USA pelasti Kreikan kerran – pystyykö se siihen toistamiseen?

Julkaistu: , Päivitetty:

Analyysi
USA lainoitti Kreikkaa 70-luvulla avokätisesti pitääkseen maan Natossa, Wikileaks-sähkeistä selviää. Nykyisiin neuvotteluihin USA osallistuu vain IMF:n kautta. Ukrainalle IMF pitää piikkiä auki, ja maanantaina se ilmaisi valmiutensa auttaa Kreikkaa.
Vuonna 2015 Kreikan ystävät ovat vähissä, mutta kokonaan ne eivät ole hävinneet: Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ilmaisi maanantaina olevansa valmis ojentamaan Kreikalle tarvittaessa auttavan kätensä. IMF on viimeisten vuosien aikana vaatinut toistuvasti euromaita leikkaamaan Kreikan velkoja, mutta tuloksetta.

Kreikka ei ole ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa maan talous sukeltaa ja jossa pelataan kansalaisten tulevaisuuden lisäksi suurilla maailmanpoliittisilla panoksilla.

40 vuotta sitten apu löytyi samalta suunnalta kuin nytkin. IMF ja sen suurin rahoittaja Yhdysvallat nostivat avokätisellä lainoittamisellaan kuiville maan, jonka vaihtotase oli luisunut huolestuttavan paljon pakkaselle.

Syy avokätisyyteen ei ole salaisuus. Sitä käsitellään avoimesti Taloussanomien löytämissä, vuosille 1974–1976 päivätyissä yhdysvaltalaisissa diplomaattisähkeissä, jotka on julkaissut vuotosivusto Wikileaks.

Jotkut asiat eivät ole muuttuneet 40 vuodessa. USA:lla on edelleen samat kannusteet tukea Kreikkaa sen verran kuin se vain suinkin pystyy.

Öljykriisi iskee

Jos tämä vuosi on Kreikalle merkittävä käännekohta, niin sitä oli myöskin vuosi 1974. Maata seitsemän vuotta hallinnut sotilasjuntta oli siirtynyt syrjään, ja tilalle oli noussut uusi hallitus, joka halusi viedä Kreikan Euroopan yhteisöön.

Pääministeri Konstantinos Karamanlisin johtaman hallituksen asemaa vaikeutti huomattavasti se, että maan talous vaappui heikoilla jäillä. Tuonti ylitti viennin reippaasti, ja maa velkaantui ulkomaisessa valuutassa kovaa vauhtia.

Suurin syy vaihtotaseen epätasapainoon oli vuonna 1973 puhjennut öljykriisi, joka ajoi monet tuontienergiasta riippuvaiset valtiot ongelmiin. Kreikan tarvitseman tuontienergian kustannukset tuplaantuivat vuodessa, ja maan vaihtotaseen vaje uhkasi nousta vuoden 1974 loppuun mennessä lähes 1,5 miljardiin dollariin.

Ilman ulkopuolista apua Kreikan tuore hallitus olisi joutunut laittamaan maan tiukalle kulukuurille, mikä olisi kenties päättänyt lähes 20 vuotta yhtäjaksoisesti kestäneen nousukauden. Apu kuitenkin löytyi nopeasti.

Yhdysvallat teki Wikileaksin julkaisemien sähkeiden mukaan jo sotilasjuntan aikakaudella merkittäviä sijoituksia Kreikkaan, mutta vuosina 74–76 sen ja IMF:n asema Kreikan tukijoina vahvistui selvästi.

Raha helpotti tulehtuneita Nato-suhteita

Vuonna 1974 IMF myönsi Kreikalle 130 miljoonan dollarin lainan, ja seuraavan vuoden toukokuulle päivätyssä sähkeessä Yhdysvaltain Kreikan-suurlähettiläs Jack Kubisch painottaa, että USA:n on jatkettava tukemista tarjoamalla Kreikalle suuri talousapupaketti.

Kubischin mukaan sen tulisi sisältää avustuksia sotilasmenoihin, lainoja yhdysvaltalaisen sotakaluston hankkimiseen, edellisten sotakalustolainojen uudelleenjärjestelyä, muita erilaisia lainoja ja avustuksia sekä "Yhdysvaltain vahva ja näkyvä tuki sille, että IMF ja Maailmanpankki antavat Kreikalle tarvittaessa apua".

– Egeanmeren kriisillä olisi vakavia seurauksia Natolle ja Välimeren sekä Euroopan turvallisuudelle. Tällaisten USA:n toimien, jotka pienentävät kriisin mahdollisuutta, merkitystä ei tule aliarvioida, Kubisch kirjoittaa sähkeessä.

Kreikan ja Naton välit olivat tulehtuneet, koska Kreikka ja toinen Nato-maa Turkki olivat ajautuneet sodan partaalle Kyprosta koskevien kiistojen vuoksi. Kreikan pääministeri Karamanlis uhkasi elokuussa 1974 maan eroavan Natosta, koska "Yhdysvallat ei ollut Kreikan apuna hädän hetkellä".

Kubisch toteaa sähkeessä, että tuntuva taloudellinen apu vaihtotaseensa kanssa painiskelevalle Kreikalle olisi Yhdysvalloilta selkeä osoitus siitä, että maa tukee Karamanlisin hallintoa.

USA:n tarkoitus ei ollut asettua Kreikan puolelle sen ja Turkin välisissä kiistoissa, sillä USA:lla oli Kubischin mukaan menossa erilaisia sotilaallisia ohjelmia myös Turkissa. Sen sijaan tavoitteena oli pitää Nato kasassa ja sekä Kreikka että Turkki osana länttä.

Kubischin ehdotuksia noudatettiin, ja vuoden 1976 ensimmäiselle päivälle päivätyssä sähkeessä Kubisch arvioi, että Yhdysvaltain, IMF:n ja kansainvälisten suurpankkien siihen mennessä lupaamat lainat riittävät kattamaan Kreikan julkisen sektorin 800 miljoonan dollarin lainanottotarpeen.

Yhdysvallat jatkoi Kreikan hallituksen tukemista koko loppuvuosikymmenen ajan, ja vuosikymmenen taitteessa Kreikka palasi Naton täysipainoiseksi jäseneksi oltuaan edelliset viisi vuotta poissa sotilasliiton ytimestä. Vuonna 1981 Kreikka liittyi Euroopan yhteisöön.

Nato-eroa pelätään jälleen

Yhdysvaltojen tuki nosti Kreikan taloudellisesta aallonpohjasta 70-luvulla ja oli osaltaan vaikuttamassa siihen, että maasta tuli kiinteä osa länttä pitkäksi aikaa.

Nyt yli 30 vuotta kestänyt asetelma osoittaa kuitenkin murenemisen merkkejä. Kreikan eurojäsenyys näyttää huterammalta kuin koskaan, ja maa tekee yhä enemmän taloudellista yhteistyötä Venäjän ja Kiinan kanssa.

Muun muassa sveitsiläinen suursijoittaja Marc Faber ja uutistoimisto Bloombergin toimittaja Maria Petrakis ovat toistuvasti todenneet, etteivät Yhdysvallat ja EU päästäisi mistään hinnasta Kreikkaa eroamaan eurosta, koska se voisi tarkoittaa myös eroa Natosta.

Vaikka näin olisikin, kysymys kuuluu, mitä Yhdysvallat voi asialle tehdä.

"USA on Kreikassa avuton sivustakatsoja", Financial Timesin Edward Luce kirjoittaa sunnuntaina julkaistussa artikkelissaan.

"Yhdysvalloilla ei ole enää edellytyksiä pitää yllä hegemoniaansa", sanoi puolestaan Maailmanpankin entinen varapääjohtaja Ian Goldin Taloussanomien haastattelussa viikonloppuna.

Ottaako IMF isomman roolin?

Yhdysvallat on joka tapauksessa edelleen IMF:n suurin rahoittaja, ja maan vaikutusvaltainen asema valuuttarahastossa on kiistaton. IMF on osallistunut Kreikalle viime vuosina myönnettyihin rahoituspaketteihin, ja se on yksi maan suurimmista velkojista.

IMF on vaatinut euromaita leikkaamaan Kreikan velkoja vuodesta 2012 lähtien, ja se on jatkanut vaatimusten esittämistä tänä vuonna. Kesäkuun alkupuolella IMF:n ryhmän kerrottiin lähteneen Brysselissä pidetyistä neuvotteluista muun muassa siksi, että euromaat olivat järkkymättömiä päätöksessään olla leikkaamatta Kreikan velkoja.

Lisäksi saksalaislehti Frankfurter Allgemeine Zeitung kertoi nimettömiin lähteisiin vedoten, että IMF olisi vastustanut Kreikan ja muiden velkojien suunnitelmaa lykätä 400 miljoonan euron eläkeleikkauksia vastineeksi siitä, että Kreikka olisi tehnyt vastaavat säästöt sotilasmenoissa.

Kun Kreikan velkaerä IMF:lle oli erääntymässä kesäkuun lopussa, Yhdysvaltain valtiovarainministeri Jack Lew soitti Kreikan pääministerille Alexis Tsiprasille sekä useille euroalueen virkamiehille ja kehotti näitä pyrkimään sopimukseen, johon sisältyisi mahdollisia velkahelpotuksia.

IMF teki viimeisimmän näyttävän ulostulonsa viime viikolla, kun se julkaisi vain päiviä ennen Kreikan kansanäänestystä raportin, jossa se totesi maan velkataakan olevan kestämätön.

Omia saataviaan Kreikalta IMF ei ole missään vaiheessa halunnut leikata. Valuuttarahaston pääjohtaja Christine Lagarde totesi viime viikolla, ettei IMF voi jatkaa Kreikan rahoittamista, koska maa jätti maksamatta 1,5 miljardin euron suuruisen velkaeränsä rahastolle.

Nähtäväksi jää, tarkoittaako Lagarden tällä viikolla lupaama apu sitä, että IMF aikoo tavalla tai toisella ottaa Kreikka-neuvotteluissa aiempaa merkittävämmän roolin pitääkseen maan osana länttä.

Se ei olisi yllättävää, sillä sotaa käyvässä Ukrainassa valuuttarahasto näyttää jo tehneen niin. Kesäkuun puolivälissä Lagarde sanoi, että IMF voi jatkaa Ukrainan lainoittamista, vaikka maa ei pääsisi sopimukseen velkojiensa kanssa ja ajautuisi maksukyvyttömäksi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    2. 2

      Disneyn ja Foxin jättidiili varmistui – Simpsonit ja Avatar muuttavat uuteen kotiin

    3. 3

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    4. 4

      Maatalousministeri sai 116 000 euroa maa­taloustukia – yhteensä tukia maksettiin noin 2 miljardia

    5. 5

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    6. 6

      Nyt se on selvitetty: näin karkkivero vaikutti kulutukseen – S-ryhmältä massiivinen aineisto

    7. 7

      Porin Energian öljyvuoto syyte­harkintaan – Kokemäen­jokeen valui liki 50 000 litraa öljyä

    8. 8

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    9. 9

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    10. 10

      Kalojen vienti lisääntyi  –  norjalaiset lohet uivat Suomen kautta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    2. 2

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    3. 3

      Katso itse: Sekoitatko nämä autot toisiinsa? Taksi Helsinki hermostui katukuvaan ilmestyneistä takseista

    4. 4

      Osaisitko ratkaista tämän yksinkertaiselta näyttävän yhtälön? Matemaatikot etsivät vastausta satoja vuosia, ja nyt se on löytynyt

    5. 5

      Kolmekymppisten eläketilanne näyttää surkealta – Ekonomistit vinkkaavat: Näin varaudut tulevaan rysäykseen

    6. 6

      Yksi luku näyttää, miksi eläkkeiden turvaaminen vaatii jättimäistä uudistusta – näin rajusti palkansaaja voi joutua maksamaan

    7. 7

      Osakas raivosi, häiritsi työmiehiä ja huuteli vuosien ajan – iäkkäät naapurit eivät uskaltaneet viettää aikaa pihalla

    8. 8

      Norwegian-pomo: ”Iso osa organisaatiostamme tekee töitä päivät ja yöt ratkaistakseen ongelmat”

    9. 9

      Nyt se on selvitetty: näin karkkivero vaikutti kulutukseen – S-ryhmältä massiivinen aineisto

    10. 10

      Sähkön siirtohinnat nousivat taas – katso, miten 77 yhtiötä laskuttaa eri puolilla Suomea

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Noora Fagerström, 33, hoksasi 7. luokalla, mitä täytyy tehdä – johtaa nyt miljoonabisnestä: ”Enää ei tarvitse miettiä kaupassa, mitä ostaa”

    2. 2

      Rintamamiestalon rakenteista löytyi kosteuspommi – pariskunta vaati 60 000 euron hyvitystä, mutta toisin kävi

    3. 3

      94-vuotias muistisairas rouva joutui pankin kanssa varsinaiseen umpisolmuun – ”Ihan kohtuuton tilanne”

    4. 4

      HS: Kotipizzan uusi pomo maistoi suomalaisten suosikkipizzaa: ”Norjassa sellaista ei söisi kukaan”

    5. 5

      Caruna väläyttää korotuksia sähkön jakeluhintoihin: Meneillään poikkeuksellinen vaihe

    6. 6

      Tuoreet laskelmat kertovat kolmekymppisten koruttoman kohtalon – näin vauvojen vähyys syö tulevat eläkkeet

    7. 7

      Hesburgerin perustaja Heikki Salmela paljastaa karun taustansa – ”Kyllä minun ja vaimoni tarinaa voi jonkinlaisena ihmeenä pitää”

    8. 8

      Uusi ohjeistus: Ilmanvaihdon sulkeminen yöksi tuo miljoonasäästöt – asiantuntijat kertovat, kuinka ongelmat väistetään

    9. 9

      Takseilla ja välityskeskuksella lihava riita – savolaiskuski arvioi maksavansa 19 000 euron lisäkulut 3 vuodessa: ”Kuin torppareita”

    10. 10

      Kiinteistöliiton uudet linjaukset: Hajulukon avaaminen kuuluu taloyhtiölle, lattiakaivon putsaaminen asukkaalle

    11. Näytä lisää