"Ennustettava Suomi kuulostaa erittäin huonolta"

Vaikka yhteiskuntasopimus kaatui, Suomessa pitää asiantuntijoiden mukaan tehdä tulevaisuutta koskevia valintoja ja katsoa välitöntä ahdinkoa pidemmälle.

29.8.2015 5:10 | Päivitetty 28.8.2015 16:06

Kariutuneen yhteiskuntasopimuksen osapuolia on syytetty menneisyydessä elämisestä. Suomalaista työelämää uudistettaessa tulisi kuitenkin katsoa eteenpäin.

Tulevaisuudentutkija ja yritysvalmentaja Ilkka Halavan mukaan on hälyttävää, etteivät tietyt tahot pystyneet katsomaan yhteiskuntasopimusneuvotteluissa edes vuoden päähän tulevaisuuteen. Suomen kehitystä pitäisi käydä läpi ainakin seuraavat 15 vuotta eteenpäin vuoteen 2030 asti.

– Huomisen haasteista ei eilisen resepteillä selvitä. Ensiaputoimenpiteet ovat eri asia.

Halava nostaa esiin Antti Rinteen viimeaikaisen kommentin, jonka mukaan suomalaisen yhteiskunnan vahvuus on ennakoitavuus.

– Se kuulostaa erittäin huonolta, sillä Suomi on ennustettava siksi, ettei se pysty radikaaleihin toimenpiteisiin ja nopeisiin suunnanmuutoksiin. Jos lähdetään ajamaan ennakoitavaa yhteiskuntaa, niin tuloksena on silloin kokoonpanoteollisuuden Suomi.

Asiantuntijoiden mukaan Suomi on lähitulevaisuudessa mullistavien muutosten edessä. Puheessa vilahtelevat digitalisaation, robotisaation, jakamistalouden ja globaalin kilpailun tapaiset termit. Tilanteeseen pitäisi vastata.

– Yhteiskuntasopimus on tulevaisuuteen kohdistuva yhteiskunnallinen valinta. Nyt on käsitelty hyvin kapeasti vain tiettyjä työmarkkinakysymyksiä. Ei ole tunnistettu sellaisia asioita, jotka olisivat nykyisessä yhteiskunnallisessa tilanteessa uusia ratkaisua edellyttäviä, Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan professori Pertti Koistinen sanoo.

Hallituksen erotuomaroiman työmarkkinajärjestöjen keskinäisen nokittelun sijaan tarvittaisiin laajempaa keskustelua.

– Ei niin, että tulos on tiedossa jo etukäteen, vaan valmistellaan selvitys tulevaisuudesta ja katsotaan yhteisesti, miten siihen vastataan.

"Muutosta pitää syleillä"

Kierrätysalan teknologiayhtiö Zenroboticsin perustajiin lukeutuvan Jufo Peltomaan mukaan tavoitteena tulisi olla luoda Suomeen korkeaa teknologiaa ja osaamista, ja niiden ympärille liiketoimintaa, johon pelkästään matalalla kustannustasolla kilpailevat maat eivät pysty vastaamaan.

Peltomaa liputtaa startup-yritysten puolesta, jotka pitäisi vapauttaa turhasta byrokratiasta.

– Niille voisi perustaa uuden yhtiömuodon Oys, eli Oy-startup. Niille myönnettäisiin verovapaus ja kevyemmät raportointivaatimukset kahden ensimmäisen vuoden ajaksi, jolloin todellinen verokertymä on yleensä nolla.

Mitä paremmin startupit saavat olla rauhassa parin ensimmäisen todennäköisesti tappiollisen vuoden ajan, sitä todennäköisemmin ne jäävät henkiin ja niistä kehittyy merkittäviä veronmaksajia.

– Ainoa mitä voimme kansakuntana tehdä, on syleillä tätä kaiken läpitunkevaa teknologista muutosta, ja olla sen eturintamassa. Mikäli onnistumme siinä, myös näitä perinteisiä työpaikkoja tulee säilymään enemmän.

Startup-ajattelua voisi hyödyntää muillakin aloilla kuin teknologiassa.

– Tärkeintä on idean uniikkius. Suomalaisten helmasynti on ottaa aidosti uusia ideoita käyttöön vasta pakon edessä.

"Suomen seuraavan nousun tekevät ihmiset ja yritykset"

Tulevaisuudentutkija Halavan mukaan myös julkisen sektorin pitää elää ajassa. Halava pitääkin ketteryyttä ja reagointikykyä ensiarvoisen tärkeinä tulevaisuudessa. Keskeinen tehtävä ei voi olla enää toiminnan rajoittaminen ja sääntely. Tulevaisuudessa roolin pitäisi olla mahdollistava ja ohjaava.

– Suomen seuraavan nousun tekevät ihmiset ja yritykset, eivätkä hallitukset ja virkamieskoneisto, Halava muistuttaa.

Uudenlaista liiketoimintaa voisi edistää esimerkiksi erilaisten kokeilujen kautta. Jos yhteiskunta mahdollistaa fiksut kokeilut, niitä myös tehdään.

– Kokeiluja voisivat olla esimerkiksi yritysten verotilien täsmäytysjakson pidentäminen yhdestä kolmeen kuukauteen, kokeilustatus määräajaksi kaikille Uberin tapaisille vanhoja toimintatapoja syrjäyttäville liiketoimintamalleille, työaikalainsäädännön radikaali vapauttaminen ja investointituet robotiikalle ja digitalisoinnille.

Perustulo mullistaa työelämän

Muutokset heijastuvat väistämättä myös työelämään. Halavan mukaan tulevaisuuden työ on projektimaista ja pätkitympää. Vakituinen palkkatyösuhde tulee olemaan yhä harvemman suomalaisen ulottuvilla.

Tulevaisuudentutkijan onkin vaikea nähdä työn tulevaisuutta ilman perustuloa.

– Pitäisi unohtaa sellainen aika, jolloin cv:ssä olevat aukot olivat jonkinlainen kummallisuus, ja luoda sellainen alusta, jossa perustulon kautta työpaikkojen vaihto ja vaihtovälit olisivat jollain tavalla turvattuja.

Kasvaneen työttömyyden hoitoon Halava tarjoaa mielenkiintoista konstia.

– Jos yksityinen veronmaksaja voisi kuluitta työllistää pitkäaikaistyöttömän, joka puolestaan saisi valittuun rajaan asti palkkansa verovapaasti, kytkisimme yksityiset työnantajat pitkäaikaistyöttömyyden poistotalkoisiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?