Kolmella Ässällä edessään visainen EU-pulma - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Kolmella Ässällä edessään visainen EU-pulma

Suomi joutuu pian visaisen päätöksen eteen, mikäli Euroopan unionin kehitys kulkee viiden EU-puheenjohtajan viitoittamaan suuntaan: lähteäkö mukaan liittovaltiokehitykseen, yrittääkö muuttaa EU-politiikan suuntaa vai jättäytyäkö pois kehityksestä?

25.6.2015 6:10 | Päivitetty 24.6.2015 16:17

Tällä viikolla julkaistussa Euroopan talous- ja rahaliiton vahvistamiseen pyrkivässä raportissa linjataan, että euroalueelle tulisi yhteinen valtiovarainministeriö. Lisäksi euroryhmän vaikutusasemaa vahvistettaisiin.

Talouden väliaikaisia ongelmia tasapainotettaisiin yhteisillä makrotaloudellisilla vakauttajilla, siis tulonsiirroilla. Puheenjohtajat rakentaisivat talouden vakautusmekanismit esimerkiksi Euroopan strategisten investointien rahaston (EFSI) pohjalle.

Kun talous- ja rahaliiton integraatiota olisi syvennetty, puheenjohtajat korostaisivat työmarkkinoiden ja hyvinvointijärjestelmien toimivuutta kaikissa euromaissa. Raportin ovat kirjoittaneet Euroopan komission Jean-Claude Juncker, Euroopan keskuspankin Mario Draghi, euroryhmän Jeroen Dijsselbloem, Eurooppa-neuvoston Donald Tusk ja Euroopan parlamentin Martin Schulz.

VM aikoo päinvastaista

Suomen uuden hallituksen EU-linjaukset ja keväällä julkaistu valtiovarainministeriön Vakaampi talous- ja rahaliitto -julkaisu ovat monin paikoin vastakkaisia puheenjohtajien näkemyksille, vaikka myös yhteneväisyyksiä on.

Siinä missä EU-puheenjohtajien raportti ehdottaa suoraan syvenevää integraatiota ja liittovaltiokehitystä, Suomi ja VM ovat korostaneet jäsenmaiden vastuuta omasta taloudestaan. Esimerkiksi eduskunta suhtautui vuonna 2012 kielteisesti euroalueen valtiovarainministerin asettamiseen.

VM:n raportissa pankkiunionin toteuttamista ja kehittämistä pidetään tärkeänä. Lisäksi jo olemassa olevien taloussääntöjen noudattamista korostetaan. Myös pääomamarkkinoiden toimivuutta pitäisi kehittää.

– Yhteisvastuun lisääminen ja kehitys kohti fiskaaliunionia eivät loisi laajasti hyväksyttävää ja siten nykyistä vakaampaa talous- ja rahaliittoa, VM kuitenkin päättelee.

– Parempi vaihtoehto nykyistä vakaamman talous- ja rahaliiton luomiselle on pyrkiä vahvistamaan jäsenvaltioiden vastuuta omasta talouspolitiikastaan ja palauttaa no bail out -säännön uskottavuus.

Ministeriön raportin mukaan pyrkimyksestä talouspolitiikan koordinaation jatkuvaan syventämiseen tulisi luopua ja jäsenvaltioiden edellytyksiä ottaa vastuu talouspolitiikan päätöksistä tukea.

– Kun valtioiden velkatasot on saatettu turvallisemmalle tasolle, pankkiunioni on vakiintunut ja riittävät valtioiden velkajärjestelyn edellyttämät säännöt on luotu, on mahdollista ryhtyä yhteisvastuuta synnyttävien rakenteiden mittavampaan purkamiseen.

Mitä sanoo Suomi?

Hallitusohjelman EU-linjaukset ja VM:n raportti tavoittelevat nykyistä vakaampaa talous- ja rahaliittoa. Samaan pyritään EU-puheenjohtajien linjauksilla. Siitä huolimatta ne ovat perusvireeltään päinvastaisia.

Puheenjohtajille on integraatiokehitykselle selvä aikataulu. Kesäkuun 2017 loppuun mennessä integraatiota syvennetään nykyisten sopimusten ja välineiden avulla.

Keväällä 2017 komissio esittelee asiakirjan seuraavista askelista. Vuoteen 2025 talous- ja rahaliitto olisi EU-puheenjohtajien suunnitelmissa valmis.

Mikäli hallitus istuu koko vaalikauden, se joutuu ottamaan alle kahden vuoden päästä kantaa komission esitykseen integraation syventämistä. Mitä aikoo sanoa hallitus, joka ei halua laajentaa yhteisvastuuta?

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?