IMF:n epäreilu vaatimus: Me emme riko sääntöjä, joten teidän on pakko

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
Kun IMF vaatii euromaita leikkaamaan Kreikan velkoja, se vaatii niitä rikkomaan EU:n perussopimusta. Tilanne ajaa euromaita kohti väistämätöntä: unioni tarvitsee uuden perussopimuksen, ja nopeasti.


Pöly Kreikan ympärillä näytti jo hetkeksi laskeutuneen, kunnes IMF päätti keskiviikkona, että se ei lähde mukaan maalle myönnettävään kolmanteen lainapakettiin – ainakaan, jos Kreikan velkoja ei ensin leikata.

Omista saatavistaan IMF ei edelleenkään aio tinkiä, koska se olisi valuuttarahaston sääntöjen vastaista. Niinpä se yrittää pakottaa euromaita maksamaan leikkaukset kokonaan omasta pussistaan.

Vähälle huomiolle julkisessa keskustelussa on jäänyt Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäublen huomautus siitä, että velkojen anteeksianto olisi myös EU:n sääntöjen vastaista: se rikkoisi no bail-out -sääntönäkin tunnettua Lissabonin sopimuksen artiklaa 125, jonka mukaan EU-valtio ei joudu ottamaan kantaakseen toisen jäsenvaltion velkoja.

Valuuttarahaston säännöt lienevät yksinkertaisesti EU:n sääntöjä tärkeämpiä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Jos perussopimuksilla ei ole merkitystä, ei ole koko EU:lla

Vaikka monia EU-sääntöjä kuten alijäämä- ja velkarajoituksia pidetään usein vitseinä, joiden noudattaminen on lähinnä noloa, artikla 125 on aidosti merkittävä: kun valtioiden johtajat ovat edellisten kahdeksan vuoden aikana halunneet torpata suuria Euroopan integraation syventämiseen tähtääviä hankkeita, he ovat voineet vedota yhteen ainoaan perussopimuksen lauseeseen.

Toki no bail-out -sääntöä on monien mielestä rikottu jo silloin, kun Kreikalle on myönnetty euromaiden takauksia eri vakausmekanismien kautta.

IMF:n vaatimuksen voikin nähdä vain vauhdittavan väistämätöntä: Eurooppa tulee joka tapauksessa tilanteeseen, jossa perussopimusta rikotaan räikeästi. Joko Kreikan velkoja annetaan anteeksi tai odotetaan, ettei maa pysty maksamaan niitä, jolloin euromaiden takuut yksityisille sijoittajille laukeavat.

Kerran perussopimusta voi ehkä rikkoa, mutta entä jos sama joudutaan tekemään Portugalin, Irlannin, Italian tai jonkun muun euromaan kanssa?

Jos EU:n sydämen muodostavista sopimuksistakin tulee vessapaperia, Eurooppa-projektin uskottavuus ja tulevaisuus ovat vaarassa.

Eurooppa saamassa oman sote-sopan

Jotta Euroopan integraatiota voidaan jatkaa järkevällä tavalla, EU:lle on laadittava uusi perussopimus.

Muuten tilanne alkaa muistuttaa Suomen surullisen kuuluisaa sote-vääntöä: parhaan mahdollisen ratkaisun sijaan joudutaan etsimään vuosien ajan kompromissia, joka täyttää perustuslakiin aikoinaan rustatun lauseen.

EU:n perussopimuksia on uusittu huomattavasti nopeampaan tahtiin kuin Suomen perustuslakia, mutta tällä hetkellä kynnys edes puhua perussopimuksen muuttamisesta on korkea.

Vielä vuonna 2012 EU-instituutioiden johtajien raportti rahaliiton tulevaisuudesta ehdotti, että euromaat ottaisivat käyttöön yhteiset velkakirjat, eurobondit. Se vaatisi esimerkiksi no bail-out -säännön poistamista, ja niin komissio, parlamentti kuin useat jäsenmaatkin näyttivät alustavasti vihreää valoa perussopimuksen muuttamiselle.

Silloin syvemmän integraation tiellä seisoivat ennen kaikkea Saksa ja Suomi, mutta pitkittyneen kriisin aikana ilmapiiri on muuttunut muuallakin. Esimerkiksi eurobondeista on europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen (kok.) mukaan tullut tabu, josta ei uskalleta julkisuudessa enää edes puhua.

Keskustelusta on tullut varovaista

Varovaisuus on tarttunut myös euroinstituutioiden integraatiomyönteisiin johtajiin.

Viisi puheenjohtajaa eli Jean-Claude Juncker, Donald Tusk, Mario Draghi, Jeroen Dijsselbloem ja Martin Schulz julkaisivat heinäkuun alussa kesken pahimpien Kreikka-vääntöjen kymmenvuotisen suunnitelman raha- ja talousliiton loppuun viemisestä. Edellisten raporttien sisältämät ehdotukset eurobondeista ja monista muista talousliiton syventämiseen tähtäävistä muutoksista loistavat tällä kertaa poissaolollaan.

Ehdotus euroalueen omasta valtiovarainministeristä on yhä mukana, mutta raportin perusteella valtiovarainministerillä tulisi olemaan yhtä suuret mahdollisuudet vaikuttaa Euroopan talouspolitiikkaan kuin Suomen presidentillä Suomen talouspolitiikkaan.

Saksan hallituksen asettaman taloustieteilijöiden neuvoston raportti ehdottaa vastakkaista kehitystä, jossa EU:lle ei tulisi minkäänlaista yhteistä taloushallintoa.

Jonkinlaiseksi ratkaisuksi maksukyvyttömyystilanteisiin raportissa ehdotetaan sitä, että valtiot voidaan tarvittaessa hyllyttää valuuttaliitosta väliaikaisesti – mikä sekin vaatisi perussopimusten muuttamista.

Kohti suurta valintaa

Nyt jos koskaan keskustelunavauksia tarvitaan, mutta niiden soisi olevan kahta edellä mainittua rohkeampia.

Säilyttääkseen uskottavuutensa EU tarvitsee nopeasti uuden perussopimuksen, joka ei rakennu puolivillaisten ratkaisujen kuten väliaikaisen hyllyttämisen tai kymmenen eri kriisinratkaisumekanismin varaan.

IMF:n esittämän vaatimus velkojen leikkaamisesta on epäreilu, mutta se pakottaa euromaita hakemaan vastausta jatkuvien kriisien taustalla leijailevaan kysymykseen: haluammeko me olla raha- ja talousliitossa vai emme?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    2. 2

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    3. 3

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    4. 4

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    5. 5

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    6. 6

      Tanskassa halutaan selvittää, syyllistyikö jo Sampo Pankki laittomuuksiin Virossa

    7. 7

      Mitä ihmettä? Rakentaminen käy kuumana, mutta duunareiden määrä väheni tilastossa

    8. 8

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    9. 9

      Näin sijoitat kuin Suomen rikkaimmat – yksi merkittävä ero yhtiöissä

    10. 10

      Etla: Hallituksen toimet selittävät puolet työpaikkojen lisäyksestä – lisää uudistuksia tarvitaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    2. 2

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    3. 3

      Hommia tarjolla heti ilman koulutusta – muuttaisitko 517 kilometrin päähän saadaksesi töitä?

    4. 4

      Dieselveron poistamisesta kansalaisaloitteen tehnyt Tuulikki mykistyi ideansa suosiosta: ”Tämä on aivan uskomatonta”

    5. 5

      Elementti­tehtaan tuhoisa palo johtaa yt-neuvotteluihin Kangasalla – aineelliset vahingot satoja­tuhansia euroja

    6. 6

      Työntekijöitä haettiin hurjaan tahtiin viime vuonna – katso, minne uudet työpaikat syntyivät

    7. 7

      Jamilla Heiskanen, 24, kokoaa laajaa sijoitussalkkua – näihin hän pistää rahansa

    8. 8

      Diesel­veron poistamisesta tehty kansalais­aloite rikkoi 50 000 alle­kirjoituksen rajan

    9. 9

      Mitä ihmettä? Rakentaminen käy kuumana, mutta duunareiden määrä väheni tilastossa

    10. 10

      Näihin töihin voit päästä heti ilman koulutusta – ”Uusi työntekijä voi saada 30 000 euroa vuodessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Asukas tuhosi vuokrayksiön teippaamalla ikkunat muovilla

    2. 2

      Silja ja Juhani ovat yrittäneet saada omakotitaloaan kaupaksi jo kolmatta vuotta: ”Ei ole kysyntää”

    3. 3

      Tällaisia eläkkeet ovat eri puolilla Suomea – katso, mikä on kuntasi keskieläke

    4. 4

      Tältä näyttää talo, joka on ollut myynnissä yli 3 vuotta – ”Ilmaiseksi pitäisi antaa”

    5. 5

      Juha ei ollut uskoa silmiään kun ajoi huoltoasemalle Kirkkonummella – bensan ja dieselin hinnassa näkyy nyt harvinainen ilmiö

    6. 6

      Dieselautoilijoiden mitta täyttyi: ”Onko tässä enää mitään järkeä?”

    7. 7

      Padasjokelaisen omakotitalon hinnalla saisi 13 neliötä Helsingin kalliilta alueelta – ”On mahdotonta hyväksyä, ettei löydy ostajaa”

    8. 8

      Näillä alueilla asuntoja myydään pitkään – ei pelkkiä syrjäseutuja

    9. 9

      Halkaisiko räjäytystyö uuden talon rungon? Osakkeenomistajat vaativat rakennuttajalta reiluja korvauksia

    10. 10

      Näin tienasivat eläkeläiset maailmalla – Pekka, 71, Portugalin eläkkeistä: ”Kuva on erilainen, kun vuorineuvosten eläkkeet irrotetaan”

    11. Näytä lisää