Professori: Hallitus ei koskenut tuloerojen selittäjään - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Professori: Hallitus ei koskenut tuloerojen selittäjään

Rikkaiden ja köyhien välisten tuloerojen kehitys ei ole yhdentekevää talouden kasvutavoitteiden kannalta. Uusi hallitusohjelma tuskin kääntää tuloeroja laskuun.

28.5.2015 15:23 | Päivitetty 28.5.2015 16:38

Tuleva hallitus ei odotetusti koskenut suomalaisten tuloerojen kasvun suurimpaan selittäjään, eli pääomatuloverotukseen ja sen mahdollistamaan verosuunnitteluun. Tätä mieltä on Tampereen yliopiston kansantaloustieteen professori Matti Tuomala.

Hallituksen leikkaukset osuvat ensisijaisesti etuuksien varassa eläviin. Toisaalta ansiotuloverojen kevennys painottuu pienituloisille, eli verotuksen progressio ei ainakaan vähene. Lisäksi on myös luvassa erityisveroja, kuten uusi venevero.

Professori Matti Tuomalan mukaan tuloerot eivät tällä hallitusohjelmalla käänny ainakaan laskuun.

– Suomen verojärjestelmässä varakkaat listaamattomien yhtiöiden omistajat pystyvät minimoimaan verorasitteensa näyttämällä verottajalle tulonsa pääomatuloina. Tähän ei puututa lainkaan, Tuomala sanoo Taloussanomille.

Ylen haastattelemat asiantuntijat ovat samalla kannalla. Jos hyvätuloisia ei veroteta aiempaa enemmän, "kipeistä" säästöistä suuremman taakan kantavat etuuksien varassa elävät.

Professori Heikki Hiilamon mukaan hallitus ei kiinnitä tarpeeksi huomiota tuloerojen kasvun hillitsemiseen.

Suomea ei saada kuntoon tuloeroilla

Tuloerojen kehitys ei ole yhdentekevää. Joidenkin tutkimusten mukaan niiden kasvulla on haitallinen vaikutus kansantalouksien talouskasvulle. Tällä kannalla ovat muun muassa Kansainvälinen valuuttarahasto IMF sekä teollisuusmaiden järjestö OECD.

Suomen tuloerojen kasvun ja talouden alamäen välille vedettiin viime vuonna suora yhteys. OECD:n mukaan tuloerojen kasvu on syönyt Suomen talouskasvusta jopa yhdeksän prosenttiyksikköä vuosina 1990–2010.

– Sen lisäksi, että tuloerojen kasvun on havaittu heikentävän talouskasvua, tuloerojen kasvun uskotaan vaikuttavan myös talouskasvun pysyvyyteen, Tuomala toteaa.

Uusimmassa OECD:n raportissa tuloerojen kerrotaan revenneen nyt suurimmiksi koko 30 vuoden mittaushistorian aikana. Suomi on tulotason osalta seitsemänneksi tasa-arvoisin maa. Pienimmät tuloerot ovat Tanskassa.

Syynä kehitykselle nähdään muun muassa osa-aikaisten ja väliaikaisten työsopimusten yleistyminen. OECD:n mukaan puolet vuosina 1995–2013 syntyneistä uusista työpaikoista olivat epätyypillisiä työsuhteita.

Miksi tuloeroilla on väliä?

Tuloerojen kasvuun tai kapenemiseen voi vaikuttaa eri maissa hyvin erilaiset syyt. Verotus, tulonsiirrot ja julkisen sektorin kokoluokka antavat usein osviittaa tuloerojen suuruudesta.

Tuomalan mukaan Suomessa tuloerojen kasvu pohjaa vahvasti pääomatulojen verotusjärjestelmään, ja siksi tuloerot ovat usein riippuvaisia suomalaisyhtiöiden menestyksestä maailmalla.

Tuloerojen kasvu on siten helppo yhdistää talouden kasvuun. Taloustieteessä puhutaan myös niin sanotusta trickle down -vaikutuksesta, eli kun rikkaat rikastuvat kaikkien elintaso paranee.

Tutkimusten mukaan kuvio ei kuitenkaan toimi näin. Suomestakin löytyy ajanjaksoja, jolloin suurten tulojen noustessa pienten tulojen kehitys on polkenut paikallaan tai jopa laskenut.

Mitä useammalla kansalaisella käytettävissä olevat tulot eivät riitä toivottuun kulutustasoon, sitä vähemmän rahaa virtaa markkinoille. Toisaalta taas mitä enemmän rikkailla on ylimääräistä rahaa, sitä enemmän rahaa seisoo joutilaana.

Tuomalan mukaan suurissa pääomatuloissa ja ansiotuloissa tulisi soveltaa yhteistä veroasteikkoa, jotta tulojen muuntokikkailu poistuisi. Muutos vaikuttaisi suoraan tulonjakoon, mutta sillä olisi muitakin hyviä vaikutuksia.

– Nykysysteemi voi vaikuttaa haitallisesti myös pääomien kohdentumiseen ja osaltaan siihen, miksi investointien taso on ollut alamaissa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?