"Jotain outoa tapahtui 1990-luvulla"

Julkaistu:

Onko koulukiusaaminen lainkaan vähentynyt? Riippuu keneltä kysyy. Kiusaamisen uhreja hoitanut lääkäri arvioi kiusaamisen ainakin raaistuneen.


Vakavan kiusaamisen kohteeksi joutuminen on tuskallista, ja lisäksi suututtaa erityisen paljon, kun sitä esiintyy Kiva koulussa (Kiusaamisen vastainen koulu). Tämä on näkynyt Kivan Facebook-sivuilla äkäisenä keskusteluna ja synnyttänyt muun muassa verkkosivusto Paha koulun.

Kiva on Turun yliopiston psykologien kehittämä kiusaamisen vastainen ohjelma, joka on käytössä pääosassa Suomen kouluja.

Koulukiusaamisen uhreja paljon hoitanut yksityinen psykiatrian erikoislääkäri Juha Lehti moittii Kivaa lepsuksi. Vakavaan kiusaamiseen tarvitaan hänen mielestään "kovia otteita", ei "sovittelevaa ja syyllistämätöntä ilmapiiriä". Lehti on kuvannut HS:n mielipidekirjoituksessa koulukiusaamista "kidutukseksi".

– En sano, että Kiva koulu olisi ylipäätään hyödytön. Se ajatus, että Kivassa vähennetään häiriökäyttäytymisestä saatavia sosiaalisia hyötyä, on hyvä. Mutta lasten harteille ei voi laskea kiusaamisen lopettamista, Lehti sanoo.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Lehden mukaan ongelmat eivät ratkea "loputtomilla neuvotteluilla", vaan kouluihin pitää palauttaa koulukuri, jossa kiusaamiseen puuttuu jok'ikinen aikuinen vahtimestaria myöten. Kiusaajien vanhempien mukaan otto ojentamiseen näyttää olevan tehokas vastakeino.

Lehti penää "selkeitä, valtakunnallisia" toimintaohjeita kiusaamiseen.

– En ole kuullut niitä ajaneen yhdenkään opetusministerin, eikä opetushallituksen, joka keskittyy kyllä laskemaan kouluruuan kaloreita, mutta tuhansien kärsivien lasten auttaminen ei tunnu olevan tarpeeksi tärkeää.


Lehti kiihtyy aiheesta poikkeuksellisen paljon. Miksi?

– Olen nähnyt yhä enemmän ja enemmän potilaita, jotka ovat traumatisoituneet vakavasti koulukiusaamisesta. Tuntuu, että jotain outoa tapahtui 1990-luvulla. Homma muuttui raaemmaksi ja julmemmaksi. Olen vain tullut niin vihaiseksi tästä ongelmasta.

Tuloksia, vai ei tuloksia?

Toistuvasti koulukiusattuja katsotaan olevan 6–10 prosenttia peruskoululaisista. Se tarkoittaisi 30 000:tta lasta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kasiluokkalaisia koskevassa kouluterveyskyselyssä määrä on pysynyt suunnilleen ennallaan. Kyselyssä näkyy yhden prosenttiyksikön lasku vuodesta 2011 vuoteen 2013.

Kiva-vaikuttavuusselvitykset näyttävät toista: kiusattujen määrä kasiluokilla on tippunut tänä vuonna 3,9 prosenttiin 2009 vuoden 6,6 prosentista.

Kivan kehittäjän, psykologian professori Christina Salmivallin mukaan ero johtuu siitä, että kyselyyn vastaavat juuri Kiva-koulut ja niistä vähän yli puolet – se osa, joka on yleensä eniten sitoutunutta ohjelman käyttöön.

Kivasta on tehty useita tieteellisen vertaisarvioinnin läpikäyneitä julkaisuja, joiden tekijäryhmät ovat Kiva-tutkijoita. Yhteenvetona ohjelma tuottaa näkyviä tuloksia, mutta tulos riippuu täysin koulusta ja sen aktiivisuudesta. Alakouluikäisiin lapsiin se puree selvästi paremmin kuin yläkoululaisiin.

– Osa oppilaista koki sen toimivan, osa ei. Kyseinen ohjelma on yksi väline kiusaamiseen puuttumisessa ja on koulun henkilökunnasta kiinni, miten tehokkaasti sitä tai jotain muuta kiusaamiseen puuttumisen välinettä sovelletaan, tiivistää koulukiusaamisraportin kirjoittanut Vaasan yliopiston tutkijatohtori Niina Mäntylä.

Erikoislääkäri Juha Lehti sanoo, että tulokset eivät riitä, olipa kyse prosenttiyksiköistä tai kymmenistäkin. Päämääränä pitää olla, että kouluista tehdään oikeasti turvallisia.

Liian lepsu ote?

Lehden mukaan kouluihin tarvitaan pelotteeksi kunnon seuraamuksia. Moni julma sana jäisi sanomatta.

Koululaissa on useita vaihtoehtoja jälki-istunnosta varoitukseen ja määräaikaiseen erottamiseen. Näitä käytetään melko varovaisesti. Vaasan yliopiston raportin mukaan kiusaajan luokkasiirtojakin voisi käyttää useammin.

Salmivallin mukaan Kivan arvostelu lepsuksi on osin kohtuutonta.

– Usein julkisuudessa sanotaan, että Kiva koulussa vain ymmärretään kiusaajia eikä rangaista. Ei se pidä paikkaansa, sillä Kivassa on seurantamalli. Jos todetaan, että keskustelut eivät auta, niitä ei pidä jatkaa. Silloin kuvaan tulevat koulun kurinpidolliset toimet, hän sanoo.

Kiusatulla on oikeus olla turvassa, vaikka sitten vahtimalla kiusaajaa koko päivän. Kouluissa ei aina käytetä rangaistuksia niissä tilanteissa, joissa pitäisi, hän sanoo myös.

– Mutta edelleen painotan, että parasta kuria on lasten oma sanktio kiusaamisesta.

Kiva koulusta sanottua

"Kiva-kouluprojektissa oli esimerkiksi pallopelejä, joissa pallon saatuaan piti kertoa jotain itsestään TAI ONGELMISTAAN. Tilanne ahdisti, kun odotti kauhulla omaa vuoroaan, josta syntyi taas uusi kiusaamistilanne – opettaja ei välittänyt."

"… Peruskoulussa täällä on KiVa Koulu –järjestelmä, joka toimii aika hyvin. –Nyt pääkiusaaja on hyvä kaveri ja kiva. Hän sanoo, että on mun henkivartija.

Kiva koulu "on pelkkää sanahelinää, siitä ei ole hyötyä".

(Vaasan yliopisto/Kunnallisalan kehittämissäätiö: "Pelastakaa koulukiusattu" -raportti, 2013)

Opettajat " saattavat olla tilanteihin väsyneitä ja jopa välinpitämättömiä ja antavat siten hiljaisen hyväksynnän kiusaamiselle."

(Paha koulu -sivusto)

" Sen sijaan, että ilmaisisitte voimallisesti kiusaamisen olevan väärin ja tukevanne kaikkia mahdollisia kiusaamisen uhreja, keskitytte pesemään kätenne koko asiasta ja hehkuttamaan miten mahtavia olette."

" Se [Kivaa koskeva arvostelu] on myös erittäin loukkaavaa niitä kymmeniä ihmisiä kohtaan, jotka ovat tehneet vuosikausia töitä ohjelman parissa, samoin kuin ohjelmaa tosissaan toteuttavia kouluja kohtaan."

" Kansalaiset tämän KiVa-lystin maksavat. Ei heitä kiinnosta KiVa-brändi tai virkamiesten tunteet, vaan lastensa hyvinvointi."

" Nyt siis myös KiVa on uhri. Ei jeesus."

(Keskusteluketjusta Kiva koulun Facebook-seinällä)

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    3. 3

      Rovaniemellä asuva Marko, 44, osti kaupunkikämpän Tallinnasta – ”Tarkoitus myös käyttää paljon itse”

    4. 4

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    5. 5

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    6. 6

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    7. 7

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    8. 8

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    9. 9

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    10. 10

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    2. 2

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    3. 3

      Näin 100 hehtaarin metsä tuottaa vuodessa eri maakunnissa: Päijät-Hämeessä 24 950 € – Lapissa vain 2 520 €

    4. 4

      Tullimaksu voi yllättää tylysti: nettisivulla edullisempi saattaa tulla reilusti kalliimmaksi – 3 esimerkkiä

    5. 5

      Riku, 24, kilpailutti kahta pankkia: 9. tarjous asuntolainasta kelpasi – säästöä 7 000 euroa

    6. 6

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    7. 7

      Euron arvo lähestyy kymmentä kruunua – edellisestä kerrasta kahdeksan vuotta

    8. 8

      Kommentti: Talouskasvun varjopuoli: euroalueen ylijäämä on jo epänormaalin suuri

    9. 9

      Kuulutko tähän ikäryhmään? ”On ollut paljon huonoa onnea”

    10. 10

      Finnairista tehtyjen valitusten määrä räjähti: tältä vuodelta kasassa jo 587 riitaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juho muutti Puolaan töihin palvelemaan suomalaisia – ”Muistan yllättyneeni katsoessani ensimmäistä palkkakuittia”

    2. 2

      Rainer, 62, aikoo muuttaa halvempaan maahan – ”45 vuotta töitä Suomessa kerrytti vain 1 000 euron eläkkeen”

    3. 3

      Kuljetusyrittäjän tuska: 13 harjoittelijaa eikä yksikään pärjännyt – mukana ufotutkija, ja toinen viihtyi töissä 3 tuntia

    4. 4

      Näin tukiloukku napsahtaa työtä tekevälle: palkkaa lisää 1 000 €/kk – tilille vain 209 € enemmän

    5. 5

      Riku Aallon yli 5 000 euron palkankorotus suututti kentän – osa erosi jo Teollisuusliitosta

    6. 6

      Talo Thaimaassa ja citykämppä Espanjassa: Annika, 63, kertoo, miten Lahti vaihtui halpaan elämiseen auringossa

    7. 7

      Lääketesteissä kuoli 5 ihmistä – tapaukset saattavat liittyä suomalaisyrityksen lääkkeeseen

    8. 8

      Puolustusvoimien luolan hinta yllätti myyjän – kolme ostajaa kiritti toisiaan läpi illan

    9. 9

      Suomen 100 suurinta metsänomistajaa: listan ykkösen metsät peittäisivät Kehä I:n sisälle jäävän Helsingin

    10. 10

      Näin kävi asuntojen hinnoille Tallinnassa 10 vuodessa – ”Moni suomalainen teki hyvät kaupat”

    11. Näytä lisää