Näin hallitukselta pettää pohja alta - Taloussanomat - Ilta-Sanomat

Näin hallitukselta pettää pohja alta

Uudella hallituksella on edessään kova savotta. Työttömyys pitää saada alas ja talous kasvuun. Valtion velkaantuminenkin olisi saatava pikku hiljaa kuriin. Asiantuntijoiden mukaan puolueiden vaalilupaukset nojaavat "ilmassa oleviin oletuksiin talouskasvusta".

­

20.4.2015 6:01 | Päivitetty 20.4.2015 9:27

Vaalien jälkeisen hallituksen on alettava sovittaa puolueiden vaaliohjelmissaan esittelemiä tavoitteita yhteen, mikä on melkoinen urakka.

Yhdeksi hallitusvaihtoehdoksi on ehdotettu perinteistä punamultaa. Keskusta ja sosiaalidemokraatit ovat yhtä mieltä siitä, että talous ja työllisyys on saatava nousuun, vaikka reseptit poikkeavat toisistaan.

Vaaliohjelmassaan keskusta on tähdännyt 200 000 uuteen työpaikkaan vuoteen 2025 mennessä ja kansantalouden kahden prosentin kasvu-uraan. Yrittäjyyttä pitää vahvistaa ja lopettaa "velaksi eläminen".

Sosiaalidemokraatit tähtäävät myös talouden parin prosentin kasvuun vaalikauden lopulla. Työpaikkoja pitäisi synnyttää 100 000 vuoteen 2019 mennessä.

Toinen keskustan mahdollinen hallituskumppani eli kokoomus tavoittelee puolestaan keskustan tavoin 75 prosentin työllisyysastetta ja 120 000 uutta työpaikkaa.

Perussuomalaiset toteavat vaaliohjelmassaan yleisesti, että talous ja työllisyys pitää saada kasvu-uralle.

Työ- ja elinkeinoministeriön julkistaman tuoreen analyysin mukaan 200 000 uuden työpaikan nettolisäys ei onnistu ainakaan yhden hallituskauden aikana.

"Tavoitteet korkealla"

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mukaan pääpuolueiden kasvu- ja työllisyystavoitteet tuntuvat kovin kunnianhimoisilta.

– Kysymys on siitä, millä aikajänteellä tavoitteet pyritään saavuttamaan. Tätä ohjelmissa ei alunperin kovin tarkkaan oltu sanottu. Myöhemmin poliitikot ovat täsmentäneet tavoitteita ja pidentäneet aikajännettä, Kotilainen toteaa Taloussanomille.

Hänen mukaansa kahden prosentin kasvu-ura kuulostaa korkealta pitkän aikavälin tavoitteelta.

– Kun taantumasta toivutaan, sen voi tosin saavuttaa vähäksi aikaa.

Virallinen ennustaja eli valtiovarainministeriö arvioi huhtikuun alussa, että talous kasvaa Suomessa vuosina 2015–2019 keskimäärin 1,2 prosentin vuosivauhtia.

Ministeriö voi luonnollisesti olla väärässä. Aiemmin se on ollut liian optimistinen.

Sopeuttamista ja leikkauksia

Helsingin Sanomien julkaisemassa kyselyssä lähes kaksi kolmesta vastaajasta oli sitä mieltä, ettei taloutta pidä elvyttää lisävelan otolla.

Valtiontalouden tasapainottamista pitää siis jatkaa. Puolueiden tavoitteet poikkeavat tässäkin hieman toisistaan.

Sosiaalidemokraattien mukaan julkista taloutta on sopeutettava tulevalla vaalikaudella neljällä miljardilla eurolla. Sopeuttaminen sisältää sekä leikkaukset että uudet tulovirrat. Kahden miljardin euron leikkauksista pitäisi päättää heti vaalikauden alussa. Tuloja pitäisi kerätä muun muassa harmaasta taloudesta.

Kokoomus ajaa valtiovarainministeriön linjoilla kuuden miljardin euron sopeuttamista ja keskusta on päätynyt kahden miljardin euron menosopeutukseen. Valtiontalous saataisiin keskustan mukaan tasapainoon kuuden vuoden päästä.

Perussuomalaisten mukaan valtion velkaantuminen pitää taittaa tulevalla vaalikaudella. Tämän takia hallituksen pitää päättää heti aluksi 2–3 miljardin euron lisäsopeutustoimista, jotka tulevat voimaan vaalikauden lopulla.

Valtiovarainministeriön ylijohtajan Jukka Pekkarisen mukaan sopeuttaminen pitäisi tehdä kestävyysvajeen takia mahdollisimman etupainotteisesti. Tämän takia tulevalta hallitukselta tarvitaan tarmokkaita toimia.

– Ongelma puolueiden ohjelmissa näyttää olevan se, että ne nojaavat osin ilmassa oleviin oletuksiin muun muassa talouskasvun osalta. Tähän asiaan on törmätty aiemminkin, Pekkarinen toteaa.

Ennen edellisiä eduskuntavaaleja hallituspuolue sosiaalidemokraatit sitoutui valtion velkaantumisen lopettamiseen tulevalla vaalikaudella.

Toinen hallituspuolue kokoomus totesi vaaliohjelmassaan, että julkinen talous on saatava takaisin kestävälle pohjalle ja velkaantuminen on pysäytettävä.

Valtiokonttorin mukaan valtionvelkaa oli maaliskuussa 17 266 euroa jokaista suomalaista kohden. Kun Jyrki Kataisen hallitus aloitti kesäkuussa 2011, velkaa oli 13 551 euroa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?