Finanssialan keskusliitto: Suomen Pankin ehdottamia uusia makrovakausvälineitä ei tarvita - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Asuntokuplaehdotuksen seuraus: lainakorko voi nousta

Pankkijärjestö FK torppaa Suomen Pankin ehdotukset, joilla ehkäistäisiin asuntokuplaa. Asuntolainan lyhentämispakko torjuu FK:n mielestä ongelmaa, jota ei ole. Ja samalla asuntolainojen korkomarginaalitkin voisivat nousta.

21.5.2015 17:08 | Päivitetty 21.5.2015 16:58

Pankkeja edustava Finanssialan keskusliitto (FK) torjuu Suomen Pankin (SP) ehdotukset uusista viranomaisvälineistä, joilla hillittäisiin mahdollista asuntokuplaa ja estettäisiin finanssikriisejä.

SP ehdotti tänään, että Finanssivalvonnalle tulisi antaa lupa tarvittaessa rajoittaa asuntolainojen enimmäiskokoa suhteessa tuloihin ja laina-aikaa sekä määrätä lainan lyhentämispakko. Lisäksi Suomessa tulisi ottaa käyttöön niin sanottu järjestelmäriskipuskuri, joka lisäisi pankkien pääomia.

FK:n pääekonomistin Veli-Matti Mattilan mielestä nykyisten makrovakauspolitiikan välineiden vaikutukset pitäisi katsoa rauhassa ennen kuin uusia välineitä esitetään.

– Olemassa olevat välineet ovat riittävät. Emme tarvitse uusia välineitä, kun uusia välineitä on juuri otettu käyttöön, Mattila sanoo.

Finanssivalvonta (Fiva) sai vuoden vaihteessa käyttöönsä useita makrovakausvälineitä. Suomalaispankkien vakavaraisuutta pitäisi vahvistaa kiinteä lisäpääomavaatimus ja tarvittaessa asetettava vastasyklinen pääomapuskuri.

Fiva voi myös korottaa asunto- ja muiden kiinteistövakuudellisten lainojen riskipainoja. Viranomaiset ovat myös tekemässä ensimmäisiä päätöksiä kansallisesti merkittävien pankkien lisäpääomavaatimuksista. Fiva pidättäytyi ensimmäisessä makrovakauskokouksessaan maaliskuussa toimista.

Kotitalouksien velkaantumista pitäisi puolestaan hillitä ensi vuoden heinäkuussa voimaan tuleva asuntolainakatto, joka rajoittaa uuden asuntolainan suuruuden enintään 90 prosenttiin vakuudesta ja ensiasunnon ostajilla 95 prosenttiin. Fiva voi alentaa kattoja kymmenellä prosenttiyksiköllä.

"Ratkaisu ongelmaan, jota ei ole"

SP:n ehdotukset on tarkoitettu hillitsemään asuntomarkkinoiden kysyntää. FK:n Mattila huomauttaa, että viranomaiset voisivat kiinnittää huomiota myös tarjontaan. Se tarkoittaisi lisää viranomaistoimia, joilla vilkastutetaan omistus- ja vuokra-asuntojen rakentamista. Asuntokuplan riski pienenee, kun tarjonta reagoi joustavasti kysyntämuutoksiin.

Hän ihmettelee myös ehdotusta asuntolainojen lyhentämispakosta. Suomalaisten asuntolainojen keskimääräinen laina-aika on 15–20 vuotta. Suomessa ei tunneta ikuisten asuntolainojen ilmiötä kuten Ruotsissa.

– Suomalaiset maksavat asuntolainansa pois täsmällisesti. Keskuspankki ehdottaa ratkaisua ongelmaan, jota ei ole, Mattila sanoo.

SP:n rajoitusehdotukset korottaisivat suomalaisten asuntolainojen korkomarginaaleja, jos ne hyväksyttäisiin ja otettaisiin käyttöön. Asuntolainan hinta nousisi, koska tarkoitus on hillitä asuntomarkkinoita.

– Ehdotukset vaikuttavat lainojen ehtoihin, mahdollisesti myös saatavuuteen, Mattila sanoo.

Asuntolainojen riskipainoja koskevat rajoitukset iskisivät Mattilan arvion mukaan eniten pankkien niin sanottuihin hyviin asiakkaisiin.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?