetaan työllisyyttä. Siksi suunnittelut toimenpiteet ovat hyväksi myös eläkejärjestelmälle.

Jos työllisyys ei tokene, edessä vaikeita ratkaisuja

Vaikka Rantahalvarin toive työllisyyden kasvusta ei toteutuisi, eläkejärjestelmä ei palkkaleikkausten takia joutuisi ongelmiin. Järjestelmä vakauttaa pitkällä aikavälillä itseään, sillä mitä vähemmän palkkaa työntekijät saavat, sitä pienempiä eläkkeitä heille joudutaan tulevaisuudessa maksamaan.

Lyhyellä aikavälillä ongelmia sen sijaan ilmenisi. Maksujen nostaminen olisi vaikea paikka työmarkkinajärjestöille, joille maksutason vakiointi oli yksi kulmakivistä viime vuoden eläkeneuvotteluissa. Vaikka tavoitteen läpivientiä on pidetty ennen kaikkea työnantajapuolen voittona, se on tärkeä myös työntekijäjärjestöille.

– Kyllä mekin sen takana seisomme. Eivät meidänkään jäsenemme olisi riemuissaan, jos maksuja jouduttaisiin korottamaan vuosittain pitkälle tulevaisuuteen, SAK:n pääekonomisti Olli Koski sanoo.

Jos maksutaso pidettäisiin tulojen pudotuksesta huolimatta samana, olisi pakko kajota järjestelmän puskureihin. Tulilinjalle joutuisi esimerkiksi niin sanottu emu-puskuri, jonka purkamista työntekijäpuoli on EK:n painostuksesta huolimatta vastustanut loppuun asti.

Rahastojen suunniteltua nopeammalla purkamisella olisi myös negatiivinen vaikutus järjestelmän kestävyyteen, toteaa ETK:n Rantala. Mitä pitempään rahastoja pystytään kasvattamaan, sitä enemmän ne ehtivät tuottamaan.

Sipilän uhkapeli ulottuu eläkeratkaisuun

Sipilän hallituksen sisäiseen devalvaatioon tähtääviä suunnitelmia on nimitetty uhkapeliksi. Tämän uhkapelin piirissä on myös eläkeratkaisu, jota työmarkkinajärjestöt ovat mainostaneet osoitukseksi päätöksentekokyvystään.

Jos hallituksen keinot eivät pure eikä työllisyys käänny nousuun riittävän nopeasti, juhlittu eläkesopu on vaarassa kariutua jo ensimetreillä.

Se olisi valtava poliittinen takaisku – ei tosin niinkään Sipilälle, vaan jo valmiiksi polvillaan oleville työmarkkinajärjestöille.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    2. 2

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    3. 3

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    4. 4

      Kommentti: Veikkaus valitsee hyväntekeväisyyden sijaan rahan

    5. 5

      Suomessa on jo 900 000 lämpöpumppua – näitä pumppuja ostettiin eniten

    6. 6

      Kiinteistönvälittäjät: Uusista osakeasunnoista on jo ylitarjontaa

    7. 7

      MobilePay sai uuden kumppanipankin Suomessa

    8. 8

      Jyllands-Posten: Tanskan viranomaiset haluavat Nordean oikeuteen rahanpesutapauksesta

    9. 9

      Kiinteistön­välittäjät: asunto­kaupoilla näkyy tänä vuonna voimakkaasti vanheneminen

    10. 10

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    2. 2

      Ilmalämpöpumpun ostaja visaisen pulman edessä – kauppias ja virkamies antavat täysin eri neuvon

    3. 3

      Näin lukijat kommentoivat työttömille järjestettäviä kursseja: ”Fonttia vaihdettiin moneen kertaan ja valokuvaa ähellettiin 5 tuntia”

    4. 4

      MOT: Suomi maksaa työttömien valmennuksista 26 miljoonaa – kursseilla annetaan elämänohjeita

    5. 5

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    6. 6

      Näin sähkön hinta lähti omille teilleen – käyrä näyttää hurjan nousun

    7. 7

      Veikkaus aloittaa yt-neuvottelut – jopa 400 voi joutua irtisanotuiksi

    8. 8

      Havainnekuva: Merenkurkun liikenteeseen rakennetaan uusi matkustaja-autolautta – tilaa 800 matkustajalle

    9. 9

      EU kieltää muoviset kertakäyttömukit – synnyttää miljoonabisneksen Kotkaan

    10. 10

      Kommentti: Sähkö on Suomessa halpaa – kannattaako 85 euron lisälaskusta siis kitistä?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Perinnönjakoon liittyy yksi suuri harhakäsitys – leski ei välttämättä peri yhtään mitään

    2. 2

      Matti, 39, teki kotiinsa ison lämmitysremontin – sähkölasku ei laskenut yhtään: ”Ei se hirveästi innosta tekoihin”

    3. 3

      Suomalaisten sähkölaskut kallistuivat rajusti yhdessä vuodessa – tuusulalainen Jukka turvautui omiin konsteihin: ”Minulla ei hinta nouse!”

    4. 4

      Li Andersson hämmästyi epäsuhtaa sähkölaskussaan: ”Sähkön osuus oli 8 euroa ja sähkönsiirto pitkälle yli 50 euroa”

    5. 5

      Osaatko sanoa, paljonko kevytmaito maksaa? Testaa 10 kysymyksellä, kuinka vieraantunut olet arjesta

    6. 6

      Onko 2 600 euroa kuukaudessa ylellisyyttä? Näin lukijat kommentoivat: ”On päiviä jolloin elän pelkällä kahvilla ja leivällä”

    7. 7

      Oletko matala-, keski- vai korkeatuloinen? Yksi kuva näyttää miten tienaat ikäluokkaasi verrattuna

    8. 8

      Kommentti: Palkka jopa 7 000 e/kk ja varma työ – kaikki alkoi 2,5 tunnin testistä

    9. 9

      Junatyöntekijä tuskastui: ansaitsee 15 vuoden työkokemuksella 2 000 euron palkan – ”1980-luvulla tämä oli vielä arvostettua matkatyötä”

    10. 10

      Katariina, 47, myi puutalokotinsa ja muutti vuokralle pieneen yksiöön – ”Olin asunut lähinnä keittiössä ja makuuhuoneessa”

    11. Näytä lisää