Tuleeko Nokiasta uusi Nokia? "Toivottavasti ei"

Kännyköilleen hyvästit heittänyt verkkolaitevalmistaja teki kovan tuloksen keväällä. Samaan aikaan Suomi rämpii vaikeuksissa. Olisiko Nokiasta taas Suomen pelastajaksi?

30.7.2015 16:06

Nokia yllätti huhti–kesäkuun liikevoitollaan, joka oli jopa 51 prosenttia parempi kuin vuosi sitten.

Vahvasti verkkoihin keskittynyt yhtiö näyttää kasvavan uudestaan. Ensi vuonna yhtiö paisuu entisestään, kun se ahmaisee ranskalais-yhdysvaltalaisen verkkolaitevalmistaja Alcatel-Lucentin.

Yhtiön liikevaihto oli viime vuonna hieman alle 13 miljardia. Samalla tasolla yhtiö oli viimeksi vuonna 1998, minkä jälkeen liikevaihto lähti matkapuhelimien nostamana kovaan nousuun. Markkina-arvoltaan yhtiö hieman isompi kuin vuonna 1998.

Tuhansien henkilöiden yt-kierrosten ja matkapuhelinliiketoiminnan myymisen jälkeenkin Nokialla on tätä nykyä enemmän työntekijöitä kuin vuonna 1998. Vuonna 1998 Nokialla työskenteli reilut 44 000 työntekijää, mutta viime vuoden lopussa henkilöstön koko oli noin 57 000:a.

Parhaimmillaan Nokia toi yli neljä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Voisiko Nokiasta tulla jälleen samanlainen talouden veturi kuin se oli 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa?

– Toivottavasti ei, vastaa tutkija Timo Seppälä Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksesta (Etla).

– Mutta kyllä Nokialla on kaikki edellytykset nousta hyvin merkittäväksi yritykseksi Suomen kansantuotteen kannalta.

Kansainvälisempi yhtiö

Etlan Timo Seppälän mukaan Nokialla on mahdollisuudet nousta yhdeksi Suomen tärkeimmistä yhtiöistä tällä tuloskunnolla.

Takavuosien teollisuusjättiä yhtiöstä tuskin kuitenkaan tulee. Yksi selitys löytyy henkilöstöstä. Nyky-Nokia on paljon aiempaa kansainvälisempi yhtiö. Vuonna 1998 lähes puolet yhtiön työntekijöistä oli Suomessa, mutta nyt Nokialla on Suomessa vain alle 7000 työntekijää.

– Mikäli Nokia menestyy, sillä ei tule kuitenkaan olemaan samanlaista merkitystä työntekijämäärään Suomessa, Seppälä sanoo.

– Alcatel-Lucent-kaupan vaikutuksesta työntekijämäärä saattaa hieman vähentyä täällä ja Ranskassa.

Nokian nousulla 90-luvulla oli myös paljon niin sanottuja kerrannaisvaikutuksia, eli yhtiö käytti myös useita kotimaisia alihankintayrityksiä. Yhtiön maksamat palkat ja palkkiot lisäsivät vaurautta, kulutusta ja verotuloja.

– Sellaista kerrannaisvaikutusta kuin 2000-luvulla täällä tuskin tullaan näkemään, Seppälä arvioi.

– Nokia on alkanut käyttää pääsääntöisesti ulkomaalaisia toimittajia. Enemmän vaikutuksia tulee siitä, miten paljon Nokia luo uusia työpaikkoja, miten paljon se investoi tänne, miten paljon maksaa vuokria tai miten paljon kotiuttaa voittojaan tänne Suomeen.

Kasvua yrityskaupoilla

Myös luopuminen matkapuhelimista rajoittaa Nokian näkymiä.

– Nokia on nykyään aivan erilaisessa markkinassa. Markkinassa ei ole isompaa kasvua odotettavissa, koska ollaan luovuttu kuluttajavetoisesta liiketoiminnasta. Jos yritys haluaa kasvaa, se tapahtuu yrityshankintojen kautta, Timo Seppälä sanoo.

Mutta miksi Nokian kasvu 90-luvun tapaiseksi talousveturiksi ei olisi Seppälän mukaan edes toivottavaa?

– Ei ole hyvä, että Suomen kansantaloudessa on yksi niin merkittävä yhtiö, että se kantaa suuren osan kansantaloudesta, Seppälä perustelee.

– Jos on vain yksi yritys, ollaan kansantaloudessa sen yrityksen menestyksen vaiheen varassa. Jos veturiyrityksiä on useita ja useilta eri aloilta, niiden taloudellinen menestys on usein eri vaiheessa. Suomen pitäisi kansantaloutena olla enemmän monialayrityksen kaltainen.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?