Handelsbankenin analyytikko: Jokin ulkomainen yhtiö voi ehkä ostaa Suomen Lähikaupan - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin Suomeen voisi tulla uusi ruokakauppa

Jokin ulkomainen kauppaketju voisi Handelsbankenin analyytikon mielestä tulla Suomeen ostamalla Suomen Lähikaupan. Hänestä Siwa- ja Valintatalo-yhtiö voisi kiinnostaa myös yhtä suomalaista toimijaa.

3.9.2015 14:25 | Päivitetty 3.9.2015 14:01

SOK:n pääjohtaja Taavi Heikkilä pitää mahdollisena, että kotimaiseen ruokakauppaan tulee saksalaisen Lidlin lisäksi muitakin ulkomaisia kilpailijoita. Hänen Porvoossa kertomistaan näkemyksistä kirjoitti Helsingin Uutiset.

Handelsbankenin analyytikon Robin Santavirran mielestä ulkomainen yhtiö voisi rantautua Suomeen ostamalla Suomen Lähikaupan. Ketjulla on noin seitsemän prosentin markkinaosuus ja siihen kuuluu 700 Siwaa ja Valintataloa, jotka sijaitsevat hyvillä paikoilla. Suomen Lähikaupan pääomistaja on pääomasijoittaja Triton.

Suomen Lähikauppa on tappiollinen. Santavirta huomauttaa, että ostajalle siirtyisivät myös ongelmat.

– Mahdollisella ostajalla tulisi olla eväät kannattavuuden parantamiseen, jotta kauppa kannattaisi, Santavirta sanoo.

Uusi omistaja voisi hänestä parantaa Suomen Lähikaupan kannattavuutta kehittämällä tuottavuutta ja logistiikkaa. Myös skaalan ja ostovoiman parantaminen tukisivat sitä.

Ostovoima ei kasva ja kilpailu on kiristynyt

Santavirran mielestä ulkomaisen kauppaketjun tulo Suomeen olisi ollut todennäköisempää muutama vuosi sitten.

Hän pitää epätodennäköisenä, että vaikkapa ranskalainen jättiketju Carrefour avaisi Suomessa 200 kivijalkakauppaa.

– Se olisi iso investointi markkinatilanteessa, joka on aiempaa haastavampi.

Taloustilanne ja työttömyyden kasvu syövät suomalaisten ostovoimaa.

Vaikka Kesko, S-ryhmä ja Lidl ovat yhä kannattavia, niiden kannattavuus on heikentynyt. Ruokakauppojen kilpailu on kiristynyt ja S-ryhmä ja Kesko ovat houkutelleet asiakkaita alentamalla hintojaan. Myös Lidl on ollut vahvasti mukana hintakilpailussa.

Uusien myymälöiden avaaminen vaatii paljon rahaa. Tulokkaan pitäisi löytää hyviä kauppapaikkoja tai rakentaa niitä. Kaavoitus kuitenkin jarruttaa rakentamista.

Santavirta huomauttaa, että Suomen kiinnostavuutta isojen toimijoiden silmissä vähentää se, että maamme on laaja, mutta harvaan asuttu. Vain suurimmissa kaupungeissa asuu paljon potentiaalisia asiakkaita.

Ketjujen pitäisi sijoittaa suuria summia logistiikkaan. Uusi toimija olisi alakynnessä, koska sen brändiä ei tunneta, eikä paikallistuntemus eivät ole sama kuin vanhojen tekijöiden.

Keskokin voi olla kiinnostunut Lähikaupasta

Suomen Lähikauppa voi Santavirran mielestä kiinnostaa Keskoakin, sillä se haluaisi lisää pieniä kivijalkakauppoja.

Kaupan esteeksi voi tulla Keskon suuri markkinaosuus. Se hallitsee kolmasosaa ruokakaupasta eli yhdistyminen tarkoittaisi noin 40 prosentin siivua ja keskittäisi alaa edelleen. Kilpailuviranomaisten voisi olla vaikeaa hyväksyä moinen.

Santavirta muistuttaa, että S-ryhmäkin sai ostaa Sparin kymmenen vuotta sitten, vaikka sen markkinaosuus oli jo ennen kauppaa 34 prosenttia. Kaupan ehtona oli, että osa Spar-kaupoista siirtyi S-ryhmän kilpailijoille.

Ruuan verkkokauppa voisi olla toinen tulija

Toinen väylä ulkomaiselle tekijälle voisi Santavirran mielestä olla kauppa, jolla on erityisosaamista. Hänestä joku pieni verkkokauppa voisi pyrkiä Suomen markkinoille.

– Sillekin Suomi olisi haastava, koska suomalaiset eivät ole tottuneet ostamaan ruokaa verkosta.

Suurin haaste verkkokaupallekin olisi Santavirran mielestä kuitenkin maan ja jopa pääkaupunkiseudun harva asutus.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?