Työhaastattelu silmänlumetta – "Ottaa niin päähän"

Valtion ja kuntien määräaikaisten työsuhteiden kisa on raakaa peliä, toinen juoksee haastatteluissa turhaan, virastossa pätkätyöläinen jännittää.

3.9.2015 6:01 | Päivitetty 3.9.2015 8:42

Keski-ikäinen nainen on hiljattain käynyt kolmessa haastattelussa määräaikaisiin työpaikkoihin, työvoimahallintoon Espoossa ja Helsingissä sekä ammattiliiton työttömyyskassaan. Paikkoja ovat hakeneet myös määräaikaiset, tehtävää hoitavat henkilöt.

– Kotiin tuli sitten sähköposti ja tieto, että paikka täytettiin sisäisenä, pääkaupunkiseudulla asuva nainen kertoo.

Erityisesti valtiolta tai kunnista työtä paljon hakeva törmää todennäköisesti vastaaviin tilanteisiin. Julkisella puolella paikka on pantava julkiseen hakuun, mutta paikka voi olla ennakolta pedattu sisäiseksi nimitykseksi ja hakuprosessi vain silmänlumetta.

Joskus rekrytoijat pahoittelevat tilannetta jo työhaastattelussa ja vinkkaavat ettei kannata odotella liikoja.

Työnhakijan, työmarkkinoilla heikoimmassa tilanteessa olevan, näkökulmasta käytäntö on turhaa hyppyyttämistä.

"Ei mikään ongelma"

Esimerkkitapauksessa haku on TE-keskuksesta, mikä on työnhakijan vinkkelistä erityisen ikävää, koska työnantaja edustaa elintä, jonka tehtävänä olisi juuri tukea työttömiä.

– Raivostuin. Ihan turhaa työtä mennä edes haastatteluun, nainen sanoo.

Koska työnhaku jatkuu edelleen, hän ei halua arvostella työvoimahallintoa nimellään. Hänen mukaansa rekrytoijat tuskailivat raskaita ja pitkiä julkisia hakuprosesseja.

Työvoimahallinnossa hakusääntöjen puutetta ei tunnisteta.

– Tämä ei ole millään lailla ongelma. Sehän kuulostaa itse asiassa aika luonnolliselta, työ- ja elinkeinoministeriön työmarkkinaneuvos Jarmo Palm sanoo.

Palm huomauttaa, valtaosa työpaikoista täyttyy muutoinkin erilaisten ei-julkisten verkostojen kautta. Avoimet työnhaut ovat siksi tärkeä väylä työnsaantiin.

– Kyllä niillä [turhilla haastattelukutsuilla] on yksilön kannalta merkitystä, mutta en minä osaa niitä silti pitää merkittävänä ongelmana.

Palmin mukaan on perusteltua laittaa tehtävät julkiseen hakuun, vaikka "etukäteen olisikin jo mielessä, että ihminen talon sisältä voisi olla hyvä". Se on hänen mukaansa siltikin "reilua".

Periaate hyvä, käytäntö ontuu

Valtionhallinnossa pääsääntönä on, että virat on pantava julkiseen hakuun. Tiettyjä poikkeuksia on, mutta säännöt ovat tiukat. TE-toimistokin noudattaa julkishallinnon nimityssääntöjä. Kunnilla käytäntö on hieman joustavampaa.

Valtion viroissa julkisen haun säännöstö on tärkeä, jotta hakijat pääsevät osallistumaan työnhakuun tasavertaisesti ja että tehtävään valitaan aidosti pätevin hakija. Toisaalta on pohdittu, pitäisikö säännöksiä tarkentaa, jos pätevää sijaista ei voi koskaan palkata käymättä avointa hakua läpi.

Akateemisten alojen Akavan lakimies Paula Ilveskivi tietää ilmiön hyvin.

– Kyllä tämä käytäntö tiedossa on, että näin monesti menetellään. Se on kurja tilanne, vähän kuin peukaloruuvissa molemmat osapuolet, työtön työnhakija ja pätkätyösuhteessa oleva viraston työntekijä, hän sanoo.

– Meillähän on paljon pätkätyöläisiä valtionhallinnossa, ja heidän kannaltaan on hyvä, että työ jatkuu.

Hakuja sorvaamalla mieleinen tulos

Julkisella sektorilla pätevin on valittava, jos ei, silloin tehdään virkavirhe, Palm sanoo. Hakuja seurataan, ja työnantajan täytyy tehdä julkisista hauista kirjalliset muistiot ja perustelut valinta kriteereistä.

Ilveskivi huomauttaa, että ei julkinenkaan haku aukotta varmista pätevimmän pääsyä virkaan. Vaatimukset voidaan määritellä sellaisiksi, että ne sopivat tietyn henkilön profiiliin.

Ansioituneimpia voidaan jättää kutsumatta, jotta haastatteluun saadaan silmänlumeeksi muutama heikompi hakija.

– Kaikenlaista epäeettistäkin toimintaa ilmenee, eihän sitä voi kiistää. Mutta kaikissa näissä on valitusmahdollisuus, joten kyllä työnantaja aikamoisen riskin ottaa, jos lähtee näin tekemään.

Palmkin uskoo, että turhaa työnhakua tapahtuu työmarkkinoilla. Se voi olla myös yrityksen markkinointia, hän katsoo. Haku antaa yrityksestä kuvan dynaamisena, kasvavana paikkana.

– Tätä jonkin verran esiintyy, eli haetaan näkyvästi työntekijää, vaikka hirveästi tarvetta ei olisi.

Taas turha keikka

Juttua kirjoittaessa haastateltu soittaa takaisin.

– Oli pakko soittaa vielä, ottaa niin päähän. Paikan sai henkilö, joka on siellä määräaikaisena töissä. Että taas kävi näin, turha keikka, nainen kertoo nyt neljännestä haastattelustaan.

– Tämä on ihmisten ajan hukkaamista, ja turhan toivon nostattamista.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?