Sipilän uhkapelin hinta: eläkemaksut voivat nousta

Julkaistu:

Analyysi
Juha Sipilän uhkapeli ulottuu eläkejärjestelmään asti, sillä palkkojen leikkaus aiheuttaa suuren loven järjestelmän maksutuloihin. Jos työllisten määrä ei nouse selvästi, vasta saavutetusta eläkeratkaisusta on luovuttava.


Viime vuonna sovitun eläkeuudistuksen yksi tärkeimmistä tavoitteista oli se, että eläkemaksuja ei jouduttaisi enää vuoden 2017 jälkeen korottamaan. Jos Juha Sipilän johtaman hallituksen kaavailemat leikkaukset työntekijöiden palkkoihin toteutuvat, seuraava nosto saattaa kuitenkin olla edessä hyvinkin nopeasti.

Tämä johtuu siitä, että mitä vähemmän palkkaa ja erilaisia lisiä työnantajat maksavat työntekijöilleen, sitä vähemmän he maksavat myös eläkemaksuja. Samaten työntekijän maksama eläkemaksu pienenee sitä mukaa kuin hänen palkkansa pienenee.

Jos suomalaisten palkkasumma pienenee esimerkiksi viisi prosenttia, eläkejärjestelmän maksutulo pienenee samassa suhteessa. Yksityisen eläkejärjestelmän vuosittain saamat maksut eivät enää pariin vuoteen ole riittäneet vuotuisten eläkemenojen hoitamiseen, joten osa eläkkeistä rahoitetaan jo nyt sijoitustuotoilla.

Yksityisten eläkevarojen markkina-arvo on runsaat 130 miljardia euroa, eli sijoitusvarat eivät loppuisi heti kesken, vaikka maksutulo sukeltaisikin. Eläkejärjestelmällä on kuitenkin tarkat säännöt, joiden mukaan vain pientä osaa varoista voidaan käyttää vuotuisten maksutulojen heilahteluiden tasoittamiseen.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tätä osaa kutsutaan tasausvastuuksi, jonka suuruudesta on edellisen kerran määrätty ensi vuonna voimaan tulevassa eläkeuudistuksessa. Jos eläkejärjestelmän tulot putoavat äkillisesti, eli työntekijöiden palkat laskevat eikä työllisyys siitä huolimatta lähde rivakkaan nousuun, tasausvastuupuskuri on muutamassa vuodessa syöty lakisääteiseen minimikokoonsa.

Viimeistään silloin on joko nostettava eläkemaksuja tai muutettava eläkejärjestelmän sääntöjä niin, että rahastoja voidaan purkaa aiottua nopeammin. Molemmat vaihtoehdot tarkoittavat vasta saavutetun eläkeratkaisun vesittämistä.

Eläkemaksut eivät nouse, jos työllisten määrä nousee

Eläketurvakeskuksen (ETK) toimitusjohtajan Jukka Rantalan mukaan yllä kuvatulta tilanteelta voidaan välttyä, jos palkkaleikkaukset purevat ja työllisten määrä lähtee nousuun.

Hän kuitenkin huomauttaa, että palkkojen pitkän aikavälin kehitys on eläkejärjestelmän kannalta tärkeää. Jos palkat – ja samalla maksutulot – jäävät pitkäksi aikaa esimerkiksi viisi prosenttia ennakoitua alhaisemmiksi, työllisten määrän on noustava selvästi ennakoitua suuremmaksi, jotta maksutaso voidaan pitää alle 25 prosentissa.

EK:n asiantuntija Vesa Rantahalvari uskoo, että juuri näin tulee käymään.

– Eläkejärjestelmän kestävyys riippuu ennen kaikkea työllisten määrästä, ja työnantajien kustannuksia leikkaamalla tuetaan työllisyyttä. Siksi suunnittelut toimenpiteet ovat hyväksi myös eläkejärjestelmälle.

Jos työllisyys ei tokene, edessä vaikeita ratkaisuja

Vaikka Rantahalvarin toive työllisyyden kasvusta ei toteutuisi, eläkejärjestelmä ei palkkaleikkausten takia joutuisi ongelmiin. Järjestelmä vakauttaa pitkällä aikavälillä itseään, sillä mitä vähemmän palkkaa työntekijät saavat, sitä pienempiä eläkkeitä heille joudutaan tulevaisuudessa maksamaan.

Lyhyellä aikavälillä ongelmia sen sijaan ilmenisi. Maksujen nostaminen olisi vaikea paikka työmarkkinajärjestöille, joille maksutason vakiointi oli yksi kulmakivistä viime vuoden eläkeneuvotteluissa. Vaikka tavoitteen läpivientiä on pidetty ennen kaikkea työnantajapuolen voittona, se on tärkeä myös työntekijäjärjestöille.

– Kyllä mekin sen takana seisomme. Eivät meidänkään jäsenemme olisi riemuissaan, jos maksuja jouduttaisiin korottamaan vuosittain pitkälle tulevaisuuteen, SAK:n pääekonomisti Olli Koski sanoo.

Jos maksutaso pidettäisiin tulojen pudotuksesta huolimatta samana, olisi pakko kajota järjestelmän puskureihin. Tulilinjalle joutuisi esimerkiksi niin sanottu emu-puskuri, jonka purkamista työntekijäpuoli on EK:n painostuksesta huolimatta vastustanut loppuun asti.

Rahastojen suunniteltua nopeammalla purkamisella olisi myös negatiivinen vaikutus järjestelmän kestävyyteen, toteaa ETK:n Rantala. Mitä pitempään rahastoja pystytään kasvattamaan, sitä enemmän ne ehtivät tuottamaan.

Sipilän uhkapeli ulottuu eläkeratkaisuun

Sipilän hallituksen sisäiseen devalvaatioon tähtääviä suunnitelmia on nimitetty uhkapeliksi. Tämän uhkapelin piirissä on myös eläkeratkaisu, jota työmarkkinajärjestöt ovat mainostaneet osoitukseksi päätöksentekokyvystään.

Jos hallituksen keinot eivät pure eikä työllisyys käänny nousuun riittävän nopeasti, juhlittu eläkesopu on vaarassa kariutua jo ensimetreillä.

Se olisi valtava poliittinen takaisku – ei tosin niinkään Sipilälle, vaan jo valmiiksi polvillaan oleville työmarkkinajärjestöille.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    4. 4

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    5. 5

      Lintilä uskoo Altian kiinnostavan sijoittajia – ”Pohjanmaalla nousee aika kova kossuosakeliike”

    6. 6

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    7. 7

      Nordea sulki uusnatsien pankkitilin Ruotsissa

    8. 8

      Valtio suunnittelee Koskenkorvasta tutun Altian listaamista pörssiin

    9. 9

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    10. 10

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    2. 2

      Taksiautoilija säästi alle puolessa vuodessa yli 1 000 euroa kaasuautolla – katso, milloin kaasuauto kannattaa

    3. 3

      Olli Turusella, 33, on yli 30 sijoitusasuntoa ja velkaa yli miljoona euroa

    4. 4

      180 000 € vuodessa tienannut työtön ex-johtaja suivaantui te-toimiston ehdotuksesta – lukijat muistuttavat tasa-arvosta

    5. 5

      Korkman: Työmarkkinat eivät tue kotouttamista – ”Suomessa joka toinen somali on työtön, USA:ssa yksi viidestä”

    6. 6

      200 vai 600 euroa? Kokosimme 6 vinkkiä palkankorotusta pyytävälle

    7. 7

      Pörssi romahti merkillisesti liki päivälleen 30 vuotta sitten – voiko historia toistaa itseään?

    8. 8

      Tekoäly Alicia on istunut vuoden Tiedon johtoryhmässä – ”Lyö faktat pöytään ja sanoo, että sinä olet väärässä”

    9. 9

      Fortumin toimitusjohtaja Ylelle: Uniperin hyökkäys kauppaa vastaan hieman hämmentävä

    10. 10

      Finnwatch: Wärtsilä maksaa Intiassa palkkoja, joilla ei pysty elättämään perhettä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-johtaja tienasi 180 000 euroa vuodessa: kutsuttiin palkattomaan työkokeiluun – "Ehdotetaan jotain kärrypojan hommia"

    2. 2

      Mies maksoi 75,50 euron laskua käteisellä pankissa ja yllättyi – pankin mukaan tasarahalla ei kannata maksaa

    3. 3

      Ala käy kuumana ja tekijöille tarvetta: keskiansiot yli 4100 e/kk – pääsy­vaatimuksena yksi koe

    4. 4

      Jyri hämmentyi työllisyyspalveluiden sekavasta kirjeestä – ”ystävällisin terveisin hei”

    5. 5

      Margit osti talon 30 000 eurolla ja remontoi sitä nyt ilman lainaa – ”Säästän suunnittelemalla ostokseni”

    6. 6

      Heli Juupajoelta teki arkisesta ongelmasta miljoonabisneksen – ”Mieletöntä, miten pitkälle olen päässyt”

    7. 7

      Yli 300 kunnan selvitys: Näin omakotitalojen hinnat ovat kehittyneet alueellasi

    8. 8

      Tiina ja Vesa myivät 12 vuotta vanhan talonsa hetkessä – ”Emme tehneet muuta kuin perussiivoukset”

    9. 9

      Taloyhtiölainoista isoja ongelmia – ”Monessa yhtiössä on osakkaana käytännössä maksukyvyttömiä henkilöitä”

    10. 10

      Sadat kodit vasaran alla ympäri Suomea – Oulussa pariskunta ei lyhennysvapaan jälkeen kyennyt lyhentämään lainaansa

    11. Näytä lisää