Jos hallitusohjelma toteutuu suunnitellusti, yksin asuvan eläkeläisen asumismenot voivat neljän vuoden kuluttua olla keskimäärin yli 40 prosenttia tuloista.
Kiinteistöliiton ja Omakotiliiton Pellervon tutkimuskeskuksella teettämän Asumismenot-tutkimuksen mukaan hallitusohjelma nostaa eläkeläisten asumiskustannuksia noin neljä prosenttia.
Tutkimuksen taustaoletuksissa on arvioitu, että tulot, talouskasvu ja korot nousevat pari vuotta vain hieman, mutta nousu kiihtyy hallituskauden lopulla. Omistusasujilla on oletettu olevan velkaa 55 prosenttia asuntonsa arvosta, mutta eläkeläiset ovat velattomia.
– Kiinteistöverojen korotuksella on suurempi merkitys eläkeläisille kuin muille, kertoi PTT:n ekonomisti Veera Holappa tiedotustilaisuudessa.
Tämä selittyy sillä, että harva omistusasunnossa asuva muuttaa eläkkeelle jäätyään pienempään asuntoon ainakaan heti ja kiinteistövero lasketaan asunnon pinta-alan mukaan.
Kiinteistövero vaihtelee paljon kunnittain
Vuodeksi 2017 kaavaillun muutoksen vaikutus nostaisi 120 neliön omakotitalossa asuvan kiinteistöveroa keskimäärin neljä prosenttia vuodessa eli 23 euroa. Holappa painottaa, että kyseessä on keskiarvo ja kaupunkikohtaiset erot ovat suuria.
Hallitusohjelmassa aiotaan korottaa sekä kiinteistöveron ala- että ylärajaa. Esimerkiksi Helsingissä, Espoossa, Raumalla, Ylitorniossa ja yhdeksässä muussa kaupungissa peritään nyt alarajan mukaista veroa. Jos rajaa nostetaan, näissä kiinteistövero nousee.
Talousongelmissa painiskelevat kunnat ovat viime aikoina laajalti nostaneet kiinteistöveroa. Tälle vuodelle joka kolmas kunta korotti sitä.
Myös kaavaillut energiaverotuksen muutokset nostavat asumisen hintaa. Sähkölämmitteisessä omakotitalossa asuvan menoja ne voivat nostaa 130 eurolla ja 60-neliöisessä kerrostalohuoneistossa asuvan kustannuksia 60 eurolla vuodessa.
Vähennyksen leikkaus tuntuisi korkojen noustua
Asuntovelkaiset kärsivät asuntolainan korkovähennyksen supistamisen kiihdyttämisestä kymmeneen prosenttiin vuodessa. Hallitusohjelman mukaan vuonna 2019 asuntolainojen koroista voi vähentää enää 25 prosenttia.
Tutkimuksessa on ennakoitu, että asuntolainan korot nousisivat vuoteen 2019 mennessä neljään prosenttiin. Esimerkiksi keskituloiselta kerrostaloasukkaalta menisi tuolloin 39 prosenttia tuloistaan asumiseen.
Lapsiperheillä asumismenojen osuus tuloista jää selvästi alle 30 prosenttiin, jos heillä on velkaa hieman yli puolet asunnon arvosta.
– Lainan suuruus vaikuttaa paljon siihen, miten paljon asuntovelkaiset ovat hyötyneet korkovähennyksestä, Holappa huomautti.
Korkovähennyksen leikkaaminen veisi nykykoroilla kotitalouksilta keskimäärin 50–100 euroa vuodessa. Jos asuntolainan korko olisi neljä prosenttia, 100 000 euron velan ottaneen hyöty jäisi vähennysleikkauksen jälkeen liki 500 euroa nykyistä pienemmäksi. 200 000 euron velassa edun pienennys olisi miltei tuhat euroa.
Yhteiskuntasopimuksen epäonnistumisesta lisämenoja
Asumismenojen kehitys on kiinni yhteiskuntasopimuksesta. Hallitus on uhannut, että asuntolainojen korkojen verovähennysoikeus poistetaan kokonaan, jollei sopimusta synny. Se on esittänyt myös sähköveron korotusta, jos sopuun ei päästä.
PTT:n mukaan asumismenot voisivat nousta tuolloin keskimäärin jopa 8,5 prosenttia.
Yhteiskuntasopimuksen toteutuessa hallitusohjelma nostaisi esimerkkien mukaisessa kerrostalossa tai öljylämmitteisessä omakotitalossa asuvien kustannuksia puolitoista prosenttia ja sähkölämmitteisessä pientalossa asuvan menoja kolme prosenttia.
– Jos yhteiskuntasopimusta ei synny, sähkölämmitteisen omakotitalouden asumismenot kasvat yli 500 eurolla vuodessa, Omakotiliiton toiminnanjohtaja Kaija Savolainen sanoi.
