Älytön leikkauslista: "Säästöt" menoista, joita valtio ei edes rahoita - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Älytön leikkauslista: "Säästöt" menoista, joita valtio ei edes rahoita

Ay-liike ei taipunut yhteiskuntasopimukseen, joten nyt se itkee ja taipuu. Hallituksen suurimmat ehdolliset säästötoimet koskevat eläkkeitä ja ansiosidonnaista työttömyysturvaa, joilla ei ole mitään tekemistä valtion budjetin kanssa. Työntekijäjärjestöille on luvassa tuplanöyryytys.

­

21.8.2015 16:03 | Päivitetty 24.8.2015 8:57

Ammattiyhdistysliike joutui yhteiskuntasopimusneuvotteluissa vaikeaan asemaan: Jos se olisi hyväksynyt sopimuksen, se olisi joutunut kestämään jäsentensä kritiikin. Nyt se taas joutuu kantamaan vastuun sopimuksen vesittämisestä.

Nöyryytys ei ole kuitenkaan vielä läheskään täydellinen. Sipilän hallitus lupasi heti kautensa alussa, että sopimusneuvottelujen kaatuminen johtaa lisäleikkauksiin.

Nyt lupauksen noudattaminen on Sipilän mukaan epävarmaa, mutta toteutuessaan hallitusohjelman liitteisiin kirjattu ehdollinen leikkauslista kaataa uuden sangollisen jääkylmään vettä työntekijäjärjestöjen niskaan.

Noin 960 miljoonan euron säästöistä lähes 400 miljoonaa euroa aiotaan saavuttaa leikkaamalla 272 miljoonaa TyEL- ja Yel-sidonnaisten etuuksien ja työeläkkeiden indeksikorotuksista ja 120 miljoonaa työttömyysturvasta.

Ajatus on mielenkiintoinen, sillä valtio ei rahoita työeläkkeistä ja niiden indeksikorotuksista kuin murto-osan.

Valtio ei myöskään rahoita työttömyysturvan ansiosidonnaista osaa, johon leikkaus ainakin sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvoksen Esko Salon mukaan hyvin todennäköisesti kohdistuisi.

Valtio rahoittaa kaikille työttömille – myös ansiosidonnaista saaville – työttömyysturvan perusosan, mutta sitä pitäisi leikata kaikilta työttömiltä samaan aikaan, mitä valtio Salon mukaan tuskin tekisi. Ansiosidonnaisen osan rahoittavat työnantajat ja työntekijät, jotka maksavat työttömyysvakuutusmaksuja valtion budjetin ulkopuoliselle Työttömyysvakuutusrahastolle.

Miten valtio voi säästää menoista, joita se ei itse rahoita?

Hallitus iskee ay-liikkeelle kaikista pyhimpään

Vastaus luonnollisesti on, että ei mitenkään. Valtiontaloudet säästöt eivät ole leikkausten tärkein tavoite.

Ulkoministeri Timo Soini (ps.) sanoi tänään Helsingin Sanomissa, että yhteiskuntasopimuksen kariutuminen voi johtaa veronkorotuksiin, mutta kokonaisveroaste ei kuitenkaan nouse.

– Esimerkiksi työnantajien sosiaaliturvamaksut ovat sellainen asia, jota voidaan tarkastella, Soini sanoi.

Toisin sanoen hallitus suunnittelee alentavansa työnantajien sivukuluja pakottamalla työntekijäjärjestöt leikkaamaan niille kaikista pyhimmistä eli ansiosidonnaisista eläkkeistä ja työttömyyspäivärahoista.

Perinteisesti työnantajat ja työntekijät ovat päättäneet eläkkeisiin ja ansidonnaisiin liittyvistä asioista keskenään, koska ne rahoittavat molempia järjestelmiä sosiaaliturvamaksuilla.

Tällä kertaa hallitus ei kuitenkaan työntekijäjärjestöjen mielipiteitä kysele: koska ne eivät suostuneet alentamaan yksikkötyökustannuksia sovinnolla, ne pakotetaan samaan tavoitteeseen eri tietä.

Tulilinjalla ovat aktiivisesti työssäkäyvien sijaan työttömät ja eläkeläiset, mutta isku on ay-liikkeelle lähes yhtä kova kuin yhteiskuntasopimukseen taipuminen olisi ollut.

Ay-liikkeen valta murenee

Hallitusneuvos Esko Salon mielestä nykyhallituksen lähestymistapa kansantalouteen on järkevämpi kuin aiemmilla hallituksilla. Ehdollinen leikkauslista on jälleen yksi osoitus siitä, että hallitus katsoo julkista taloutta yhtenä kokonaisuutena.

Salon mukaan työnantajien sivukulujen karsiminen voi johtaa kustannuskilpailukyvyn paranemisen ja positiivisen työllisyysvaikutuksen ansiosta lopulta myös valtiontalouden elpymiseen.

Niin tai näin, ay-liikkeellä ei ole aihetta hurraahuutoihin. Sen yhteiskuntasopimusneuvotteluissa kokema nöyryytys saa todennäköisesti jatkoa uudella nöyryytyksellä. Näyttää selvältä, että ay-liikkeen valta suomalaisessa yhteiskunnassa on murentunut.

Kuten Tampereen yliopiston sosiologian professori Harri Melin kysyy Taloussanomien tämänpäiväisessä haastattelussa:

– Kun hallitus ei saanut yhteiskuntasopimusta, purkaako se nyt yhteiskuntasopimuksen, joka on ollut voimassa 1960-luvulta lähtien?

(Oikaisu 24.8.2015: Jutussa oli lause, jonka mukaan valtio ei osallistu ansiosidonnaisen työttömyysturvan rahoittamiseen. Valtio siis rahoittaa ansiosidonnaista saaville saman perusosan kuin kaikille muillekin työttömille, mutta ansiosidonnainen osa rahoitetaan työttömyysvakuutusmaksuilla, joita työnantajat ja työntekijät maksavat valtion budjetin ulkopuoliselle Työttömyysvakuutusrahastolle.)

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?