Ekonomisti: Muutokset voivat ensin pahentaa työttömyyttä

Hallituksen esittämät muutokset voivat aluksi heikentää työllisyyttä. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas huomauttaa, että pelkkä tieto niistä voi laskea kuluttajien luottamusta ja jarruttaa kulutusta.

10.9.2015 13:52 | Päivitetty 10.9.2015 16:55

Hallitus julkisti tiistaina listan toimista, jolla se tähtää kilpailukyvyn parantamiseen. Se tavoittelee kymmeniätuhansia työpaikkoja ja pyrkii nostamaan työllisten määrää 110 000:lla neljässä vuodessa. Hallitus ei ole julkistanut laskelmia, joihin luvut perustuvat.

Hallitus pyrkii parantamaan yritysten tilannetta ja edistämään vientiä alentamalla yksityisten työpaikkojen työvoimakustannuksia.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Seija Ilmakunnas huomauttaa, että palkkaa pienentävät toimet heikentävät ostovoimaa. Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK on laskenut, että loppiaisen ja helatorstain muuttaminen palkattomaksi, sairausajan palkanalennukset ja sunnuntai- ja ylityökorvausten leikkaaminen kutistavat sitä keskimäärin vajaa kolme prosenttia.

– Ostovoimavaikutukset purevat nopeammin kuin uudistukset otetaan käyttöön. Työvoimakustannusten alenemisen ja viennin kasvun kautta tulevat vaikutukset purevat hitaammin, Ilmakunnas sanoo.

Epävarmuus vähentää rahan käyttöä

Työntekijäjärjestöt ja tavalliset palkansaajatkin ovat reagoineet vahvasti hallituksen esitykseen. Järjestöt ovat lisänneet työtaisteluvalmiuttaan ja jopa yleislakosta on puhuttu.

Epävarmuus voi saada kuluttajat varovaiseksi ja säästämään, mikä puolestaan heikentää tavaroiden menekkiä ja työllisyyttä. Paljon on kiinni kansainvälisen talouden kehityksestä.

– Jos heikko kehitys työmarkkinoilla jatkuu, välitön työllisyysvaikutus on negatiivinen, Ilmakunnas sanoo.

Hallituksen esittämät uudistukset ovat mittavia, mutta pidemmän ajan kuluessakin työllisyystavoitteisiin liittyy epävarmuutta. Ilmakunnaksen mielestä on aika loogista, että palkkojen ja lomien heikennykset pyritään ulosmittaamaan tulevilla sopimuskierroksilla.

– Voi olla, että muutoksista maksetaan aika suuri hinta, hän sanoo.

Suomen Yrittäjien ekonomisti Petri Malinen arvioi liiton verkkosivuilla, että esitykset eivät ratkaise kilpailukyongelmaa. Hänestä ratkaisuna olisi paikallinen sopiminen ja siinä tärkeintä on joustavuus. Hallitus on aiemmin puhunut paikallisen sopimisen puolesta, mutta uudistuspaketti ei edistä sitä.

Uudistuspaketti on vähentänyt luottamusta työntekijöiden ja -antajien välillä. Ilmakunnaksen mielestä se on riski vakaalle työmarkkinakehitykselle. Liike-elämälle ennakoitavuus on kuitenkin tärkeää.

Uusia työntekijöitä ei välttämättä tarvita

Työajan pidennys, julkisen sektorin lomien lyhentäminen ja ylityökorvauksen alentaminen voivat osaltaan heikentää työllisyyttä.

– Vastaisuudessa on nykyistä kannattavampaa hoitaa lisätyön tarve olemassa olevalla väellä, mikä voi vähentää uuden työvoiman tarvetta, Ilmakunnas sanoo.

Toisaalta etenkin sunnuntaityötä teettävät yritykset saattavat lisätä väkeään ja jotkut yritykset voivat aloittaa sunnuntaityön.

Ilmakunnas odottaa, että hallitus antaa tarkemmat arvionsa työllisyysvaikutuksista, kun se julkistaa konkretisoidut esityksensä.

– Olisi suotavaa, että hallitus arvioisi myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvät vaikutukset määrällisten työllisyysvaikutusten rinnalla, hän huomauttaa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) aikoo tuoda esityksen eduskuntaan valtioneuvoston tiedonantona syyskuun loppuun mennessä. Tavoitteena on, että lakimuutokset olisi tehty viimeistään ensi kesäkuussa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?