Iran-sovun suuri merkitys: Luopuuko USA vallastaan?

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Iranin ydinsopu on jälleen yksi osoitus siitä, että idän ja lännen vastakkainasettelun ei ole pakko kärjistyä. John Kerryn mukaan Euroopan maiden osallistuminen Venäjä-pakotteisiin ja jopa dollarin asema reservivaluuttana ovat vaarassa, jos republikaanit torppaavat sopimuksen.


Heinäkuun Kreikka-venkoilut jättivät Euroopassa varjoonsa Iranin ja kuuden suurvallan eli Yhdysvaltojen, Kiinan, Saksan, Ranskan, Venäjän ja Britannian neuvotteleman ydinsovun. Vaikka sopimuksen "historiallisuutta" on korostettu toistuvasti, ilmaan on jäänyt leijailemaan lukuisia kysymyksiä.

Miksi Venäjä suostui sopimukseen, joka päästi energiamarkkinoille uuden suuren tuottajan painamaan öljyn hintaa entistäkin alemmaksi? Miksi Yhdysvallat päästi pihdeistään Kiinan ja Venäjän liittolaisena tunnetun maan, jota se on aivan viime vuosiin saakka syyttänyt ydinaseen rakentamisesta?

Ja ennen kaikkea: miksi idän ja lännen suurvallat päätyivät ratkaisemaan jo kylmän sodan vuosina jäiseksi hyytyneen tilanteen juuri nyt, kun niiden keskinäiset välit näyttävät ulospäin olevan tulehtuneemmat kuin pitkään aikaan?

Selvää on, että Iran-sovussa on kyse paljon muustakin kuin ydinaseesta. Vähemmän selvää sen sijaan on, mistä muusta.

Yhden vastauksen tarjoaa Yhdysvaltojen ulkoministeri John Kerry. Hän puhui tiistaina poikkeuksellisen avoimesti siitä, miten haitallista olisi, jos kongressi republikaanien johdolla päättäisi torpedoida jo syntyneen sopimuksen.

– Se olisi omiaan lakkauttamaan Yhdysvaltain dollarin aseman maailman reservivaluuttana, Kerry totesi.

Dramaattinen lausunto viittaa siihen, että Kiina on ilmaissut halunsa tehdä juanista reservivaluutan.

Silti Iran-sovussa voi dollarin ja juanin välisen kilpailun sijaan olla kyse vieläkin isommasta asiasta: Yhdysvaltojen, Euroopan ja Kiinan välisistä suhteista.

Dollarin asema horjuu, mutta onko sillä väliä?

Etenkin finanssikriisin alkamisen jälkeen dollarin asemaa on kyseenalaistettu ahkerasti. Maailman keskuspankkien reserveistä kaksi kolmannesta koostuu yhä dollareista, vaikka Yhdysvallat ei ole pitkään aikaan ollut sellainen maailmantalouden veturi kuin se vielä 70-luvulla oli.

Minkä tahansa valtion liikkeelle laskeman valuutan luottamus perustuu viime kädessä siihen, että kaikki maan kansalaiset tarvitsevat juuri kyseistä maksuvälinettä maksaakseen veroja valtiolle. Useiden mielestä dollari on Yhdysvaltojen poliittisen vallan väline eräänlaisena valuuttojen valuuttana.

Tämän näkemyksen mukaan luottamus dollariin perustuu siihen, että esimerkiksi suuri osa valtioiden välisestä raaka-ainekaupasta käydään dollareissa. Jos valtio siis haluaa alueelleen vaikkapa teollisuutta, sen keskuspankin on saatava haltuunsa dollareita. Niinpä Yhdysvaltain valtion velkakirjoille on aina kysyntää.

Loputtoman kysynnän ansiosta Yhdysvallat on voinut huoletta pyörittää valtavia kauppataseen alijäämiä ilman, että luottamus sen luomaan valuuttaan tai maan velanmaksukykyyn on romahtanut.

Vastakkaisia näkemyksiä riittää. Joidenkin mielestä dollari on Yhdysvalloille taakka, kun taas muun muassa taloustieteilijä Paul Krugman on useaan otteeseen – viimeksi keskiviikkona – todennut reservivaluutta-aseman merkityksen olevan lähinnä symbolinen.

"Yhdysvallat miltei tuputtaa valtaa nouseville mahdeille"

Vaikka dollarin aseman merkitys olisikin vain symbolinen, symboliikalla on suuri merkitys osalle Yhdysvaltain kongressin republikaaneista, jotka katsovat Obaman hallinnon luovuttavan vapaaehtoisesti valtaansa pois kaikilla rintamilla.

New York Times kertoi huhtikuussa, että IMF:n ja Maailmanpankin keväällä pidetyissä kokouksissa Yhdysvaltojen valta-aseman mureneminen on ollut yksi tärkeimmistä teemoista. Intian hallituksen johtavan taloudellisen neuvonantajan Arvid Submaranianin mukaan "Yhdysvallat miltei tuputtaa valtaa nouseville mahdeille".

Samoilla linjoilla on muun muassa Maailmanpankin entinen varajohtaja Ian Goldin, joka sanoi kesällä Taloussanomien haastattelussa, ettei Yhdysvalloilla ole enää taloudellisia eikä sotilaallisia edellytyksiä tai edes halua pitää yllä valta-asemaansa.

Venäjä ja Kiina ovat kannattaneet Iranin-vastaisista pakotteista luopumista vuosia, ja republikaanit pitävät heinäkuussa neuvoteltua sopimusta niiden tahtoon taipumisena. Mutta miksi sopimuksesta vetäytyminen uhkaisi dollarin asemaa reservivaluuttana?

John Kerryn aivoituksia voi vain arvailla, mutta kenties vihiä antaa Kerryn samassa yhteydessä antama lausunto siitä, että sovun tärveleminen ajaisi Yhdysvaltojen eurooppalaisia liittolaisia vetäytymään Venäjän-vastaisista pakotteista, joihin "Euroopan maat suhtautuvat jo nyt penseästi".

Toisin sanoen, jos Yhdysvallat yrittää väkisin lyödä kiilaa Euroopan ja Aasian väliin ja pakottaa Eurooppaa toistuvasti ampumaan haulikolla omaan jalkaansa, suurvalta on lopulta vaarassa jäädä itse rannalle.

Idän ja lännen vastakkainasettelu ei ole väistämätön

Kiinan ja muiden nousevien talouksien vaikutusvallan kasvu on tosiasia, mutta nähtäväksi jää, kuinka kivuliaaksi painopisteen siirto lännestä kohti itää äityy.

Ainakin puheissa lännen ja idän välinen vastakkainasettelu on ehdoton. Suomessa nykyinen valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja jopa ay-liike ovat linjanneet, että maailmassa on menossa geopoliittinen kamppailu, jossa Suomen on oltava Yhdysvaltojen puolella.

Silti teot eivät aina istu yksiin puheiden kanssa.

Tämän vuoden aikana lukuisat Yhdysvaltain "liittolaiset" ympäri maailmaa – mukaan lukien Suomi – ovat ilmoittaneet halunsa lähteä mukaan Kiinan johtamaan Aasian investointipankkiin, ja Kiina on puolestaan kertonut haluavansa osallistua EU:n infrastruktuurihankkeisiin. IMF taas on todennut, että juanin liittäminen SDR-koriin dollarin, euron, jenin ja punnan rinnalle on vain ajan kysymys.

Iran-sopuun liittyy lukemattomia taloudellisia intressejä, eikä sen maailmanpoliittista merkitystä pidä liioitella.

Siitä huolimatta se on jälleen yksi osoitus siitä, että idän ja lännen välisen vastakkainasettelun ei ole pakko antaa kärjistyä – jos esimerkiksi Yhdysvaltain kongressi ei sitä välttämättä halua.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    2. 2

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    3. 3

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    4. 4

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    5. 5

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    6. 6

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Tässä voi olla seuraava kaivostuska: Kanadan kaivosjättien miljardien korvausvaateet saattavat rysähtää Suomen niskaan

    9. 9

      Tällaista tuntipalkkaa eri töissä saadaan – katso 200 ammatin lista

    10. 10

      Sähköpotkulaudat tulevat tänään kaikkien käyttöön Helsingissä – ja sen voi jättää melkein minne tahansa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    2. 2

      Alko myy viiniä, joka on peräisin mystisestä ”muusta alkuperämaasta” – taustalla järeä kansainvälinen konflikti

    3. 3

      Eläkkeellekö varhain? USA:sta lähtenyt ilmiö innostaa Suomessa: Jopa alle 30-vuotiaat ”firettävät”

    4. 4

      Eurooppaa piinaava helleaalto iskee rajusti Ranskan viinintuotantoon

    5. 5

      Bensakauppias kertoo, miksi Suomessa tankataan nyt Euroopan viidenneksi kalleinta polttoainetta: ”Tankkereita kaapattu ja muuta”

    6. 6

      Jan Hurrin kommentti: Velkojen määrästä ja velkarajoista on syntynyt myrkyllinen yhdistelmä

    7. 7

      Superhelle tyhjentää taas kaupat tuulettimista – toimi näin, jos jäit ilman

    8. 8

      Huoli vanhustenhoivasta on poikinut yli 40 selvityspyyntöä kuolemista

    9. 9

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    10. 10

      Kannattavuutta tehostavan Stora Enson tulos heikkeni – selvittää investointeja Tšekkiin ja Itävaltaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Maatila myynnissä, lähtöhinta euron – tällaisia asumuksia Suomesta saa pikkurahalla

    2. 2

      36 eduskunnan ulkopuolelle jäänyttä löysi käyttöä sopeutumisrahalle – katso, ketkä kaikki hakivat kansanedustajan tilapäistä työttömyysturvaa

    3. 3

      Helsingissä mainostetaan Kallioon avautuvaa viinikauppaa – viranomaisen mukaan kekseliäs idea ei riko Alkon monopolia

    4. 4

      Taksiuudistus lopetti päivystysvelvollisuuden, eteläsavolainen taksiyrittäjä äimistelee kuljettajien reaktiota: ”Menkööt sitten tehtaalle töihin”

    5. 5

      ”Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle!” – tällainen oli Keihäsmatkat perustanut ja seksikylää Kihniöön suunnitellut yrittäjälegenda

    6. 6

      Lääkäriksi opiskeleva Omar tekee rankkaa työtä, joka ärsyttää monia suomalaisia: ”Osa huutaa loukkauksia”

    7. 7

      Näin ex-kansanedustajat hyödyntävät sopeutumisrahansa – opiskelua, mietiskelyä, sairaan äidin hoitamista...

    8. 8

      Sotilaskotiliitto pahastui, kun yrittäjä myi ”Sotkun munkkeja” ilman lupaa – nyt munkkivaunu seisoo torilla tyhjillään

    9. 9

      Näin asennetaan paskalain vaatima jätevesi­järjestelmä – katso kuvat urakasta vaihe vaiheelta

    10. 10

      Ventovieraiden tarjoama viina ei ollutkaan ilmaista – 1,5 vuotta myöhemmin valtio iski 17 000 euron laskun

    11. Näytä lisää